Uljas Leander Lehtinen
Uljas Leander Lehtinen (8. marraskuuta 1874 Uskela – 23. helmikuuta 1957 Tampere[1]) oli suomalainen nahkurimestari ja Suomen ensimmäisen nahkurikoulun perustaja ja johtaja.[2][3][4][5]
Lukkari-urkurin poikana Uskelassa syntynyt Lehtinen tuli 20-vuotiaana Turkuun Alrothin liikkeeseen nahkurinoppiin ja pääsi kisälliksi Turun käsityöläisyhdistyksessä 1898. Hän teki opintomatkoja Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan 1899–1902 ja kävi muun muassa Freibergin nahkurikoulun.[2][3][5]
Opinnot suoritettuaan Lehtinen perusti 1902 Saloon hienonahkatehtaan ja toimi sen johtajana. Vuonna 1906 hän perusti Tampereelle nahkurikoulun ja piti koulua omalla kustannuksellaan viiden vuoden ajan. Koulun toiminnan päätyttyä Lehtinen sai nahkurineuvojan tehtävän ja arvon. [2][3][5]
Lehtinen oli aloitteentekijänä ja teknillisenä johtajana sekä väliaikaisena toimitusjohtajana Tampereella Pyynikillä toimineessa Suomen ensimmäisessä hienonahkatehtaassa Tampereen Hienonahkatehdas Oy:ssä. Hän sai 1915 Tampereen Käsityö- ja Tehdasyhdistykseltä nahkurikemian ja nahkuriammatin mestarin arvon. Lehtinen toimi myös Suomen Nahkuriammatin Työnantajaliitossa.[2][3][5]
Vuonna 1919 Lehtinen perusti Tampereen suojeluskunnan yhteyteen erillisen oravakomppanian pojille. Hän perusti myös suojeluskunnan ikämieskomppanian.[6][5]
Lehtinen harrasti viulujen ja biedermeierhuonekalujen tekemistä. Hän teki omiin kokoelmiinsa useita kymmeniä viuluja. Hän harrasti myös taulujen maalausta, kupariesineiden muun muassa lamppujen pakotusta sekä reliefien ja etsauksien tekoa.[7] Hän suunnitteli äitinsä sisaren, opettaja ja eläinsuojelija Mandi Sjöblomin (1858–1936) hautapatsaan Marttilan hautausmaalle.[8][9]
Uljas Leander Lehtinen on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuolleita. Helsingin Sanomat, 24.2.1957, s. 13. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 30.7.2024.
- ↑ a b c d 60 vuotta, Suomen nahka- ja kenkäteollisuus, 1.11.1934, nro 11, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 29.7.2024
- ↑ a b c d Nahkateknikko U. L. Lehtinen 50-vuotias, Suomen nahkalehti, 25.10.1924, nro 17, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 29.7.2024
- ↑ Ammattityön kohottaminen maassamme, Suomen Kuvalehti, 1.11.1924, nro 44, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 29.7.2024
- ↑ a b c d e U. L. Lehtinen 50-vuotias, Aamulehti, 2.11.1924, nro 255, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 3.11.2024
- ↑ Oravakomppanian taru, Aamulehti, 8.4.1934, nro 93, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 29.7.2024
- ↑ Kärpäsensä kullakin! On Tampereellakin taitureita, Seura, 3.11.1937, nro 44, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 29.7.2024
- ↑ Muistomerkki eläinsuojeluystävän haudalle, Virtain, Ähtärin, Alavuden ja Töysän Sanomat, 27.8.1937, nro 34, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 29.7.2024
- ↑ Mandi Sjöblom ja Hilda Normala, Juhan suku-uutiset-blogi 21.7.2010
- ↑ Hautahaku.fi : Lehtinen Uljas Leander