Unkarin viinit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Unkarilaisen viinin historia ulottuu Unkarin kuningaskuntaan. Unkarin tunnetuimpia viinejä ovat valkoinen jälkiruokaviini Tokaji aszú sekä punaviini, jota kutsutaan Egerin häränveriksi (Egri Bikavér).

Etymologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ainoastaan kolmella eurooppalaisella kielellä on viinejä koskevia sanoja, jotka eivät ole peräisin latinasta: kreikalla, baskilla sekä unkarilla [1] . Unkarilaisten sana viinille on "bor" joka peräisin Keski-persiasta.[2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roomalaiset toivat viiniköynnöksiä Pannoniaan, ja jo 400-luvulta on olemassa todisteita laajoista viinitarhoista nykyisessä Unkarissa. Unkarilaiset toivat viininvalmistustietonsa idästä. Ibn Rustahin mukaan unkarilaiset heimot tunsivat viininvalmistuksen jo kauan ennen kuin unkarilaiset valloittivat karpaattien altaan. [3]

Uusia rypälelajikkeita tuotiin seuraavien vuosisatojen aikana Italiasta sekä Ranskasta. Suurin osa tämän ajanjakson tuotannosta oli valkoviinejä.

Pullo Zweigeltia

Unkarin ottomaanien miehityksen aikana vanhasta viinirypälelajikkeesta valmistettiin vankka punaviini-sekoitus, joka tunnetaan nimellä Bikavér (härän veri). Viinissä uskottiin olevan salainen ainesosa, joka vahvisti Egerin puolustajia vuonna 1552.

Tokajin alue tunnettiin jo Turkin miehityksen aikana jälkiruokaviineistä, joiden rypäleet korjattiin myöhään viinin jalostuksen edistämiseksi. Tokaji aszú mainitaan myös asiakirjassa vuodelta 1571 ja Ranskan Ludvig XIV (1638-1715) on kastanut sen "Kuninkaiden viiniksi".

Kun Ottomaanien valtakunta luovutti Unkarin itävaltalaisille vuonna 1699, otettiin käyttöön uusia rypälelajikkeita kuten Blauer Portugieser.

Kun viinikirvaepidemia saapui Unkariin vuonna 1882, korvattiin monet perinteiset sekoitukset uusilla lajikkeilla. Egerin punaisia lajikkeita korvattiin Blaufränkischillä sekä Bordeauxin lajikkeilla. Tokajin alue tuotiin Furmint, Muscat sekä Hárslevelü. 2000-luvulla otettiin käyttöön uusia moderneja lajikkeita kuten Zweigelt. Niitä oli helpompi kasvattaa sekä viiniyttää kuin Kadarkaa. Kommunismin aikana laatu jätettiin huomioimatta ylikuormituksen, pästoroinnin sekä teollisuustuotannon hyväksi. Vuodesta 1989 lähtien kiinnostus perinteisiin lajikkeisiin sekä uusiin investointeihin on lisääntynyt etenkin Tokajin alueella.

Unkarin viinialueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Unkarin 22 viinialuetta: 1 Sopron, 2 Nagy-Somló, 3 Zala, 4 Balatonfelvidék, 5 Badacsony, 6 Balatonfüred-Csopak, 7 Balatonboglár, 8 Pannonhalma, 9 Mór, 10 Etyek-Buda, 11 Neszmély, 12 Tolna, 13 Szekszárd, 14 Pécs, 15 Villány, 16 Hajós-Baja, 17 Kunság, 18 Csongrád, 19 Mátra, 20 Eger, 21 Bükk, 22 Tokaj

Viinialueiden virallinen luettelo on määritelty ministeriön asetuksella. Nykyiseen luetteloon sisältyy 22 viinialuetta, jotka yleensä ryhmitellään viidestä seitsemään suurempaan alueeseen. [4]

Balatonin viinialueet
  • Badacsony : vulkaaninen maaperä, täyteläiset valkoiset viinit, joissa on huomattava happamuus. Yksi harvoista Kéknyelű- rypäleiden lähteistä.
  • Balatonboglár : täyteläiset valkoiset sekä punaiset viinit, joissa on kohtalainen happamuus.
  • Balaton-felvidék : vulkaaninen maaperä, täyteläiset valkoiset viinit, joissa on huomattava happamuus.
  • Balatonfüred-Csopak : terra rossa maaperä, täyteläiset valkoiset viinit, joilla on huomattava happamuus.
  • Nagy-Somló (tai Somló ): vulkaaninen maaperä, täyteläiset valkoiset viinit, joissa on korkea happamuus. Tärkeimmät lajikkeet ovat: Olaszrizling, Hárslevelű ja Furmint .
  • Zala: pääasiassa valkoviinejä.

Alueen päälajike on Olaszrizling .

Tonavan viinialueet
  • Csongrád ,
  • Hajós-Baja ,
  • Kunság .

Lähinnä tuoreita ja kevyitä viinejä, joissa on paljon lajikkeita.

Viinirypäleitä
Egerin viinialueet
  • Bükk: lähinnä valkoisia viinejä
  • Eger: tuoreita valkoisia viinejä Leánykasta sekä Királyleánykasta. Täyteläiset valkoiset viinit ovat lähinnä Olaszrizlingistä tai Chardonnaysta. Egri Bikaver on elegantti punainen sekoitus. Hyviä Pinot noireja.
  • Mátra: elegantteja ja täyteläisiä valkoisia.
Észak-Dunántúlin viinialueet
  • Neszmély : tuoreet ja aromaattiset valkoviinit.
  • Etyek-Buda : tuoreet valkoviinit, joilla on huomattava happamuus.
  • Mór : vulkaaninen maaperä, täyteläiset valkoiset viinit. Päälajike : Ezerjó .
  • Pannonhalma : täyteläiset valkoiset viinit.
  • Sopron : tyylikkäät punaiset viinit(lähinnä Kékfrankos ).
Pannonin viinialueet
  • Pécs : pääasiassa valkoisia viinejä. Perinteinen lajike: Cirfandli
  • Szekszárd : täyteläiset punaiset viinit, hieman maustetta. Kuuluisa viini: Szekszárdi Bikavér . Päälajikkeet: Kadarka, Kékfrankos, Cabernet franc, Merlot
  • Tolna
  • Villány : vankka, täyteläinen, mausteinen punainen viini. Tärkeimmät lajikkeet: Blauer Portugieser, Cabernet Sauvignon, Cabernet Franc, Merlot ja toisinaan Pinot Noir.
Sopronin viinialueet
  • Sopron

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Miklós Molnár, A concise history of Hungary, Cambridge University Press, 2001, p. 12
  2. ↑ Gábor Zaicz, Etimológiai szótár. Magyar szavak és toldalékok eredete (Etymological dictionary. Origins of Hungarian words and suffixes), Tinta Könyvkiadó, 2006, p. 88,  ISBN 963709401 6
  3. ↑ Ian Spencer Hornsey, The Chemistry and Biology of Winemaking, Royal Society of Chemistry, 2007, p. 49,  ISBN 9780854042661.
  4. ↑ 127/2009. (IX. 29.) FVM rendelet a szőlészeti és a borászati adatszolgáltatás, valamint a származási bizonyítványok kiadásának rendjéről, továbbá a borászati termékek előállításáról, forgalomba hozataláról és jelöléséről 27 December 2012. Nemzeti Jogszabálytár. Viitattu 27 December 2012. (unkari)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Unkarin_viinit&oldid=22461528”