Ultraprosessoitu ruoka

Yhdysvaltalainen ”TV-ateria”.

Suomalaista jäätelöä.

Ultraprosessoitu ruoka eli pitkälle jalostettu valmisruoka on teollisesti valmistettua ruokaa, joka sisältää sellaisia ainesosia, joita ei käytetä perinteisessä ruoanvalmistuksessa.

Ultraprosessoitu ruoka saattaa sisältää esimerkiksi ruoka-aineista irroitettuja ainesosia kuten kaseiinia, laktoosia, heraa, gluteenia. Muita mahdollisia raaka-aineita ovat hydrogenoitu tai vaihtoesteröity öljy, hydrolysoitu proteiini, soijaproteiini-isolaatti, maltodekstriini, inverttisokeri ja maissisiirappi. Ultraprosessoidussa ruoassa käytetään lisäksi usein väriaineita ja värin stabiloijia, aromiaineita ja aromivahventeita, keinotekoisia makeutusaineita, vaahdotus- ja emugointiaineita sekä kosteudensäilyttäjiä. Ultraprosessoidun ruoan valmistuksessa voidaan käyttää lisäksi teollisia prosesseja kuten suulakepuristusta.

Suomessa myydyssä jäätelössä käytetään myös glukoosisiirappia. Muita ultraprosessoituihin ruokiin lisättyjä sokereita ja sokeriin perustuvia makeuttajia ovat glukoosi, maltoosi, melassi, fruktoosi ja rypälemehutiiviste.

Virvoitus-, energia- ja kaakaojuomat, suklaa, makeiset, energiapatukat, jäätelö, teolliset keksit ja leivonnaiset, margariinit ja muut teolliset levitteet, murot, hedelmäjugurtit, valmiskastikkeet, äidinmaidonkorvike ja vauvanruoat, laihdutusvalmisteet sekä monet lämmittämistä vailla olevat valmisruoat kuten esimerkiksi kana- ja kalanugetit, makkarat, pussikeitot ja valmisjälkiruoat ovat tyypillisesti ultraprosessoituja. Myös esimerkiksi pikanuudelit (engl. instant noodles), ja osa juustoista on ultraprosessoituja. Juusto saattaa sisältää lisäaineita ja se voidaan valmistaa maitojauheesta.

Ultraprosessoitu ruoka on usein hyvin hienojakoista, millä arvellaan olevan epäedullisia terveysvaikutuksia.

Vuonna 2023 julkaistun tieteellisten tutkimusten yhteenvedon mukaan arviolta 14 prosentilla aikuisista ja 12 prosentilla lapsista esiintyisi addiktoitumista ultraprosessoituihin ruokiin. Yhteenvedossa tarkasteltiin 281 tutkimusta 36:sta eri maasta.

Ultraprosessoidun valmisruoan vastakohtana käytetään usein termiä kotiruoka.

Kulutus

Suomalaisten ravinnosta 41 prosenttia oli ultraprosessoitua vuonna 1998.

Lähes 60 prosenttia yhdysvaltalaisten kuluttamista kaloreista muodostuu ultraprosessoidusta ruoasta. Englannissa vastaava luku oli 51 vuonna 2008 ja Suomessa 41 prosenttia vuonna 1998.

Suurin osa Suomessa kulutetusta broilerinlihasta on teollisesti marinoitua. Kyseisen valmisteen suosio johtuu siitä, että broileri maistuu mehevämmältä marinoituna.

Ravintosisältö

Ultraprosessoidun ruoan ravintosisältö koostuu usein pääasiallisesti hiilihydraateista ja rasvoista.

Vuonna 2015 julkaistussa brasilialaistutkimuksessa havaittiin, että paljon ultraprosessoitua ruokaa syövät saivat ravinnostaan muita vähemmän B12-, D- ja E-vitamiinia sekä niasiinia, pyridoksiinia, kuparia, rautaa, fosforia, magnesiumia, seleeniä ja sinkkiä. Kalsiumin, tiamiinin ja riboflaviinin saanti taas oli muita suurempaa.

Aineenvaihdunnalliset vaikutukset

Valmisruoalla on tyypillisesti korkea glykemiakuorma eli se nostaa paljon verensokeria.

Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Ranskassa tehdyissä väestötutkimuksissa on havaittu, että paljon ultraprosessoitua ruokaa nauttivilla on muita suurempi painoindeksi. Vuonna 2021 julkaistun kokeellisen interventiotutkimuksen mukaan ultraprosessoitua ruokaa syöneet koehenkilöt nauttivatkin päivittäin 500 kaloria prosessoimatonta ruokaa syöneitä enemmän. Kaikille tutkittaville tarjotun ruoan energia-, ravintoaine-, sokeri-, suola- ja kuitupitoisuus oli sama. Ultraprosessoidun ruoan ryhmään arvotut lihoivat lähes kilon kahden viikon pituisen tutkimusjakson aikana kun prosessoimatonta ruokaa syöneet laihtuivat saman verran.

Terveysvaikutukset

Runsaasti ultraprosessoitua ruokaa nauttivilla on keskimääräistä suurempi kuolleisuus ja he ovat keskimääräistä lihavampia. Lisäksi heillä esiintyy muuta väestöä enemmän sydänsairauksia, aivohalvausta, kakkostyypin diabetesta, vanhuuden hauraus-raihnaisuus-oireyhtymää ja masennusta.

Vuonna 2023 julkaistun meta-analyysissa havaittiin, että eniten valmisruokaa syövillä esiintyy 24 prosenttia enemmän sydänsairauksia ja aivohalvauksia verrattuna niitä vähiten syöviin. Jokainen 10 prosentin lisäys ultraprosessoidun ruoan kulutuksessa lisäsi kuudella prosentilla sydänsairauden riskiä. Vuonna 2024 julkaistussa brittitutkimuksessa havaittiin, että jokainen 10 prosentin lisäys kasviperäisen ultraprosessoidun ruoan kulutuksessa lisäsi kahdellatoista prosentilla sydänkuoleman riskiä.

Vuonna 2023 julkaistun australialaistutkimuksen tuloksena oli, että eniten ultraprosessoitua ruokaa nauttivilla naisilla esiintyi keskimäärin 39 prosenttia useammin verenpainetautia niitä vähiten nauttiviin verrattuna. Riski säilyi korkeampana silloinkin, kun ruokavaliossa esiintyvän sokerin, suolan, rasvan ja muiden ravinteiden pitoisuudet vakioitiin.

Vuonna 2020 valmistuneessa italialaistutkimuksessa havaittiin, että niillä, joiden ravinnosta vähintään 15 prosenttia koostuu ultraprosessoidusta ruoasta, esiintyi noin 60 prosenttia enemmän sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta ja 50 prosenttia enemmän aivojen verenkiertohäiriöistä johtuvaa kuolleisuutta kuin niillä, joiden ravinnosta alle 6,5 prosenttia koostuu ultraprosessoidusta ruoasta. Ultraprosessoidun ruoan suuri sokeripitoisuus selitti 36 prosenttia havaituista eroista. Vuonna 2024 julkaistussa espanjalaistutkimuksessa havaittiin, että eniten ultraprosessoitua ruokaa nauttineen väestökolmanneksen kokonaiskuolleisuus oli 40 prosenttia suurempi kuin vähiten nauttineen. Osanottajien kuolleisuutta seurattiin 18 vuoden ajan.

Runsaasti ultraprosessoitua ruokaa syövien ihmisten kromosomien telomeerien on havaittu olevan normaalia lyhyempiä, mikä aiheuttaa solujen ennenaikaista vanhenemista.

Ultraprosessoitu ruoka lisää syöpäriskiä vuonna 2018 julkaistun ranskalaisen väestötutkimuksen mukaan kymmenellä prosentilla jokaista kymmenen prosentin ruokavalio-osuuttaan kohti. Syyksi epäillään sitä, että se sisältää usein lisäaineita, proteiini-isolaatteja ja hydraamalla kovetettuja öljyjä ja sen koostumus on saatettu tuottaa teollisesti vaahdottamalla.

Eläinkokeissa on havaittu, että ultraprosessoitujen ruokien emulgointiaineena käytetty karboksimetyyliselluloosa ja polysorbaatti aikaansaavat elimistölle potentiaalisesti haitallisten suolistobakteereiden kiinnittymisen suolen seinämään, mikä tulehduttaa suolta. Tämä saattaa johtua siitä, että kyseisten lisäaineiden on havaittu saavan aikaan epigeneettisiä muutoksia bakteereiden DNA:ssa.

Teollisen transrasvan on osoitettu lisäävän merkittävästi sydän- ja verisuonitaudin riskiä . Teolliset transrasvat muodostavat Yhdysvaltojen kansallisen lääketieteellisen akatemian mukaan terveysriskin kaikilla saantitasoilla, minkä vuoksi niiden saanti pitäisi rajoittaa mahdollisimman pieneksi. Paljon kovetettua kasvirasvaa sisältävää pikaruokaa, leivonnaisia ja mikropopkornien kaltaista pikkupurtavaa nauttiva suomalainen saattaa saada jopa 5 grammaa transrasvoja päivässä.

Rajoittamistoimet

EU:ssa tuli vuonna 2021 voimaan asetus, joka rajoittaa kaupoissa myytävien teollisten elintarvikkeiden sisältämän teollisen transrasvan pitoisuuden 2 prosenttiin.

Oikeusjutut

Yhdysvaltalainen Bryce Martinez haastoi Pepsin, Nestlen, Marsin, Heinzin ja useita muita suuria elintarvikeyrityksiä oikeuteen vuonna 2024. Haaste perustuu väitteeseen, jonka mukaan kyseiset yritykset ovat markkinoineet jo pitkään tietoisesti elintarvikkeita, jotka aiheuttavat lapsissa riippuvuutta ja kroonisia sairauksia sekä pyrkineet harhauttamaan kuluttajia. Martinez sairastui itse jo 16-vuotiaana tyypin 2 diabetekseen ja ei-alkoholiperäiseen rasvamaksaan syötyään pitkään kyseisten yhtiöiden tuottamaa ruokaa.