Urikkun piirtokirjoitus

Steela Adanan arkeologisella museolla.

Urikkun piirtokirjoitus on Çineköyn kylästä Turkista löydetty steela ja piirtokirjoitus. Piirtokirjoituksessa kerrotaan Kuen kuninkaan Urikkun saavutuksista. Kirjoitus on kaksikielinen ja sen teksti on tehty luuviksi ja foinikiaksi. Steela esittää ilmeisesti ukkosenjumala Tarhuntia. Steela on ajoitettu 700-luvun loppupuolelle eaa. ja nykyisin sitä säilytetään Adanan arkeologisella museolla Turkissa.

Steela

Tarhuntin patsaan pää.

Urikkun piirtokirjoitus löydettiin vuonna 1997 Çineköyn kylästä, joka sijaitsee Etelä-Turkissa noin 20 km Adanan kaupungista etelään. Teksti on kirjoitettu 2,5 metriä korkeaan steelaan, joka kuvaa jumalaa seisomassa kahden sonnin vetämissä vankkureissa. Steela ilmeisesti esittää heettiläistä myrskynjumala Tarhuntia (myös Tarhunz tai Tarhunna), joka on samaistettu seemiläiseen Baal-jumalaan.

Piirtokirjoituksessa kerrotaan Kuen kuninkaan Urikkun (myös Awarik[k]u, Warik[k]u tai Warikas) saavutuksista. Siinä korostetaan Kuen ja Assyrian lämpimiä suhteita, ja onkin ilmeistä, että Kuen kuningaskunta oli kirjoitusaikana vahvasti sitoutunut Assyrian valtakuntaan, joko sen vasallina tai uskollisena liittolaisena. Tiglatpileser III:n (745–727 eaa.) annaaleissa kerrotaan Kuen kuninkaan Urikkun maksaneen vasalliveroa vuosina 738 ja 734 eaa. Kyseessä lienee juuri nyt käännetyn tekstin kirjoituttanut kuningas. Piirtokirjoitus voidaan myös muun sisällön ja kirjoitustyylin perusteella ajoittaa 700-luvun loppupuoliskolle eaa. Steela on tehty pääosin basaltista, mutta osa siitä on kalkkikiveä. Nykyisin sitä säilytetään Adanan arkeologisella museolla Turkissa.

Piirtokirjoituksen kirjoittamisajankohdan jälkeen Kuen ja Assyrian välit heikkenivät. Assyrian kuningas Sargon II:n (722–705 eaa.) ajalta säilyneessä kirjeessä viitataan Urikkun lähettiläisiin, jotka olivat olleet yhteydessä Urartun valtakuntaan. Koska Urartu oli Assyrian vihollinen, Kue ilmeisesti suunnitteli tai yritti kapinaa Assyriaa vastaan kirjeen kirjoitusaikana, mahdollisesti vuonna 709 eaa. 600-luvun alkuun eaa. ajoitetussa Sanheribin (705–681 eaa.) piirtokirjoituksessa kerrotaan, että Kuesta tulleet pakkosiirtolaiset osallistuivat Niniven kaupungin rakentamiseen. Tämän perusteella voidaan olettaa, että Assyria oli estänyt tai murskannut kapinan, valloittanut Kuen ja liittänyt sen kiinteämmin osaksi Assyrian valtakuntaa.

Piirtokirjoituksen teksti

Piirtokirjoitusta.

Urikkun piirtokirjoitus on kirjoitettu luuviksi ja foinikiaksi. Tässä on käännetty ainoastaan foinikiankielinen teksti, mutta luuvilainen paralleeliteksti auttaa foinikialaisen tekstin kääntämistä ja joidenkin lohjenneiden osien rekonstruointia. Toisaalta tekstit paikoin myös poikkeavat toisistaan. Kaksikielisyys heijastaa Adanan tasangolla vallinnutta kulttuuria, joka oli saanut vaikutteita sekä seemiläiseltä että heettiläiseltä kulttuurivyöhykkeeltä. Ilmeisesti alueella puhuttiin yleisesti rinnakkain luuvia ja foinikiaa.

Sisällölliset ja tyylilliset yhtäläisyydet Urikkun ja Karatepen piirtokirjoitusten välillä ovat ilmeiset. Karatepen piirtokirjoituksessa mainitaan Kuen kuningas Urikku, joka oli asettanut Asatiwadan valtaan Karatepen kaupungissa ja sen ympäristössä. Mikäli kyseessä on sama kuningas Urikku eikä toinen saman dynastian samanniminen kuningas, molemmat piirtokirjoitukset voidaan ajoittaa 700-luvun loppupuoliskolle. Sisällöllisten yhtäläisyyksien lisäksi Urikkun ja Karatepen piirtokirjoitukset ovat kielellisesti lähellä toisiaan. Niissä on käytetty useita samoja ilmaisuja, jonka perusteella voidaan olettaa, että tekstit ovat edustaneet samaa kirjuriperinnettä.

Käännös

Minä olen U[ri]kku, […] poika, Mopsun sukua, [danunilaisten kuningas,] Baalin siunaama, joka Baalin ja (muiden) ju[malien] ansiosta [laajensi] maata [Adanan] tasangolla [ja] joka [hank]ki [runsaasti] hevosia ja 7 laajensi sotajoukkoja.

[Assyrian] kuningas [ja] koko Assyrian kuningashuone olivat minulle kuin isä [ja] äiti. Danunilaiset ja assyrialaiset olivat kuin yhtä perhettä.

Minä perustin itään kahdeksan ja länteen seitsemän linnaketta, eli yhteensä 15 linnaketta.

Näillä paiko[illa …]

… […] … Baal …

… Rauha, onni, runsaus ja hyvyys (vallitsi maassa),

sekä kuninkaalla että myös [kansalaisilla …] …

Käännöksessä noudatetaan nimen ”Urikku” assyrialaista muotoa, koska kuningas tunnettiin ensin assyrialaisista lähteistä. Nimi on luuvin kielellä ”Warik(as)” ja foinikiaksi ”Awarik[k]u” tai ”Warik[k]u”. ”Mopsu” usein yhdistetään kreikkalaisen mytologian Mopsokseen, Manton poikaan, jonka kerrotaan perustaneen useita valtakuntia. Riippumatta Mopsoksen historiallisesta alkuperästä kuninkaat ovat saattaneet pyrkiä korostamaan juontavansa juurensa hänestä. Teksti ei ole säilynyt kohdassa ”danunilaisten”, mutta on syytä olettaa että siinä on viitattu danunilaisiin. Luuvilaisessa paralleelitekstissä viitataan (a)hijawalaisiin. Kohdassa ”Baalin siunaama” luuvilaisessa tekstissä lukee ”Tarhuntin palvelija ja auringon siunaama”.

Kohdassa ”Minä perustin” luuvilaisessa tekstissä viitataan myös linnakkeiden tuhoamiseen, mutta tälle ei ole paralleelia foinikialaisessa tekstissä. Kohdassa ”… Baal …” voidaan tunnistaa useita kirjaimia, mutta teksti jää epäselväksi. Riveillä mahdollisesti mainitaan kaupunkien nimiä. Sanaa ”Baal” seuraavat konsonantit kr, joka saattaa olla Baal-jumalaan liittyvä epiteetti.