Un kolmio
Un kolmio on teoria ja sitä kuvaava kaavio, joka osoittaa eräiden kaalien sukuun (Brassica) kuuluvien kasvilajien keskenäiset sukulaisuussuhteet. Teorian mukaan kolme tähän sukuun kuuluvaa lajia on risteytynyt keskenään siten, että niiden genomit ovat yhdistyneet, ja tällöin risteytymisten tuloksena on syntynyt kolme uutta lajia, joista kullakin on säilynyt alkuperäisten kantalajien genomit kokonaisuudessaan.[1][2] Teoria esitettiin alun perin näiden lajien kromosomien tutkimuksen perusteella, mutta myöhemmin sen ovat vahvistaneet myös DNA- ja proteiinitutkimukset.
Teorian esitti ensimmäisenä korealainen, Japanissa työskennellyt kasvitieteilijä Nagaharu U (alkuperäiseltä nimeltään Woo Jang-choon).[3] Hän risteytti keskenään suvun diploidisia ja tetraploidisia lajeja ja totesi, että lajien kromosomistojen pariutuessa syntyi triploidisia muotoja.
Kantalajit ja risteytymät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brassica-sukuun kuuluu tärkeitä vihannes-, juures- ja öljykasveja. Niiden keskenäiset sukulaisuussuhteet ilmenevät oheisesta kaaviosta, jossa kantalajien genomeja on merkitty kirjaimilla AA, BB ja CC. Näiden jäljessä oleva numero osoittaa lajin kromosomien lukumäärän siitepölyhiukkasessa tai munasolussa; kasvien muissa soluissa kromosomeja on kaksinkertainen määrä. Esimerkiksi peltokaalilla (Brassica rapa) on 20 kromosomia, paitsi munasoluissa ja siitepölyhiukkasissa 10, minkä vuoksi sille käytetään merkintää A - n=10 (tai AA 2n=20).
Kolme kantalajia ovat:
- AA – 2n=2x=20 – peltokaali (Brassica rapa eli Brassica campestris), jonka viljeltyjä muotoja ovat nauris, rypsi ja kiinankaali
- BB – 2n=2x=16 – mustasinappi (Brassica nigra)
- CC – 2n=2x=18 – kaali (Brassica oleracea), jonka viljeltyjä muotoja ovat esimerkiksi lehtikaali, keräkaali, kyssäkaali, ruusukaali, parsakaali ja kukkakaali
Kaikki nämä tunnetaan myös luonnonvaraisina kantamuotoina, ja ne on jo tuhansia vuosia sitten otettu viljelykseen. Mutta koska ne ovat toisilleen lähisukuisia, ne ovat aikoinaan voineet myös risteytyä keskenään, minkä nykyajan kasvinjalostajat ovat myös pystyneet keinotekoisesti saamaan aikaan.[2] Täten syntyneet lajit ovat allotetraploidisia, sillä niillä on säilynyt kantalajien kromosomistot kokonaisuudessaan. Risteytymisestä syntyneet lajit ovat:
- AABB – 2n=4x=36 – sareptansinappi (Brassica juncea), nauriin ja mustasinapin lajiristeymä
- AACC – 2n=4x=38 – lanttu ja rapsi (Brassica napus), kaalin ja nauriin lajiristeymä
- BBCC – 2n=4x=34 – etiopiansinappi (Brassica carinata), mustasinapin ja kaalin lajiristeymä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jules Janick: Plant Breeding Reviews, s. 56, 420. Wiley, 2009. ISBN 978-0-470-38762-7 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 149-152. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4
- ↑ Nagaharu U: Genome analysis in Brassica with special reference to the experimental formation of B. napus and peculiar mode of fertilization. Japan. J. Bot, 1935, 7. vsk, s. 389–452.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- N. U. Genome analysis in Brassica with special reference to the experimental formation of B. napus and peculiar mode of fertilization. Japanese Journal of Botany 7: 389–452 (1935).