Urho Hyttinen
Urho Ilmari Hyttinen (23. maaliskuuta 1895 Mikkeli – 24. lokakuuta 1973) oli suomalainen jääkärivänrikki. Hänen vanhempansa olivat veturinkuljettaja Petter Hyttinen ja Amanda Åberg. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Maria Jetsun kanssa.[1][2]
Opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyttinen kävi kaksi luokkaa Mikkelin lyseota ja suoritti osittain viidennen luokan samassa koulussa vuonna 1920. Hän suoritti taktiikan soveltamiskurssin Suojeluskuntain päällystökoulussa vuonna 1927 ja Taistelukoulun jalkaväkilinjan vuonna 1930 sekä palosuojelukurssin vuonna 1935.[1][2]
Jääkärikausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyttinen liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 26. syyskuuta 1915, josta hänet laskettiin siviilitöihin 21. kesäkuuta 1916, mutta hänet siirrettiin Altonan työosastoon 8. joulukuuta 1916, mistä hänet laskettiin jälleen siviilitöihin 4. elokuuta 1917.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Takaisin Suomeen Hyttinen palasi sisällissodan jälkeen 29. marraskuuta 1918 ja astui armeijan palvelukseen 15. tammikuuta 1919 kersantiksi ylennettynä ja hänet sijoitettiin Itä-Suomen jalkaväkirykmentti n:o 5:een (myöhemmältä nimeltään Pohjois-Savon rykmentti). Hän toimi rykmentissä kulutusaliupseerina 6. komppaniassa ja 1. tammikuuta 1920 alkaen saman komppanian vääpelinä. Armeijasta hän erosi 1. toukokuuta 1922 ja siirtyi suojeluskuntajärjestön palvelukseen ja hänet sijoitettiin paikallispäälliköksi Juvan suojeluskuntaan 1. heinäkuuta 1922 alkaen, josta hänet siirrettiin 1. lokakuuta 1928 alkaen palvelukseen Pohjois-Savon rykmenttiin (minkä myöhempi nimi oli Pohjan rykmentti) ja hänet määrättiin 1. komppanian vääpeliksi.[1][2]
Talvi- ja jatkosota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyttinen osallistui talvisotaan Jalkaväkirykmentti 37:n 1. pataljoonassa komppanianvääpelinä ja talousupseerina. Välirauhan aikana hänet siirrettiin Jalkaväenkoulutuskeskus 6:n muonittajaksi ja toimi samalla armeijan ruoanpitokurssien opettajana. Jatkosodan puhjettua hänet siirrettiin 32. Talouskomppaniaan osallistuen sotatoimiin Soutjärven alueella. Myöhemmin hänet siirrettiin komppanian esikuntaan talousupseeriksi ja rahastonhoitajaksi, kunnes vuonna 1942 hänet siirrettiin Suojeluskuntajärjestön palvelukseen ja hänet sijoitettiin Pohjois-Savon suojeluskuntapiirin esikuntaan kasarmiupseeriksi ja keräyspäälliköksi. Tässä tehtävässä hän palveli aina sodan päättymiseen saakka, jolloin erosi vakinaisesta palveluksesta ja siirtyi Maan Romun Pohjois-Savon piirin hankintapäälliköksi. Hänet haudattiin Kuopioon.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
       |
|