Underoath
Underoath | |
---|---|
Spencer Chamberlain, Grant Brandell ja James Smith (perättäin) konsertissa. |
|
Tiedot | |
Toiminnassa | 1998–2013, 2015– |
Tyylilaji |
metalcore post-hardcore emo screamo deathcore death metal black metal |
Kotipaikka | Tampa, Florida, Yhdysvallat |
Laulukieli | englanti |
Jäsenet |
Spencer Chamberlain, laulu |
Entiset jäsenet |
Dallas Taylor, laulu |
Levy-yhtiö |
Solid State Records |
Aiheesta muualla | |
Kotisivut |
Underoath on vuonna 1998 perustettu yhdysvaltalainen metalcore-yhtye, joka on kotoisin Tampasta, Floridasta.[1][2][3] Underoathilla on levytyssopimus Roadrunner Recordsin ja Solid State Recordsin kanssa ja on jälkimmäisen parhaiten myyvä yhtye.[3] Yhtyeen jäsenet ovat kaikki kristittyjä.[4] Yhtye on käynyt läpi useita kokoonpanomuutoksia, ja Underoathissa ei ole enää ketään alkuperäisjäsentä.
Entisen laulajansa Dallas Taylorin aikoihin Underoath soitti deathcorea tuplabasareilla ja breakdowneilla.[5] Taylor laulajanaan yhtye julkaisi Act of Depressionin (1999), Cries of the Pastin (2000) ja The Changing of Timesin (2002). Hänen lähtönsä jälkeen Spencer Chamberlainin otti laulajan paikan. Sen jälkeen yhtye julkaisi They're Only Chasing Safetyn (2004) ja Define the Great Linen (2006). Yhtye sai kulta-arvon levymyynnillään, ja sen jälkeen pääsi Billboardin Top 200 -listalle peräti toiseksi. Define the Great Line oli korkeimmalle sijoittuva kristillinen albumi Billboardin listalla sitten vuoden 1997. Nämä kaksi albumia toivat yhtyeelle enemmän valtavirran kaupallista menestystä, ja niiden ansiosta Underoath on ollut yksi Yhdysvaltojen parhaiten myyvistä hardcore-yhtyeistä. Underoathin levyjä on myyty arviolta noin 3,5 miljoonaa kappaletta.
Underoath on ollut Grammy-palkintoehdokkaana vuosina 2007 ja 2010.[6][7] Yhtye on äänittänyt live-cd-dvd-albumin nimeltä Survive, Kaleidoscope, joka julkaistiin 27. toukokuuta 2008. Kuudes studioalbumi Lost in the Sound of Separation julkaistiin 2. syyskuuta 2008,[8] ja albumi sijoittui ilmestymisviikollaan Billboard 200 -listan kahdeksanneksi myytyään yli 56 000 kappaletta.[9] Yhtyeen toistaiseksi viimeisin albumi on vuoden 2010 Ø (Disambiguation).
Yhtye ehti jo lopettamaan vuonna 2013, mutta palasi mittavan Rebirth-maailmankiertueen siivittämänä 2016.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perustaminen ja Act of Depression (1998–1999)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1998 Dallas Taylor ja kitaristi Luke Morton perustivat Underoathin Tampassa, Floridassa.[10] Morton keksi nimen Underoath "jostain Raamatun kohdasta."[11] Rumpali Aaron Gillespietä, joka kävi samassa seurakunnassa Mortonin kanssa, pyydettiin mukaan yhtyeeseen. Gillespie suostui, ja yhtyeeseen hankittiin kitaristi Corey Steger ja bassonsoittaja Octavio Fernandez. Kaikki jäsenet olivat tuolloin high schoolissa.[12]
Soitettuaan vuoden festivaaleilla ja tehtyään kiertueita Floridan alueella, Underoath kiinnitettiin Alabaman Takehold Recordsille 1999. Luke Morton jätti yhtyeen osallistumatta yhdenkään levyn äänityksiin. Yhtye julkaisi esikoisalbuminsa Act of Depression, jota myytiin 2000 kappaletta.[10]
Cries of the Past ja The Changing of Times (2000–2003)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2000 kosketinsoittaja Christopher Dudley liittyi Underoathiin,[13] ja yhtye äänitti viisi laulua sisältävän, 40 minuuttia pitkän levyn Cries of the Past, jota myytiin 3000 kappaletta.[10] Pienten painosten vuoksi Act of Depression ja Cries of the Past myytiin yhtyeen suosion noustessa loppuun, mutta niistä otettiin uusintapainokset uusilla kansigrafiikoilla 2013. Kahdella ensimmäisellä levyllä Underoathin musiikkityyli poikkesi siitä core-tyyppisestä musiikista, mistä yhtye tuli tunnetuksi myöhemmin, ollen enemmän death metal ja black metal -vaikutteisempaa. Yhtyeen Cries of the Pastin julkaisun jälkeen Steger, jonka kerrotaan Taylorin kanssa luoneen yhtyeen tunnistettavan soundin, jättivät Underoathin.[13]
Vuonna 2001 Takehold Recordsin osti Seattlessa päämajaansa pitävä Tooth & Nail Records, ja Underoath kiinnitettiin yhtiön raskasta musiikkia julkaisevalle tytäryhtiölle, Solid State Recordsille. Tammikuussa 2002 basisti Grant Brandell liittyi Underoathiin.[14] Sen jälkeen yhtye alkoi työstämään Solid Staten esikoistaan, The Changing of Timesia, yhdessä Cries of the Pastin tuottaneen James Paul Wisnerin kanssa. Albumi julkaistiin 26. helmikuuta 2002, ja siltä julkaistiin single "When the Sun Sleeps". Taylor kertoo, että The Changing of Timesin sanoitukset kertovat "ihmisistä, jotka leikkivät toisten ihmisten tunteilla, ja kuinka se voi tehdä ihmisen katkeraksi" sekä "ponnistelusta elämän hankaluuksien läpi, ja yrityksestä löytää Jumala sen kaiken keskeltä."[15] Yhtye sai kritiikkiä uudesta tyylimuutoksesta, joka oli lähempänä perus-hardcore-soundia.[13] Vaikka jotkut yhtyeen pitkäaikaiset ihailijat kritisoivat albumia, The Changing of Timesia myytiin enemmän kuin kumpaakaan edellistä albumia yhteensä.[13]
Vuonna 2003 Underoath tuki albumin myyntiä osallistumalla ensimmäiselle Vans Warped Tour -kiertueelle. Yhtyeen osallisuus kiertueella päättyi kuitenkin lyhyeen, koska Tayloria pyydettiin jättämään yhtye sisäisten kiistojen vuoksi. Underoathin kosketinsoittajan Chris Dudleyn mukaan Taylor ei voinut enää esiintyä Underoathin kanssa useista syistä ja jätti yhtyeen omasta päätöksestään.[10][13] Yhtyeen epäiltiin olevan hajoamispisteessä, mutta Underoath meni Atreyun kanssa kiertueelle elokuussa 2003, ja Matt Tarpey (Winter Solstice) oli yhtyeen väliaikainen laulaja.[16] Lokakuussa 2003 yhtye esiintyi New York Cityn CMJ Fest -tapahtumassa, ja tuolloin Underoathin uudeksi laulajaksi julkistettiin Spencer Chamberlain, joka soitti aiemmin This Runs Through -yhtyeessä.[17] Chamberlain oli ollut kiertueella Underoathin kanssa laulaessaan edellisessä yhtyeessään, ja oli aikanaan Dudleyn huonetoveri.[12] Gillespie kertoo, että ennen Chamberlainin mukaantuloa yhtyeen jäsenet "eivät oikein tulleet toimeen keskenään", mutta Chamberlainin liityttyä "kaikki oli aivan normaalia, homma skulasi".[12] Chamberlainista tuli vakituinen jäsen, ja Underoath pohti nimen muuttamista uuden kokoonpanon vuoksi. Jäsenet päättivät kuitenkin pitää nimen Underoath.[12]
They're Only Chasing Safety (2004–2005)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen kuin yhtye alkoi työstää uutta albumia kiertuetauolla 2003, Underoath asetti helmikuun 2004 levytysten aloituspäiväykseksi.[18] Vuoden 2004 ensimmäisinä kuukausina Underoath meni studioon Chamberlain laulajanaan ja James Paul Wisner tuottajanaan.[17] They're Only Chasing Safety julkaistiin 15. kesäkuuta 2004, ja se osoittautui aiempaa suuremmaksi kaupalliseksi menestykseksi yhtyeelle: albumia myytiin enemmän kuin kolmea edellistä levyä yhteensä.[13] Tässä vaiheessa Gillespie oli yhtyeen ainoa alkuperäisjäsen; They're Only Chasing Safetyssä oli vain vähän jälkiä yhtyeen metallijuurista.[13] Albumia myytiin lähes 100 000 kappaletta julkaisuviikolla, ja se sai kultalevy-arvon vuoden 2005 lopulla,[10] kun yli 487 000 kappaletta oli myyty.[19] "Reinventing Your Exit" ja "It's Dangerous Business Walking Out Your Front Door" julkaistiin albumin singleinä, ja molemmista tehtiin musiikkivideot, joita soitettiin MTV2:lla ja Fusella. Toukokuussa 2005 Underoath osallistui Taste of Chaos -avajaiskiertueella ja pian jälkeenpäin teki ensimmäisen kiertueensa, jolla se oli pääesiintyjä.[13] Kiertueen aikana yhtye ensiesitti kaksi uutta kappaletta.[13] Underoath soitti Warped Tour -kiertueella, muttei voinut soittaa koko kiertuetta loppuun, koska yhtyeen täytyi varata aikaa uuden levyn äänityksiin.[13] Underoath pääsi ensimmäisen kerran musiikkilehden kanteen Alternative Press -julkaisussa syyskuussa 2005, ja lokakuussa They're Only Chasing Safety uudelleenjulkaistiin 2 levyn pakkauksessa kolmen uuden kappaleen kera. Julkaisussa oli myös Jacob Bannonin (Converge) tekemä uusi kansikuva ja dvd, jossa on yli 2 tuntia materialia yhtyeen kiertueilta.
Define the Great Line (2006–2007)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuussa 2006 Underoath meni studioon äänitämään 5. studioalbumiaan, jonka nimeksi tuli Define the Great Line.[20] Nimi kertoo siitä, että "on vain löydettävä se linja ja elettävä elämä sen mukaan".[11] Yhtye oli kirjoittanut materiaalia albumia varten 2. viikkoa They're Only Chasing Safetyn julkaisun jälkeen.[21] Matt Goldman, joka on tuottanut Copelandia ja Norma Jeania, ja Adam Dutkiewicz, Killswitch Engagen kitaristi, nimettiin tuottajiksi.[3] Chamberlain kertoi, että hänen laulunsa kuulostaisi albumilla vähemmän edellisen laulajan Taylorin kopioinnilta ja enemmän Chamberlainin edellisen yhtyeen tyyliltä.[13] Sanoitukset olivat erityisen tärkeitä Chamberlainille, koska ne oli kirjotettu "asioista, jotka ovat muokanneet hänet sellaiseksi, kuin hän tänään on."[22] Viimeistelemätön versio albumista vuosi BitTorrent-verkkosivuille ja P2P-palveluihin kuukausia ennen julkaisua.[13] Define the Great Linen äänitysten aikana Gillespie levytti sivuprojektin seattlelaistuottaja Aaron Sprinklen kanssa nimellä The Almost, joka kiinnitettiin sittemmin Tooth & Nailille ja julkaisi ensimmäisen levynsä Southern Weather on 3. huhtikuuta 2007.[23] Huhtikuussa 2006 suuret levy-yhtiöt lähestyivät yhtyettä tarjouksillaan, mutta yhtye pysyi Tooth & Nail Recordsin tallissa, koska heidän mielestään suuret levy-yhtiöt "eivät tajua raskaita yhtyeitä" ja "emme juuri hyväksi sitä yritystoimintaa, jota suuret levy-yhtiöt joskus harjoittavat."[21] 21- huhtikuuta Underoath lensi Ruotsiin tehdäkseen yhteistyössä Popcore Filmsin kanssa musiikkivideot kappaleille "In Regards to Myself" ja "Writing on the Walls". Viimeksi mainittu valittiin albumin pääsingleksi ja sai myöhemmin Grammy-palkintoehdokkuuden vuoden 2007 parhaasta lyhyestä musiikkivideosta.[24] Dudley kertoi, että videot olivat "hyvin energisiä ja tarkempia kuin yksikään aiempi videomme."[21]
20. kesäkuuta 2006 julkaistua Define the Great Linea myytiin 98 000 kappaletta ensimmäisellä viikollaan ja teki ensisijoituksensa Billboard 200 -listalla sijalla 2.[25][26] Define the Great Linesta julkaistiin myöhemmin special edition -painos erikoiskansikuvalla ja lisä-dvd:llä, joka sisältää kulissien takaa -videota ja "making of" -dokumentin. Define the Great Line sai kultalevy-arvon RIAA:lta[27] 11. marraskuuta 2006 saavutettuaan 500 000 myydyn levyn rajapyykin.
Yhtye oli kiinnitetty soittamaan Warped Tour -kiertueen päälavalla kesä- ja heinäkuun ajan, mutta 28. heinäkuuta 2006 ilmoitettiin, että Underoath ei tekisi loppuja esityksiä. Yhtye ilmoitti "kokeneensa tarpeelliseksi keskittyä ystävyyssuhteisiinsa, sillä se on tärkeämpää kuin sen riskeeraaminen kiertueen vuoksi."[28] Alternative Press -lehden Underoathia käsittelevässä kansijutussa Burkett kertoi Chamberlainin sanoneen hänelle, että Underoathin jäsenilla oli ollut "paljon kiistoja uskonnollisista mielipiteistään."[29] Michael "Fat Mike" Burkett kertoi Punknews.orgille pilkanneensa yhtyettä sen vakaumuksen vuoksi mutta korostaa, että hän ystävystyi yhtyeen jäsenten kanssa kiertueen alussa ja lupasi olla pilkkaamatta lavalla ketään, josta ei pitänyt henkilökohtaisesti.[30] Tuolloin levisi juoru, että kiertueen lopettaminen olisi johtunut Chamberlainin huhutusta päihdeongelmasta ja kuntoutuksesta. Siihen Gillespie vastasi: "Jos jotain noin vakavaa olisi ollut kyseessä, ja hän olisi kuntoutuksesta, olisimme kertoneet lehdistölle. Mutta se ei vain ole totta."[31] Underoath teki laajasti kiertueita Euroopassa, Australiassa ja Aasiassa vuoden 2006 lopulla yhtyeiden Taking Back Sunday ja Armor for Sleep kanssa.[32]
Underoath kuvasi videot kappaleille "You're Ever So Inviting" ja "A Moment Suspended in Time" helmikuussa 2007.[33] "You're Ever So Inviting" voitti MTV:n 'Battle of the Videos'in 23. kesäkuuta 2007. Underoath teki kiertueen Kanadassa heti Taste of Chaos World Tour -kiertueen jälkeen ja soitti myös vuoden 2007 Cornerstone Festivalissa.[34] 17. heinäkuuta 2007 Underoath julkaisi dvd:n nimeltä 777 Yhdysvaltojen markkinoille.[35] Underoath soitti myös Warped Tour 2007:llä 24. heinäkuuta - 9. elokuuta 2007 Australiassa ja Itä-Aasiassa. Kiertäessään Maylene and the Sons of Disasterin, Poison the Wellin ja Every Time I Dien kanssa Gillespielle jouduttiin tekemään hätäleikkaus käden tulehduksen takia. Konserttien perumisen sijasta Underoath palkkasi Kenny Bozichin, joka soitti rumpuja Gillespien yhtyeessä The Almost.[36] Underoath-laulaja Spencer Chamberlain oli Warped Tour 2008 Tour Compilation -kokoelmalevyn kannessa.
Survive, Kaleidoscope ja Lost in the Sound of Separation (2008–)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syyskuun 2007 kiertueella Chamberlain kertoi, että yhtye aikoo julkaista uuden albumin vuoden 2008 puolivälissä. Myöhemmin päiväykseksi ilmoitettiin 2. syyskuuta 2008.[37][38] Albumin äänitykset aloitettiin maaliskuussa 2008,[39] ja päättyi helmikuussa 2008. McTague sanoi, että Lost in the Sound of Separation tulee olemaan huomattavasti raskaampi kuin Define the Great Line.[40] Yhtye julkaisi albumin äänityksistä live-videokuvaa, kunnes albumi valmistui.
Lokakuussa 2007 Underoath oli alkanut kuvaamaan kolmannen osapuolen dokumenttia Survive, Kaleidoscope. Pieni videokuvausryhmä "The Audible Diversion Group", kuvasi yhtyettä sen syyskuun kiertueella sekä koko "We Believe in Dino-Toursin". Video kuvattiin 720p-korkeatarkkuuksiselle 16:9 -laajakuvaformaatille.[41] Underoath julkaisi Survive, Kaleidoscope live-cd-dvd:n 27. toukokuuta 2008.[42] Albumi meni sijalle 81 Billboardin Top 200 -listalla.[42] Yhtye levytti konserttitallenteen Philadelphiassa Electric Factoryssa lokakuussa 2007.[43]
Vuoden 2008 puolivälissä Underoath liittyi 30-kaupungin Rockstar Energy Mayhem Tour -kiertueelle Slipknotin, Disturbedin, Mastodonin ja Dragonforcen kanssa.[37] Kiertue alkoi 9. heinäkuuta 2008 ja päättyi Buffaloon, New Yorkiin 19. elokuuta, ja Underoath oli kiertueen pääesiintyjä Hot Topic -tapahtumassa.[37] Lost in the Sound of Separationin julkaisun jälkeen 2. syyskuuta 2008 Underoath aloittaa pääesintyjäkiertueen Saosin ja The Devil Wears Pradan kanssa sekä joissain paikoissa P.O.Sin, person L:n ja The Faminen kanssa.[44]
Lost in the Sound of Separation meni sijalle 8 Billboard 200 -listalla, ja albumia myytiin pelkästään Yhdysvalloissa 56 000 kappaletta. Yhtye teki musiikkivideon kappaleesta "Desperate Times, Desperate Measures". Se on mukana Rock Band 2 -pelissä download-kappaleena sekä EA Sportsin Madden NFL 09 -pelin soundtrackilla. Joulukuussa 2008 yhtye aloitti Etelä-Amerikan kiertueen ja esiintyi kuudessa konsertissa Brasiliassa, Argentiinassa, Chilessä ja Kolumbiassa.[45] ja soitti Warped Tour 2009 -kiertueella.
Aaron Gillespien lähtö ja Ø (Disambiguation) (2010)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansainvälisten kiertueidensa aikana Underoath kirjoitti uusia kappaleita ja kitaristi Timothy McTauge sanoi, että yhtye toivoo menevänsä studioon kesällä tai syksyllä 2010.[46] Underoath on asettanut julkaistavaksi uuden konserttiäänitteen Live at Koko, joka on tarkoitettu pääasiassa yhtyeen brittiläiselle yleisölle.[47]
5. huhtikuuta 2010 yhtye vahvisti ainoan alkuperäisjäsenensä, laulaja ja rumpali Aaron Gillespien lähdön.[48][49] Gillespie soitti viimeisen Underoath-konserttinsa Milanossa, Italiassa 6. huhtikuuta. Hieman tätä ennen, 26.3.2010 Underoath ehti piipahtamaan ensimmäisellä keikallaan Suomessa Helsingin Virgin Oilissa The Architects -yhtye lämmittelijänään.
10. toukokuuta 2010 Underoath kertoi MySpace blogissaan, että menee studioon on 24. toukokuuta äänittämään jatkoa Lost In the Sound of Separationille tuottajien Matt Goldman (Lost In the Sound of Separation ja Define the Great Line) ja Jeremy Griffith kanssa.[50] Gillespien lähdön jälkeen Underoath hankki ex-Norma Jean -rumpali Daniel Davisonin äänittämään albumille.[51] Davison on ensimmäistä kertaa kiertueella yhtyeessä "The Cool Tourilla", jolla soitti myös As I Lay Dying ja Blessthefall. Albumin nimeksi julkistettiin Ø (Disambiguation), joka julkaistaan 9. marraskuuta 2010 Tooth & Nail Recordsilla.[52][53] 9. syyskuuta 2010 ilmoitettiin, että Underoath allekirjoitti levytyssopimuksen Roadrunner Recordsin kanssa jakelua varten Yhdysvaltojen ja Kanadan ulkopuolella.[54]
Lokakuun 18. 2011 julkaistiin kokoelma Play Your Old Stuff, joka sisältää yhtyeen kolme keskimmäistä albumia The Changing of Times, They're Only Chasing Safety ja Define the Great Line uusilla kansitaiteilla.
Hajoaminen, Anthology-kokoelma ja jäähyväiskiertue (2012–2013)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lokakuussa 2012 Underoath ilmoitti Twitter-tilillään lopettavansa toimintansa vuoteen 2013 ja jäähyväiskiertueeseen mewithoutYou, As Cities Burn ja letlive -yhtyeiden kanssa.. Sen lisäksi yhtye julkaisi marraskuussa 2012 Anthology: 1999–2013 -kokoelman, joka sisältää läpileikkauksen yhtyeen uralle parin uuden kappaleen kera.
Tammikuun 26. 2013 Underoath soittivat toistaiseksi viimeisen keikkansa Jannus Live:ssä St. Petersburgissa, Floridassa. Myös Aaron Gillespie liittyi jäähyväisiin kappaleissa "Emergency Broadcast :: The End is Near" ja "Reinventing Your Exit."
Hajoamisen jälkeinen toiminta ja reunion (2015–)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtyeestä eroamisen jälkeen Aaron Gillespie jatkoi The Almost -yhtyeensä kanssa ryhtyen myös soolouralle tehden ylistysmusiikkia. Lisäksi hän toimi Paramoren keikkarumpalina vuosina 2013-2016. Spencer Chamberlain perusti Underoathin hajottua yhtyeen nimeltä Sleepwave.
Tammikuussa 2015 yhtye lanseerasi kampanjan saadakseen dokumenttielokuvansa tuotannon päätökseen. Dokumenttielokuva käsitteli heidän 12. keikan jäähyväiskiertuetta. Aiheesta julkaistiin pari traileria bändin YouTube-kanavallaan.
Heinäkuussa 2015 Underoath alkoi antaa kryptisiä signaaleja sosiaaliseen mediaan mahdollisesta paluusta otsikolla "rebirth is coming". Kun kryptisen videon taustamusiikki toistettiin lopusta alkuun, selvisi, että se on "It's Dangerous Business Walking Out Your Front Door" -kappaleen kertosäe bändin 2004 vuoden albumilta They're Only Chasing Safety. Myöhemmin bändin nettisivuille ilmestyi laskuri, joka päättyi elokuun 24. päivään 2015. Samassa kuussa bändi ilmoitti ensimmäisen konserttinsa paluun jälkeen maaliskuulle 2016. Tämän jälkeen Chamberlain ja Gillespie, joka täten palasi kokoonpanoon, varmisti yhtyeen tekevän paluuta. Underoath teki mittavan Rebirth-paluukiertueen alkaen Pohjois-Amerikasta tullen myös vuonna myös Eurooppaan vuonna 2017. 19.5.2017 yhtye esiintyi toisen kerran Suomessa, Tavastialla, osana tätä kiertuetta, jossa soitettiin yhtyeen suosituimmat albumit They're Only Chasing Safety ja Define the Great Line kokonaisuudessaan.
Maaliskuussa 2023 yhtye erotti kitaristi James Smithin.[55]
Musiikkityyli ja vaikutteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Basisti Grant Brandell kertoo, että Underoathin tyyliin ovat vaikuttaneet yhtyeet kuten Refused, At the Drive-In, Jimmy Eat World, Isis ja Radiohead.[2] Underoath soittaa lähinnä melodista metalcorea. Aloittaessaan 1997 yhtyeen tyyli erosi nykyisesti huomattavasta, ja varhaista musiikkia on kuvailtu melodiseksi death metaliksi ja deathcoreksi.[13] Julkaistuaan esikoisalbuminsa Act of Depression ja Cries of the Past, alkuperäinen kitaristi Corey Steger jätti yhtyeen. Steger ja alkuperäisjäsen Dallas Taylor olivat muokanneet yhtyeen tunnistettavan tyylin. Kun Taylor jätti Underoathin The Changing of Times -albumin jälkeen,[56] yhtyeen tyyli muuttui huomattavasti kun laulaja Chamberlain liittyi Underoathiin. Sen jälkeen Gillespie ja Chamberlain vastasivat laulunteosta[12] ja yhtye julkaisi albumin They're Only Chasing Safety. Albumi aloitti kauden, jolla yhtye "teki kokeiluja eri kappaleiden kanssa, joista esimerkkinä pop-henkinen, radio-ystävällinen "Reinventing Your Exit" ja "It's Dangerous Business Walking Out Your Front Door", joka sisältää lastenkuorolaulusäkeen ja konerytmejä."[56] Underoathin tyyli muuttui myös "selkeämmäksi, suoraviivaisemmaksi raskaaksi rockiksi".[57] Kun Define the Great Line julkaistiin, Chamberlain huomautti, että hänen tyylinsä kuulosti vähemmän Taylorin kopioinnilta ja enemmän edellisen yhtyeensä This Runs Through laululta. Alternative Press kuvaili, että "Chamberlainin murina on täyteläisempää ja korisevampaa, ja hänen korkeampi laulunsa on melodisempaa kuin valittavaa."[29] Underoathin tyylistä on tullut tunteellisempaa sen jälkeen yhtyeen suosio kasvoi.
Underoathin jäsenet ovat uskovia ja ovat sanoneet useaan otteeseen, että ovat kristillinen yhtye. Laulaja Spencer Chamberlain korostaa kuitenkin, että "Olemme kristittyjä mutta ihan eri tavalla. Emme ole mikään keskiverto kristillinen yhtye."[12] Hän tarkentaa, että kristinusko on "elämämme tukiranka, joka vaikuttaa siihen millaisia ratkaisuja teemme, mutta se ei ole niinkään sanoitustemme tukiranka. Eivät kaikki kappaleemme ole täynnä Raamattu-opetusta tai sellaista. Niissä on kyse tavallisista ponnisteluista jokapäiväisessä elämässä."[12] Kosketinsoittaja Christopher Dudley on sanonut, että suurin osa Underoathin yleisöstä ei ole uskovia, kuten eivät myöskään yhtyeet, joiden kanssa Underoath esiintyy.[22] Christianity Today -lehti huomauttaa jutussaan, että vaikka yhtyeen on todettu "asettaneen edellytykset sekä kristilliselle rockille että sen tuolle puolen", vain osaa yhtyeen levyistä myydään kristillisillä markkinoilla.[4] Chamberlain sanoi, "Näen meidät vain yhtenä yhtyeenä näiden ei-uskovien hardcore-yhtyeiden joukossa, ja me vain satumme olemaan uskova yhtye, jolla on erilainen vakaumus."[20]
Jäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Spencer Chamberlain - laulu
- Aaron Gillespie - rummut
- Timothy McTague - kitara
- Grant Brandell - basso
- James Smith - kitara
- Christopher Dudley - koskettimet
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Underoathin diskografia
- Act of Depression (1999)
- Cries of the Past (2000)
- The Changing of Times (2002)
- They're Only Chasing Safety (2004)
- Define the Great Line (2006)
- Lost in the Sound of Separation (2008)
- Ø (Disambiguation) (2010)
- Erase Me (2018)
- Voyeurist (2022)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. Tarkennus: Viitemallineet suoraan enkkuwikistä, toimivat siis tai ovat toimimatta... |
- ↑ Dudley, Chris; Manuel Garcia. drivenfaroff.co. 2006-05-04 Underoath Interview May 4 2006. 2008-01-12
- ↑ a b Brandell, Grant. Music Faith. musicfaith.com . Kesäkuu 2006. Underoath Interview (Arkistoitu – Internet Archive) accessdate= 2008-01-12
- ↑ a b c Underoath Bio Solid State Records. Arkistoitu 24.12.2007. Viitattu 12.1.2008.
- ↑ a b Farias, Andree: Define the Great Line June 2006. Christian Today. Viitattu 25.1.2008.
- ↑ Underoath biografia, The Tabla World, viitattu 1. maaliskuuta 2008.
- ↑ Underoath Nominated For Grammy AbsolutePunk.net. 12.7.2006. Viitattu 15.12.2009. (englanniksi)
- ↑ http://www.grammy.com/grammy_awards/52nd_show/list.aspx
- ↑ Underoath Choose Album Title as They Gear Up for Mayhem Festival 18.6.2008. Buzznet.com. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 22.6.2008.
- ↑ Underoath - Lost in the Sound of Separation. Billboard 200. 20. syyskuuta 2008
- ↑ a b c d e J. Downey, Ryan: Underoath Biography AllMusic. Viitattu 12.1.2008.
- ↑ a b Malline:Cite interview
- ↑ a b c d e f g Malline:Cite interview
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Underoath Biography thetabworld.com. Viitattu 12.1.2008.
- ↑ Underoath welcomes new bassist. Määritä julkaisu!18.2.2002. Lambgoat.com. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.1.2008.
- ↑ Malline:Cite interview
- ↑ Sharpe-Young, Garry: Underoath 13.11.2007. MusicMight. Viitattu 25.1.2008.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Underoath artists.letssingit.com. Viitattu 25.1.2008.
- ↑ Underoath news and notes. Määritä julkaisu!18.11.2003. Lambgoat.com. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.1.2008.
- ↑ Wiederhorn, Jon: Underoath Rock Like Slipknot, For God's Sake. Määritä julkaisu!26.12.2006. MTV. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.1.2008. Arkistoitu 12.1.2008. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Malline:Cite interview
- ↑ a b c Harris, Chris: Warped Tour Band Underoath Aren't Into Crazy Hooker Parties. Määritä julkaisu!28.3.2006. MTV. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.1.2008. Arkistoitu 21.1.2008. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Malline:Cite interview
- ↑ The Almost — Southern Weather — Release Date — AbsolutePunk.net AbsolutePunk.net. Viitattu 21.8.2008.
- ↑ 49th Annual Grammy Awards Winner List GRAMMY.com. Arkistoitu 3.4.2007. Viitattu 26.1.2008.
- ↑ Artist Chart History Billboard. Arkistoitu 17.8.2007. Viitattu 12.1.2008.
- ↑ Hasty, Katie: Furtado Scores First Chart Topping Album. Määritä julkaisu!28.6.2006. Billboard. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.1.2008. Arkistoitu 24.5.2012.
- ↑ Underoath gain gold album for 'Define The Great Line' 22.1.2007. Cross Rhythms. Viitattu 27.1.2008.
- ↑ Underoath drops off Warped Tour 29.6.2006. PunkNews.org. Viitattu 21.8.2008.
- ↑ a b Sometimes You Walk the Line, Sometimes the Line Walks You. Alternative Press, October 2006, nro 219, s. 180-186.
- ↑ Fat Mike addresses Underoath rumours. Määritä julkaisu!21.7.2006. Punknews.org. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.1.2008.
- ↑ Harris, Chris: Underoath Drummer Steps Up As Frontman For Side Project The Almost. Määritä julkaisu!26.12.2006. MTV. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.1.2008. Arkistoitu 6.2.2008. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Taking Back Sunday: North American Headlining Tour 7.12.2006. ultimate-guitar.com. Viitattu 21.8.2008.
- ↑ Tate, Jason: Underoath Shooting Two Videos 25.1.2007. AbsolutePunk.net. Viitattu 24.7.2007.
- ↑ HM — Cornerstone Festival 2006 Review HM Magazine.com. Arkistoitu 29.8.2008. Viitattu 21.8.2008.
- ↑ Underoath - 777 (DVD) - Release Date — AbsolutePunk.net AbsolutePunk.net. Viitattu 21.8.2008.
- ↑ Shows underoath777.com. Arkistoitu 5.7.2007. Viitattu 27.8.2007.
- ↑ a b c Mitchell Peters: Underoath Gets 'Lost In Sound' On New Album Billboard. 15.7.2008. Viitattu 18.8.2008.
- ↑ Underoath To Release "Survive, Kaleidoscope" Live CD/DVD May 27th 17.4.2008. JesusFreakHideout.com. Viitattu 21.8.2008.
- ↑ Kohli, Ryan: Underoath To Record In March. Määritä julkaisu!9.1.2008. AbsolutePunk.net. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.1.2008.
- ↑ Malline:Cite interview
- ↑ McTague, Timothy: Underoath Movie. Määritä julkaisu!3.10.2007. underoath777.com. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.1.2008. Arkistoitu 17.12.2007. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Underoath – Survive, Kaleidoscope Billboard. Arkistoitu 2.6.2008. Viitattu 18.8.2008.
- ↑ Underoath full concert film shoot this Sunday!. Määritä julkaisu!26.10.2007. underoath777.com. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.1.2008. Arkistoitu 2.1.2008. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Underoath / The Devil Wears Prada / Saosin / P.O.S. 12.8.2008. Punknews.org. Viitattu 21.8.2008.
- ↑ UO South America Tour 9.10.2008. Underoath's MySpace Blog. Viitattu 26.12.2008.
- ↑ http://www.absolutepunk.net/showthread.php?p=59079712&highlight=2011#post59079712
- ↑ http://underoath.sandbag.uk.com/Store/DisplayItems.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://blogs.myspace.com/index.cfm?fuseaction=blog.view&friendId=1943559&blogId=532247560
- ↑ Aaron Gillespie Leaves Underoath Ultimate Guitar
- ↑ http://blogs.myspace.com/index.cfm?fuseaction=blog.view&friendId=1943559&blogId=534154965
- ↑ Heisel, Scott: Former Norma Jean drummer Daniel Davison joins Underoath Alternative Press. 10.5.2010. Viitattu 10.5.2010.
- ↑ Karan, Tim: Exclusive: Underoath reveal release date for "Disambiguation" Alternative Press. 31.8.2010. Viitattu 31.8.2010.
- ↑ Abelson, Jon: Underoath new album release date pushed back. Alter the Press, Määritä ajankohta! Alter the Press. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.9.2010.
- ↑ Roadrunner Welcomes Underoath Roadrunner Records (United Kingdom). 9.9.2010. Arkistoitu 7.8.2011. Viitattu 9.9.2010.
- ↑ Arto Mäenpää: Underoathin pitkäaikainen kitaristi James Smith erotettu yhtyeestä kaaoszine.fi. 29.3.2023. Viitattu 30.3.2023.
- ↑ a b Fernandez, Brian: Underoath 9.7.2004. Jesus Freak Hideout. Viitattu 28.1.2008.
- ↑ They're Only Chasing Safety Independentbands.com. Viitattu 28.1.2008.