Uno Jansson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Uno August Jansson (6. lokakuuta 1879 Urjala1. joulukuuta 1961 Tampere) oli suomalainen rehtori ja teollisuusneuvos.[1]

Henkilötiedot ja ammattiura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janssonin vanhemmat olivat kauppias, tilanomistaja Bror Knut Jansson ja Hulda Charlotta Alm. Hän pääsi ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta klassillisesta lyseosta 1899 ja opiskeltuaan matematiikkaa valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1903 ja maisteriksi 1907. Hän opiskeli 1903–1905 Polyteknillisen opiston konetakennusosastolla ja valmistui insinööriksi 1905. Jansson opiskeli myös matematiikkaa ja mekaniikkaa Göttingenin yliopistossa Saksassa neljänä kesänä 1906–1909 ja 1912.[1]

Jansson toimi matematiikan opettajana Kotkan ruotsalaisessa yhteiskoulussa 1906–1908, Raahen opettajaseminaarin matematiikan ja luonnontieteiden lehtorina 1908–1911, Jyväskylän opettajaseminaarin matematiikan lehtorina 1911–1912 sekä Tampereen teknillisessä opistossa matematiikan ja mekaniikan opettajana 1912–1919 ja rehtorina 1913–1919. Hän oli Yleisen suomalaisen Vakuutus Oy:n ja Vakuutus Oy Veritaksen toimitusjohtajana 1919–1922, Tampereen tyttölyseon matematiikan vanhempana lehtorina 1923–1926 sekä viimeksi Tampereen teknillisessä oppilaitoksessa matemaattisten aineiden yliopettajana 1927–1947 ja rehtorina 1928–1947. Tampereen kaupunginvaltuutettu Jansson oli vuosien 1918 ja 1928 välillä. Hän oli myös Tampereen teknillisen seuran sihteeri 1924–1930. Tampereen Osuuskaupan hallituksessa hän toimi puheenjohtajana ja hän oli Osuusliike Tuotannon johtokunnan jäsenenä vuodesta 1925 alkaen. Teollisuusneuvoksen arvo hänelle myönnettiin 1941.[1]

Jansson julkaisi oppikirjoja kansakouluja, ammattikouluja ja teollisuuskouluja varten. Hän oli jäsenenä ammatillisen opetuksen kehittämistä varten perustetuissa komiteoissa ja käsitteli alan kysymyksiä monissa sanomalehtikirjoituksissa.[1]

Jansson oli naimisissa vuodesta 1910 opettaja Jenny Kristina Tolosen kanssa. Pariskunnan poika, reservin vänrikki Eino August Jansson (s. 1916) haavoittui talvisodassa Sakkolassa 19. helmikuuta 1940 ja menehtyi haavoihinsa kenttäsairaalassa Kaukolassa.[2]

Jansson kirjoitti useita matematiikan oppikirjoja kansa-, ammatti- ja teollisuuskouluja varten, samoin kuin joitakin muita teoksia.

  • Kansakoulun laskuopin opetusoppi. Gummerus 1913
  • Laskutehtäviä kansakouluja varten, opettajapainos ja oppilaspainos. Otava 1916
  • Laskuoppi teollisuuskouluja varten. Gummerus 1929, 3. painos 1945 ja uudemmat nimellä Laskuoppi teknillisiä kouluja varten, 8. painos 1964
  • Laskuoppi tyttöjen ammattikouluja, talouskouluja, kansanopistoja, kansakoulujen tyttöjatkoluokkia y.m. varten. WSOY 1931, 3. parannettu painos 1946
  • Algebran oppikirja ammattioppilaitoksia, etupäässä teollisuuskouluja varten. Gummerus 1931, 3. painos 1945 ja uudemmat nimellä Algebran oppikirja ammattioppilaitoksia, etupäässä teknillisiä kouluja varten, 8. painos 1960
  • Ammattilaskennon oppikirja poikain ammattikouluja varten : sisältää laskuopin, algebran, mittausopin ja trigonometrian opetusaineksen ; kirj. Uno Jansson ja Arne O. Strömmer. Otava 1932, 7. tark. painos 1961, 8. täysin uud. painos 1964, 14. painos 1973
  • Mittausoppi teollisuuskouluja ja itseopiskelua varten. WSOY 1933, 3. painos 1945 ja uudemmat nimellä Mittausoppi teknillisiä kouluja ja itseopiskelua varten.
  • Trigonometria teollisuuskouluja varten. Otava 1934, 2. painos 1945 ja uudemmat nimellä Trigonometria teknillisiä oppilaitoksia varten.
  • Tampereen teknillisen oppilaitoksen järjestysmuoto, tarkoitus ja tehtävä. Tampere 1940
  1. a b c d Rehtori Uno Jansson 60-vuotias, Aamulehti, 06.10.1939, nro 269, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 05.10.2024
  2. Isänmaan puolesta. Talvisodassa 1939-1940 kaatuneiden upseereiden elämäkerrasto, s. 151–152. WSOY, 1949.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]