Urho Åberg
Urho August Åberg, sukunimi vuodesta 1939 Orola (17. marraskuuta 1887 Nurmijärvi – 5. joulukuuta 1942 Espoo) oli suomalainen yliarkkitehti.[1][2][3]
Urho Åbergin vanhemmat olivat rakennusmestari August Viktor Åberg (1863–1942) ja Alina Otontytär Markkula (1865–1942).[2] Åberg toimi arkkitehtinä vuodesta 1914 alkaen aluksi yhdessä Ivar ja Valter Thomén kanssa. Hän oli asutushallituksen rakennustoimiston johtajana 1917–1925 ja Arkkitehtitoimisto Borg-Siren-Åbergin osakkaana arkkitehtien Kaarlo Borgin ja J. S. Sirénin kanssa vuosina 1918–1925. Tämän jälkeen Åberg toimi yksityisarkkitehtinä. Hän oli Sementinvalmistajien yhdistyksen johtajana vuodesta 1925 alkaen, Pellervon rakennusteknisenä avustajana vuodesta 1919 ja hän toimi maatalousministeriön asutusasiainosaston (ASO) pääarkkitehtinä. Hän julkaisi rakennusoppaita ja tyyppipiirustuksia sekä kirjoitti lehtiartikkeleita. Åberg asui Leppävaarassa Villa Ylänteessä vuodesta 1930 alkaen.[1]
Suunnittelutöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stockmannin tavaratalon arkkitehtikilpailun 1914–1915 1. palkinto. Ivar ja Walter Thomen kanssa, ei toteutettu
Arkkitehtitoimisto Borg-Siren-Åbergin palveluksessa:
- Helsingin Sanomien toimitalo, Ludviginkatu 2, Helsinki 1918–1925
- Ludviginkatu 8, Helsinki 1919 [4]
- Helsingin Virkamiestalo, Runeberginkatu 29-31, 1924
- Oy Liikekeskus, Pohjoisesplanadi 37
- Eduskuntatalon arkkitehtikilpailun 1. palkinto 1924
Yksityisarkkitehtinä:
- Backaksen kartanon navetan ja tallin muutostyö 1926–1927
- Valtion kivääritehdas, Tourula 1927
- Toritalo, Jyväskylä 1928
Tyyppipiirustuksia:
- Tyyppitalo 1937. Maaseudun pienasuntojen tyyppipiirustusten valintavihko. ASO 1939, Saara Kivikanervon kanssa
- Ruotsalaisten lahjatalojen piirustusten viimeistely 1940, Jalmari Peltosen kanssa
- Lahjatalotyyppi 2 : suurempi asunto maaseudulle. 1940, Jalmari Peltosen kanssa
- Lahjatalotyyppi 3. 1940, Jalmari Peltosen kanssa
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Selostava luettelo Karlbergin kartanon rakennuksista sekä niiden arviointi. Hämeenlinna 1926
- Suomen sementinvalmistajain yhdistyksen mallipiirustuksia : karjakartanoita sementtitiilistä. Suomen sementinvalmistajain yhdistys, Helsinki 1926
- Seinärakenteiden vertailua : esitelmä Suomen rakennusmestariliiton vuosikokouksessa. Suomen sementinvalmistajain yhdistyksen julkaisuja 4. Helsinki 1927
- Suomen sementinvalmistajain yhdistyksen mallipiirustuksia : Piirustus n:o 1-6, Asuinrakennuksia sementtitiilistä. Suomen sementinvalmistajain yhdistys, Helsinki 1929
- Suomen sementinvalmistajain yhdistyksen mallipiirustuksia : Piirustus n:o 1-12, Karjakartanoita sementtitiilistä. Suomen sementinvalmistajain yhdistys, Helsinki 1929
- Halpoja rakennustapoja : 2, Seinä- ja laipiorakenteita. Maatalousseurojen keskusliiton julkaisuja 168. Helsinki 1931
- Halpoja rakennustapoja : 3, Olkikatto. Maatalousseurojen keskusliiton julkaisuja 169. Helsinki 1931
- Rakennuskustannusten vertailua : onko hirsistä tehty rakennus halvempi kuin sementtitiilistä rakennettu?. Suomen sementinvalmistajain yhdistyksen julkaisuja 15. Helsinki 1931
- Pienviljelijän rakennusoppi ; kirj. Heikki Siikonen, avustaneet Urho Åberg, V. A. Arola. Maatalousseurojen keskusliiton julkaisuja n:o 236. Helsinki 1933, 2. painos 1935, lisäpainos 1941
- Kymmenen vuotta rakennusteknillistä neuvontatyötä : Suomen sementinvalmistajain yhdistyksen vaiheita ja toimintaa 23.3.1925 - 23.3.1935. Suomen sementinvalmistajain yhdistyksen julkaisuja 18. Helsinki 1934
- Minkälaista on hyvä betonisora. Sementtiyhdistyksen julkaisuja n:o 3. Helsinki 1936
- Halpoja rakennustapoja. Lentolehti / Pienviljelijäin rakennuskysymyksiä n:o 3. Helsinki 1943
Nimellä Urho Orola:
- Rakennusten korjaus ja kunnossapito. Pellervo -seura 1943, 2. painos 1946
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Leppävaaran arkkitehtiyhteisö 1900-luvun alussa, Urho Åberg (Orola)
- ↑ a b Sipi Heikinpoika Markkula ent. Mannila (1663-1719), jälkeläisten sukutaulut, taulu 133[vanhentunut linkki]
- ↑ Yliarkkitehti Urho August Orolan hautakivi Hietaniemen hautausmaalla, BillionGraves
- ↑ Korttelit.fi (Arkistoitu – Internet Archive)