Uluburunin hylky

Uluburunin laivan rekonstruoitu pienoismalli

Uluburunin hylky tai Uluburunin laiva on pronssikautinen laivanhylky, joka on ajoitettu 1300-luvulle eaa. Hylyn löysi turkkilainen sienensukeltaja vuonna 1982 Turkin Välimerenrannikolta läheltä Antalyan provinssissa sijaitsevaa Kaşin kaupunkia. Hylky on arvokas meriarkeologinen kohde, jossa on suoritettu vedenalaisia arkeologisia kaivauksia vuosina 1984–1994.

Alus lepää merenpohjan rinteessä noin 50 metrin syvyydessä. Aluksen keula on 52 metrin ja perä 44 metrin syvyydessä. Osa lastista on levinnyt rinteeseen 60 metrin syvyyteen saakka. Hylyn vedenalaisia arkeologisia kaivauksia johti Institute of Nautical Archaeologyssä työskennellyt George Bass.

Alus

Hylky on Lähi-idän kauppa-alus, joka on oletettavasti kyproslaista tai levanttilaista alkuperää. Aluksen pituus on noin 15 metriä. Se saattoi kuljettaa noin 20 tonnia rahtia.

Aluksen runko on osin pahoin vaurioitunut, mutta osia siitä on hyvin säilyneenä. Runkolaudoitus on setripuuta ja rungon rakennustapa on samanlainen kuin myöhemmissä kreikkalaisissa ja roomalaisissa kauppa-aluksissa. Hylystä on löytynyt myös airojen jäänteitä.

Aluksella oli myös ainakin 24 kivistä ankkuria, jotka painoivat 120–210 kilogrammaa; kaksi keveintä kuitenkin vain 16 ja 21 kilogrammaa. Jotkin ankkureista ovat tiettävästi olleet vain vara-ankkureina sekä painolastina aluksen vakauttamiseksi. Vastaavanlaisia yksireikäisiä kiviankkureita on löydetty Cape Gelidonyan laivanhylystä.

Ajoitus

Hylky on ajoitettu myöhäiselle pronssikaudelle. Vuonna 1996 tutkija Cemal Pulak ilmoitti ajoittaneensa aluksen runkoon käytettyjen puiden kaatoajankohdaksi noin 1400 eaa. Aluksella oli myös polttopuuta, joka oli peräisin noin vuonna 1316–1305 eaa. kaadetusta puunrungosta. Tämä on ilmeisesti aluksen uppoamisajankohta, sillä sitä tukevat myös aluksen esinelöydöt.

Aluksen oletettu reitti

Erään mielipiteen mukaan alus olisi ollut purjehtimassa poispäin Kyprokselta, mukanaan kuuden tonnin kupariharkkolasti. Aluksen kuparilasti on analyysien mukaan peräisin kyproslaisista kuparikaivoksista.

Aluksen kansallisuutta ei ole kyetty varmuudella määrittämään, sillä esineistöön kuuluu mykeneläistä, kyproslaista, kaanaalaista, egyptiläistä ja assyyrialaista esineistöä.

Lasti

• 354 kappaletta (n. 10 tonnia) kupariharkkoja
• 40 kappaletta vähälyijyisiä tinaharkkoja (harkkojen alkuperästä väitellään)
• työstämätöntä lasia
• egyptiläistä eebenpuuta
• sinilasiharkkoja
• virtahevon- ja norsunluuta
• meripihkaa
• strutsinmunia
• kultaa
• ruokatarvikkeita (mm. manteleita, viikunoita, oliiveja)
• norsunluuastioita
• kultaesineitä
• kulta- ja hopeakoruja (korvakoruja, sormuksia)
• savilamppuja
• isosuisia ruukkuja
• pronssisia työkaluja

Aseistus

• kuusi eurooppalaistyylistä keihäänkärkeä
• italialaisperäinen miekka

Aiheesta muualla

• Bronze Age Shipwreck Excavation at Uluburun
• Virtual Uluburun Shipwreck site for students (Arkistoitu – Internet Archive)

Kirjallisuutta

• Bahn, P. 100 Great Archaeological Discoveries, Paul Bahn, Ed., with/ Barnes, G; Bird, C; Bogucki, P; Duke, P; Edens, C; Gill, D; Hoffecker, J; Mee, C; Schreiber, K; Snape, S; Stone, A; Tarlow, S; and Thackeray, A; (Barnes & Noble Books, New York; Wiedenfield & Nicolson Ltd, Orion House, London), c 1995. No. 42, The Ulu Burun Shipwreck, by Dr. Christopher Mee, School of Archaeology, University of Liverpool, England.
• Cemal Pulak, "The Uluburun Shipwreck: An Overview", The International Journal of Nautical Archaeology 27.3 (1998), pp.188-224.
• S. Sherratt, "Circulation of metals and the end of the Bronze Age in the Eastern Mediterranean", in: C F E Pare (ed.) Circulation of Metals in Bronze Age Europe, Oxford 2000, pp.82 ff.
• Cemal Pulak, "Balance weights from the Late Bronze Age shipwreck at Uluburun" in: C F E Pare (ed.) Circulation of Metals in Bronze Age Europe, Oxford, 2000.