Urmas Runolinna
Olli Veikko Urmas Runolinna (11. huhtikuuta 1919 Helsinki – 26. kesäkuuta 1991 Tyrväntö) oli suomalainen tekniikan tohtori ja Oulun yliopiston mekaanisen prosessitekniikan professori.[1][2][3]
Urmas Runolinnan vanhemmat olivat toimitusjohtaja Kaarlo Waldemar Runolinna ja Olga Isaksson. Runolinna pääsi ylioppilaaksi 1938 ja hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun vuoriteollisuuden opintosuunnalta vuonna 1947. Runolinna tuli tekniikan lisensiaatiksi 1953 ja hän väitteli tekniikan tohtoriksi magneettisesta kuivarikastuksesta vuonna 1961. Runolinna teki opintomatkoja Pohjois-Amerikkaan 1951 ja 1958 sekä useisiin Euroopan maihin vuodesta 1949 lähtien.[1][2][3]
Runolinna oli Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen tutkimusinsinöörinä ja Teknillisen korkeakoulun assistenttina 1946–1951, Otanmäki Oy:n rikastus-osaston päällikkönä 1951–1961 ja Oulun yliopistossa vt. professorina 1961–1963 sekä mekaanisen prosessitekniikan professorina 1963–1972 jääden sitten sairaseläkkeelle. Runolinna oli avainhenkilöitä Otanmäen kaivoksen ja Kärväsvaaran kaivoksen avaamisessa. Oulun yliopistossa hän teki Sotkamon Lahnaslammen talkkiesiintymään liittyneitä rikastustutkimuksia. Runolinna oli Vuorimiesyhdistyksen sihteerinä 1948–1952 ja hallituksen jäsenenä 1947–1959.[2][3]
72-vuotiaana kesäkuussa 1991 kuollut Urmas Runolinna on haudattu Tyrvännön hautausmaalle.[4] Hänen veljiään olivat liikemies Aarne Runolinna ja Minna Craucherin murhannut ekonomi Olavi Runolinna.