Urheilusukeltajat

Urheilusukeltajat ry (alun perin Sammakkokerho, sittemmin Vedenalainen Kerho Barracuda) on Suomen vanhin rekisteröity sukellusseura. Se on perustettu samana vuonna 1956 Sukeltajaliiton (alkuaan Urheilusukeltajain Liitto) kanssa. Seura on nyt (2014) pääkaupunkiseudun suurin sukellusseura ja siinä on yli 500 jäsentä.

Seuran historia

Laitesukellus tuli nykymuotoisena mahdolliseksi vasta toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1943, kun mm. Jacques-Yves Cousteau ja Émile Gagnan olivat osallistuneet ns. avoimen kierron sukelluslaitteen ja erityisesti sen tarveperustaisen hengityssäätimen kehittämiseen. Sitä ennen sukeltaminen tehtiin yleensä käyttäen ns. kypäräsukellusjärjestelmää, jossa ilma johdetaan sukeltajalle pinnalta letkua pitkin. Kypäräsukellusjärjestelmät ovat edelleenkin käytössä ammattisukeltajilla.

Suomen Merivoimien ensimmäinen avoimen kierron sukelluslaitetta käyttävä sukeltajakurssi kantahenkilökunnalle pidettiin 1954 ja varusmiehet otettiin mukaan seuraavalle kurssille 1955. Kurssit saivat huomattavasti näkyvyyttä tiedotusvälineissä, mikä osaltaan lisäsi sukellusharrastuksen kiinnostavuutta myös harrastepuolella.

Urheilusukeltajain Liitto perustettiin Helsingissä 5.8.1956 urheilusukelluksesta kiinnostuneen 53 henkilön voimin. Perustajat olivat lähinnä laivaston ja palokuntien sukeltajia, joita oli haettu paikalle lehti-ilmoituksilla.

Sammakkokerho perustettiin Helsingin työväentalolla 23.9.1956. Perustamiskokouksessa kokouksen avasi ja puheenjohtajana toimi Eino Räsänen. Kokouksen siihterinä oli Veikko Liikanen. Kerhon ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Esko Jokinen ja sihteeriksi Ralf Tötterström.

Seuran nimeksi muutettiin jo syksyn 1956 aikana Vedenalainen Kerho Barracuda. 1956 lopulla jäseniä oli jo 57 ja johtokuntaan kuuluivat tuolloin Esko Jokinen, Veikko Liikanen, Ralf Tötterström, Per Olov Jansson, Reni Hildèen, Olli Koskinen ja Eero Jännevaara.

Ulf Carpelan oli perustanut epävirallisen sukelluskerhon Helsingfors Amatördykarklubb jo 1955, mutta kerhoa ei koskaan rekisteröity. Amatördykarklubben toimi osan aikaa Barracudan kanssa yhteistoiminnassa ja esimerkiksi Barracudan kiertokirje 6/1957 oli molempien kerhojen yhteinen. Keväällä 1957 Barracuda ja Amatördykarklubben sopivat yhteistoiminnasta siten, että Barracuda "edustaa sukeltajia ulospäin". Seuraava kiertokirje 7/1957 julkaistiinkin vain Barracudan nimissä. Ulf Carpelankin liittyi Barracudaan ja valittiin sen johtokuntaan myöhemmin.

Barracudan nimi muutettiin 1.1.1958 alkaen nykyiseen muotoonsa Urheilusukeltajat ry, koska "kukaan ei ollut nähnyt veden alla trooppista barracudaa Suomessa". Osa kerhon jäsenistä ei pitänyt nimenmuutoksesta ja perustivat 1960 uuden seuran Sub-Aqua Club Barracuda ry (Arkistoitu – Internet Archive):n, joka on edelleenkin toiminnassa.

Kansainvälinen urheilusukellusliitto CMAS (Confedération Mondiale des Activités Subaquatiques) perustettiin tammikuussa 1959 ja Urheilusukeltajat liittyivät sen jäseniksi heti alkuvuodesta 1959. Ei tosin ole ihan selvää, liittyikö CMAS:iin Urheilusukeltajat ry vai Suomen Urheilusukeltajain Liitto.

Sukelluksen alkuvuosina Suomessa Urheilusukeltajat ry oli Urheilusukeltajain Liiton ainoa jäsenseura. Molempia järjestöjä johtivat samat aktiivisukeltajat ja järjestöjen johtokunnat olivat lähes samanlaisia. Alkuvaiheessa ei myöskään tehty suurta eroa liiton ja sen ainoan seuran välillä. Esimerkiksi vuonna 1961 seuran ja liiton osoitteetkin olivat samoja.

Julkisuustempaukset 1957

Sukeltamisen alkuaikoina oli vaikeata saada suuren yleisön tietoisuuteen sukeltamista yleensä, saati sitten siihen liittyvää seuratoimintaa. Seura järjesti tämän vuoksi muutaman hyvän julkisuustempauksen profiilin kohottamiseksi.

Per Olov Jansson oli tunnettu valokuvaaja jo ennen Urheilusukeltajat ry:n perustamista. Hän oli jo jonkin aikaa harrastanut sukeltamista ja erityisesti vedenalaista valokuvausta. Janssonin ottama valokuva kolmesta urheilusukeltajasta soluttautumassa jäiden sekaan levisi alkutalvesta 1957 myös ulkomaisiin sukelluslehtiin tuoden Suomen urheilusukellukselle huomattavaa julkisuutta.

22.5.1957 Urheilusukeltajat ry järjesti vedenalaisen kokouksen Helsingin Uimastadionin hyppyaltaan pohjassa, ja Janssonin ottama kuva tilaisuudesta julkaistiin suuressa koossa Ilta-Sanomien etusivulla.

Syyskuussa 1957 oli Jacques-Yves Cousteau'n Oscarin voittaneen elokuvan Hiljainen maailma ensi-ilta Kinopalatsissa. Seura oli tehnyt sopimuksen teatterin kanssa ja seuralaiset kävelivät teatterin läheisyydessä ajelivat skootterilla ympäri Helsinkiä mainostaen filmiä sukelluspuvuissaan. Urheilusukeltajat muodostivat sukelluspuvuissaan kunniakujan Kinopalatsin eteen, kun presidentin rouva Sylvi Kekkonen saapui näytökseen. Janssonin kuvat tempauksesta saivat Suomen lehdistössä huomattavaa julkisuutta.

Tiedotustoiminnan historia

Seura julkaisi Barracuda-lehteä kaksi numeroa vuosina 1956–1957 ja Urheilusukeltaja-lehteä viisi numeroa vuosina 1958–1961. Lehti oli suunnattu myös ulkomaalaisille ja siinä oli usein artikkeleista lyhennelmä englanniksi, joskus myös ranskaksi. Lehdissä julkaistiin artikkeleita sukeltamisen fysiologisista perusteista, sukelluslaitteiden toiminnasta, hylyistä Suomesta ja ulkomailta, sukelluskoulutuksesta, va-valokuvauksesta, ensiavusta ja sukellusturvallisuudesta. Lisäksi seura julkaisi aika useita pienimuotoisia kiertokirjeitä joka vuosi lähinnä seuran sisäisen logistiikan tiedottamiseksi.

Vuonna 1962 Urheilusukeltajain liitto halusi ottaa lehden julkaisemisen haltuunsa ja julkaisikin sitten Urheilusukeltaja n:o 8 itse. Tämä numero sisälsi artikkeleita suomen, ruotsin ja englannin kielellä. Se oli 42-sivuinen ja painettu laadukkaalle kiiltävälle paperille. Liiton taloudelliset ja henkiset toimitusresurssit loppuivat tähän ja lehden julkaisuoikeudet palautettiin takaisin Urheilusukeltajat ry:lle.

Tämän jälkeen vuosina 1963–1968 Purje ja Moottori -lehdestä tuli myös urheilusukelluksen äänitorvi, niin Urheilusukeltajat ry:lle kuin Urheilusukeltajain Liitollekin. Seuran oman lehden asemesta sukellusta käsittelevät artikkelit julkaistiin Purje ja Moottori -lehdessä. Siellä julkaistiin osina muun muassa Urheilusukelluksen aakkoset vuosina 1964–1965, joita laativat Ora Patoharju ja muut. Toki lehdessä julkaistiin myös muiden sukellusseurojen jäsenten artikkeleita. Sukellusaiheisten artikkeleiden julkaisu jatkui lehdessä ainakin vielä vuoteen 1970 asti.

Urheilusukeltajat ry aloitti Urheilusukeltajan julkaisemisen taas itse vuonna 1969, kun omien artikkeleiden julkaiseminen Purje ja Moottori -lehdessä alkoi olla vaikeaa. Seura julkaisi Urheilusukeltajaa vuoteen 1973 asti.

Vuonna 1973 Urheilusukeltaja-lehden toimitus siirtyi takaisin Urheilusukeltajain Liitolle, joka alkoi nyt julkaisemaan sitä säännöllisesti. Vuonna 1994 lehden nimeksi tuli ytimekkäämpi Sukeltaja. Kymmenen vuotta myöhemmin (2004) Urheilusukeltajain Liitto muutti myös oman nimensä modernimpaan muotoon Sukeltajaliitto.

Kerhon oma tiedotustoiminta jatkui yksinkertaisina kiertokirjeinä 1973–1975. Vuonna 1975 kiertokirjeistä muovautui jäsentiedote, jossa aloitettiin jälleen julkaisemaan kerholaisten artikkeleita kerhon hallintologistiikan lisäksi. Artikkeleissa käsiteltiin esimerkiksi kerholaisten tekemiä sukellusretkiä ja esiteltiin sukelluskohteita.

Nykyinen toiminta

Vuonna 2013 Urheilusukeltajat ry oli pääkaupunkiseudun suurin sukellusseura ja siinä oli 523 jäsentä. Seuralla on aktiivista sukellustoimintaa kesäisin omalla tukialuksellaan. Sukelluskohteina ovat lähinnä Suomenlahden hylyt. Retkiä tehdään arki-iltoina ja viikonloppuisin noin 3–4 kertaa viikossa. Seuran vuosittainen päätapahtuma on jo 1950-luvulta lähtien ollut kesäleiri, johon osallistuu 50–100 sukeltajaa.

Seurassa harrastetaan niin tavanomaista urheilusukellusta paineilmalla ja nitroksilla kuin myös tekniikkasukellusta nitroksilla, trimiksillä tai puolisuljetun kierron laitteillakin. Seuran järjestämissä sukellustapahtumissa sukelluksia valvoo sukellusvanhin ja sukelluksista pidetään pöytäkirjaa. Seuralla on oma täyttöpaikka paineilman, nitroksin, hapen ja trimiksin täyttöön.

Seuralla on hyvin aktiivinen koulutustoiminta, kattaen kaikki tärkeimmät CMAS tai NAUI sukelluskortit niin harrastajille kuin kouluttajillekin. Seuraan voi myös vapaasti liittyä kaupallisen PADI-järjestön kouluttamat sukeltajat. Seura on aktiivisesti osallistunut koulutustoiminnan kehittämiseen Sukeltajaliiton kanssa. Seuran ensiapukoulutus on Divers Alert Network'in (DAN) koulutusjärjestelmän mukaista.

Urheilusukeltajat ry:n tukialus Räpylä 8

Seuralla on ollut historiansa aikana kahdeksan isompaa venettä. Nykyinen (2014) tukialus on Räpylä 8, joka on 16–20 sukeltajaa kuljettava 10-metrinen Kulkuri 34. Lisäksi seuralla on lähitoimintaa varten nopeampi Master 540 -tyyppinen yhteysvene Norppa, johon mahtuu 4–5 sukeltajaa.

Seura järjestää nuorisotoimintaa kuuteille (3–6-vuotiaat), pikkunorpille (7–10-vuotiaat), norpille (10–13-vuotiaat) ja US Sealseille (yli 13-vuotiaat hylkeet). Seura järjestää nuorisolle snorkkelikursseja ja JuniorScuba-sukelluskursseja. JuniorScuba-kurssilla on mukana vain (yli 12-vuotiaita) nuoria, mutta sen sisältö on samanlainen aikuisten perussukelluskurssin (CMAS P1) kanssa.

Seuran joukkueet pelaavat uppopalloa nuorten SM-sarjoissa. Vuonna 2013 seuran joukkueet voittivat sekä A- että B-nuorten Suomen mestaruudet.

Seuran tiedotus tapahtuu pääosin verkossa. Seuran verkkosivustolta löytyy kaikki yleinen tiedotus, kuten esimerkiksi seuran yleinen esittely uusille jäsenille, nuorisotoiminta ja sukelluskurssien aikataulut. Sieltä löytyy liki täydellinen arkisto seuran toiminnasta 1956 lähtien. Sivuston kautta seuralaiset voivat vaihtaa mielipiteitä keskenään ja ilmoittautua sukellusretkille tai muihin tapahtumiin. Seuralla on Facebook-ryhmä julkiseen keskusteluun seuraa tai sukeltamista yleensä käsittelevistä asioista.

Seura julkaisee edelleen toimitettua ja arkistoitavaa jäsentiedotetta (Urheilusukeltajat-lehden jatkumo seuran sisäisessä tiedottamisessa), jossa julkaistaan seuralaisten artikkeleita mm. sukelluskohteista, hylyistä, tekniikkasukelluksesta, koulutustarjonnasta ja nuorisotoiminnasta.

Lähteet

• Urheilusukeltajat ry:n kotisivut (osa sivustosta näkyy vain seuran jäsenille)
• Barracuda (n:o 0), Vedenalainen Kerho Barracuda, syksy 1956.
• Kiertokirje 6/57, Vedenalainen Kerho Barracuda ry – Helsingfors Amatördykarklubb, 17.7.1957.
• Kiertokirje 7/57, Vedenalainen Kerho Barracuda ry, 20.9.1957.
• Kiertokirje 1/58, Urheilusukeltajat ry, 11.1.1958.
• Urheilusukeltaja n:o 2, Urheilusukeltajat ry, 1958.
• Urheilusukeltaja n:o 5, Urheilusukeltajat ry, 1959.
• Urheilusukeltaja n:o 7, Urheilusukeltajat ry, 1961.
• Urheilusukeltaja n:o 8, Urheilusukeltajain Liitto ry, 1962.
• Ora Patoharju, Suomalaisten urheilusukelluslehtien lyhyt historia, Urheilusukeltaja n:o 9, Urheilusukeltajat ry, 1969.
• Ora Patoharju, Urheilusukelluksen ensiaskeleet Suomessa, verkkojulkaisu, Urheilusukeltajat ry, 11.8.2012.
• Matti Anttila & Antti Ellonen, Vedenalainen Veljeskunta – Merivoimien sukeltajakoulutuksen historia, Koala-kustannus 2013.

Aiheesta muualla

• Urheilusukeltajat ry:n kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Sukeltajaliitto kotisivut (mm. vanhat Barracuda ja Urheilusukeltaja lehdet)
• CMAS kotisivut
• NAUI kotisivut
• PADI kotisivut
• Sub-Aqua Club Barracuda ry kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Hylyt.net
• Museoviraston rekisteriportaali (Arkistoitu – Internet Archive) (hylkytiedot muinaisjäännösrekisterissä)