Ulkomaalaisesta suomenmaalaiseksi
| Ulkomaalaisesta suomenmaalaiseksi: Monikulttuurisuus, kansalaisuus ja suomalaisuus 1990-luvun maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa | |
|---|---|
| Kirjailija | Outi Lepola |
| Kansitaiteilija | Jari Koski |
| Kieli | suomi |
| Genre | sosiologia |
| Kustantaja | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura |
| Julkaistu | 2000 |
| Ulkoasu | nidottu |
| Sivumäärä | 418 |
| ISBN | 951-746-139-9 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Ulkomaalaisesta suomenmaalaiseksi: Monikulttuurisuus, kansalaisuus ja suomalaisuus 1990-luvun maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa on Outi Lepolan vuonna 2000 ilmestynyt väitöskirja. Tutkimuksen on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lepola tutkii Suomen maahanmuuttopolitiikkaa eduskunnan päätösten kautta. Ajanjaksona ovat vuodet 1988–1999, jolloin maahanmuuttajien määrä alkoi Suomessa kasvaa. Lepolan mukaan eduskunnassa käydyt keskustelut ovat irrallaan lakien sisällöstä. Lakien muutokset ovat johtuneet Euroopan ihmisoikeussopimuksesta tai liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi. Lakeja käsiteltäessä eduskunnassa kansanedustajat ovat voineet tulla esiin julkisuudessa ja esittää omia kantojaan äänestäjille.[1]
Lepolan tarkoituksena on vastata kysymykseen, millä ehdoilla ulkomaalaisesta voi tulla suomalainen. Julkisessa keskustelussa esimerkiksi Suomen kansalaisuus ei ole välttämättä sama asia kuin suomalaisuus. Lepolan mukaan suomalaisuuden käsite on sidoksissa kansalliseen pohjaansa, ja maahanmuuttajat jäävät käsitteen ulkopuolelle. Lepola kysyy, onko sanaa, joka kattaa kaikki Suomen asukkaat. Sellaiseksi hän esittää sanaa 'suomenmaalainen'.[1] Lähellä olevia sanoja ovat uussuomalainen ja siirtolainen[2].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Seppo Paananen: Kansanedustajien Suomi ei muutu Helsingin Sanomat. 7.1.2001. Arkistoitu 1.7.2010. Viitattu 16.12.2010.
- ↑ Monikulttuurisuuskäsitteet Cupore. Viitattu 16.12.2010.[vanhentunut linkki]