Ursininkatu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ursininkatu Puutarhakadun risteyksestä etelään.
Ursininkatu Eerikinkadun risteyksestä pohjoiseen.
Turun työväentalo Eerikin- ja Ursininkadun kulmassa.

Ursininkatu (ruots. Ursinsgatan) on Turun katu, joka sijaitsee Turun VII kaupunginosassa. Se alkaa Aurajoen rannasta Läntiseltä Rantakadulta ja päättyy Puutarhakadulle. Se on pituudeltaan yli 500 metriä.[1] Katu oli aiemmin nimeltään Birgerinkatu Ruotsia 1200-luvulla hallinneen Birger-jaarlin mukaan mutta vuonna 1953 se nimettiin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen perustajiin kuuluneen Nils Robert af Ursinin mukaan.[2]

Ursininkadun poikkikatuja ovat Linnankatu, Eerikinkatu ja Yliopistonkatu.[1] Risteyksissä ei ole liikennevaloja, ja Linnan-, Eerikin- ja Puutarhakatu ovat Ursininkatuun nähden etuajo-oikeutettuja. Linnankadun ja Läntisen Rantakadun välinen lyhyt osuus on pihakatua. Ursininkadulla ei kulje paikallisbusseja[3].

Ursininkadun varren rakennuksia ovat asuinkerrostalojen lisäksi muun muassa hotelli Marina Palace,[1][4] Turun Kivipaino, joka on tehdastoiminnan päättymisen jälkeen ollut teatterikäytössä,[5][6] Turun työväentalo[7] ja katolisen kirkon Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin kirkko.[8] Suomen Sosialidemokraattinen Puolue perustettiin Turun työväentalossa, jonka nykyinen kivirakennus valmistui vuonna 1940.[7] Sen vieressä ollut alkuperäinen työväentalo, jossa viimeksi toimi Turun työväen teatteri, paloi joulupäivänä 1945.[9][10] Työväentaloa vastapäätä Ursininkatu 6:ssa sijaitsivat Turun vanhimmat kaasukellot vuosilta 1862 ja 1875. Kaasulaitos siirtyi Martin kaupunginosaan 1920-luvun lopulla ja kaasukellot purettiin 1930-luvulla.[11]

  1. a b c Ursininkatu Turun seudun opaskartta. Turun kaupunki. Viitattu 22.8.2021.
  2. Lipasti, Roope: Kuninkaat ja muut sankarit kaduilla Turun Sanomat. Arkistoitu 21.8.2021. Viitattu 22.8.2021.
  3. Turun seudun joukkoliikenteen aikataulut 26.4.–26.9.2021. Turun seudun joukkoliikenne.
  4. Saarinen, Samuli: Herrainkulma (pdf) 22.9.2017. Turun kaupunki. Viitattu 22.8.2021.
  5. Nurmi, Teemu: Kuka käyttäjäksi kivipainotaloon? – Turku etsii uutta vuokralaista Linnateatterin tilalle Turkulainen. 15.5.2019. Viitattu 22.8.2021.
  6. Vilen, Janica: Turun Nuori Teatteri kaipaa lisää tiloja Turun Seutusanomat. 14.2.2020. Viitattu 22.8.2021.
  7. a b Möttönen, Heikki: Nostalginen Turku: Suomen ensimmäinen työväentalo Aamuset. 5.6.2017. Arkistoitu 22.8.2021. Viitattu 22.8.2021.
  8. Birgitta, Turku Katolinen.net. Viitattu 22.8.2021.
  9. Lipasti, Roope: Jaettu Turku Turun aika. 16.2.2018. Viitattu 22.8.2021.
  10. Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 3, s. 32–33. Sammakko, 2013. ISBN 978-952-483-262-5
  11. Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 3, s. 102–103. Sammakko, 2013. ISBN 978-952-483-262-5