Unista (Hippokrates)
Unista | |
---|---|
Περὶ ἐνυπνίων | |
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | Hippokrates(?) |
Kieli | muinaiskreikka (klassinen) |
Genre | lääketiede |
Julkaistu | n. 400 eaa. |
Suomennos | |
Suomentaja | Marke Ahonen |
Kustantaja | Duodecim |
Julkaistu | 2021 |
ISBN | 978-952-360-227-4 |
Sarja: Corpus Hippocraticum | |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Unista (m.kreik. Περὶ ἐνυπνίων, Peri enypniōn; lat. De insomniis) on Hippokrateen nimiin laitettujen teosten kokoelmaan Corpus Hippocraticumiin kuuluva lääketieteellinen teos, joka käsittelee unien tulkitsemista ja hyödyntämistä terveydenhoidossa.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Unista on oikeastaan hippokraattisen teoksen Elämäntavoista (De diaeta tai De victus ratione) lopun neljäs kirja, joka toisaalta liittyy läheisesti pääteokseen, mutta toisaalta toimii siitä itsenäisenä ja on usein erotettu omaksi teoksekseen. Teosten kirjoittajaa ei tunneta varmuudella, mutta jo antiikin aikana katsottiin yleisesti, että se oli joku muu kuin Hippokrates. Tämän vuoksi ne eivät ole olleet hippokraattisen korpuksen ydinteoksia. Teokset ajoitetaan noin vuoteen 400 eaa.[1]
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Unista koostuu kahdeksasta luvusta, jotka muodostavat Elämäntapojen luvut 86–93. Teos käsittelee sitä, kuinka henkilön näkemiä unia voidaan hyödyntää terveyden ylläpitämisessä, kun niitä tulkitaan oikein. Nähdyt unet kertovat ruumiin häiriötiloista ja ennustelevat tulossa olevia sairauksia.[1]
Teos käy läpi aiheita, joita unissa saattaa esiintyä, ja selittää, miten nämä tulee tulkita lääketieteen kannalta. Esimerkiksi koska ihminen on kuin maailmankaikkeus pienoiskoossa, kuuta koskevat unet liittyvät ruumiin sisäosiin, aurinkoa koskevat unet keskiväliin ja kiintotähtiä koskevat unet ruumiin ääreisosiin. Teos käsittelee myös muun muassa seuraavia unissa nähtyjä aiheita: jumalat, näkeminen ja muu unessa tehty aistiminen, käveleminen, luonto ja siinä tapahtuvat muutokset, vaatteet, vainajat, epämuotoiset kehot sekä syöminen ja juominen. Yleisesti pätee, että miellyttävät ja valvetodellisuuden kannalta normaalit unet ovat hyvä merkki, päinvastaiset unet taas huono merkki.[1][2]
Unien ennustamia sairauksia voidaan yrittää välttää muuttamalla elämäntapoja. Asioiden korjaamiseksi voidaan säädellä ruokavaliota ja rasitusta, niin että kuuman, kylmän, kostean ja kuivan ominaisuudet asettuvat tasapainoon. Myös jumalia voidaan rukoilla avuksi.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomennos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hippokrates: Unista. Teoksessa Hippokrates: Valitut teokset, s. 249–268. (Suomennokset, yleisen johdannon sekä tekstien johdanto-osat laatinut Marke Ahonen) Helsinki: Duodecim, 2021. ISBN 978-952-360-227-4
Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hippocrates: Dreams. Teoksessa Hippocrates, Heracleitus: Volume IV. (Nature of Man. Regimen in Health. Humours. Aphorisms. Regimen 1–3. Dreams. Heracleitus: On the Universe. Translated by W. H. S. Jones. Loeb Classical Library 150) Cambridge, MA: Harvard University Press, 1931.