Uiguurien kansanmurha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Xinjiangin uiguurien autonomisen alueen (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.

Uiguurien kansanmurhalla viitataan Kiinan kansantasavallan toimiin maan uiguurivähemmistön kulttuurin tukahduttamiseksi terrorismin torjumisen nimissä. Joidenkin valtioiden mukaan nämä toimet täyttävät kulttuurisen kansanmurhan kriteerit.[1] Vuodesta 2021 alkaen toimia on Kiinan ulkopuolella kutsuttu myös kansanmurhaksi.

Toteutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uiguureihin kohdistetut toimet perustuvat Kiinan vuonna 2014 käynnistämään kampanjaan nimeltä ”kansan sota terrorismia vastaan”. Kampanjan mukaan uiguurien väitetty terroriuhka saa alkunsa uiguurien kulttuurista tai vähintäänkin sen omaksumista vaarallisista vaikutteista. Kampanjaan on kuulunut uskonnollisuuden ja islamin torjumisen lisäksi myös uiguurien itsenäisyyspyrkimysten tukahduttaminen, kattavan valvontajärjestelmän luominen uiguurien kuuliaisuuden arvioimiseksi, sekä uudelleenkoulutuskeskusten perustaminen.[2]

Uiguurien pakkoassimilaation johtajana aloitti vuonna 2016 Chen Quanguo, joka oli aiemmin toiminut Tiibetin autonomisen alueen puoluesihteerinä ja tukahduttanut tiibetiläisten vastarintaa. Chen laajensi uiguurien valvontajärjestelmän täydeksi poliisivaltioksi. Jokaisesta uiguurista kerättiin kaiken muun tiedon lisäksi myös biometriset tiedot valvontajärjestelmään. Tietojen perusteella jokaiselle uiguurille määriteltiin henkilökohtainen turvallisuusluokitustaso. Turvallisiksi arvioidut uiguurit saivat jatkaa elämäänsä normaalisti, joskin valvonnan alaisena. Poikkeaviksi luokitellut joutuivat kuulusteluihin, pidätetyksi, vangituksi tai uudelleenkoulutukseen.[3]

Uudelleenkoulutus- ja pidätyskeskusten sijainti Xinjiangin autonomisella alueen kartalla vuoden 2017 jälkeen (Aineistolähde: Australian Strategic Policy Institute (ASPI) tutkimus 24.9.2020).

Yli miljoona muslimia (joista enemmistö on uiguureja) on sijoitettu internointileireille (tunnetaan myös uudelleenkoulutusleirien ja keskitysleirien nimellä) ilman mitään oikeudenkäyntiä tai vastaavaa juridista prosessia.[4][5][6][7] Tämä on etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen laajamittaisin sijoitus internointileireille (uudelleenkoulutus- ja pakkotyökeskuksiin) toisen maailmansodan jälkeen.[8][9]

Tuhansia moskeijoita on tuhottu tai vaurioitettu, satoja tuhansia lapsia on pakotettu eroon vanhemmistaan ja lähetetty kiinalaisiin sisäoppilaitoksiin.[10][11]

Kiinan valtionjohdon politiikaan on kuulunut myös pakkotyöleirit,[12][13] uiguurien uskonnollisten käytäntöjen tukahduttaminen (islam Kiinassa),[14] poliittinen indoktrinaatio,[15] vakava kaltoinkohtelu,[16] pakkosterilisointi,[17] pakotettu ehkäisy,[18][19] ja pakkoabortit.[20][21] Pääosin uiguurien asuttamien Hotanin ja Kašgarin prefektuurien syntyvyys putosi Kiinan valtiollisten tilastojen mukaan vuosina 2015–2018 yli 60 prosenttia.[17] Samoina vuosina syntyvyys laski koko Kiinassa 9,69 prosenttia, 12,07:stä 10,9:ään tuhatta ihmistä kohden.[22] Kiinan viranomaiset ovat myöntäneet, että vuonna 2018 syntyvyys laski Xinjiangissa lähes kolmanneksella, mutta ovat kiistäneet pakkosteriloinnista ja kansanmurhasta kertovat raportit.[23] Vuonna 2019 syntyvyys laski Xinjiangissa vielä 24 prosenttia lisää (vertailuna koko valtion 4,2 prosenttia).[17]selvennä

Määrittely kansanmurhaksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan sortotoimia luonnehdittiin aluksi pakotetuksi valtaväestöön sulauttamiseksi, etniseksi puhdistukseksi tai kulttuuriseksi kansanmurhaksi.[24][25][26] Syyskuussa 2022 YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto kutsui Kiinan toimia mahdollisesti rikoksiksi ihmisyyttä vastaan.[27] Myös Amnesty ja Human Rights Watch -järjestö ovat syyttäneet Kiinaa rikoksista ihmisyyttä vastaan.[28]

Kun lisää tietoja alkoi selvitä vuoden 2020 jälkeen, jotkut hallitukset, aktivistit, riippumattomat kansalaisjärjestöt (NGO), ihmisoikeusasiantuntijat, tutkijat sekä itsensä Itä-Turkestanin pakolaishallitukseksi nimittynyt ryhmä, nimesivät vuonna 2021 tapahtumat kansanmurhaksi Yhdistyneiden kansakuntien kansanmurhan määrittelevän yleissopimuksen mukaisesti, sillä tarkoituksena on ollut "aikomus tuhota etninen tai uskonnollinen ryhmä" kokonaan tai osittain.[29][30][31][32][33][34][35][36][37] Hallituksista Kiinaa ovat kansanmurhasta syyttäneet esimerkiksi Yhdysvallat, Iso-Britannia, Kanada ja Alankomaat.[28]

Kiina kiistää väitteet uiguurien kansanmurhasta ja katsoo väitteissä olevan kyse poliittisesta pelistä ja Kiinan-vastaisuuden levittämisestä.[38]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Roberts, Sean R.: The War on the Uyghurs: China’s Internal Campaign Against a Muslim Minority. Princeton University Press, 2020. ISBN 978-0-691-20218-1

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Roberts 2020, s. 201.
  2. ↑ Roberts 2020, s. 201–203.
  3. ↑ Roberts 2020, s. 204–207.
  4. ↑ One million Muslim Uighurs held in secret China camps: UN panel 10.8.2018. Al Jazeera, aljazeera.com. Viitattu 15.12.2021. (englanniksi)
  5. ↑ Dylan Welch, Echo Hui, Stephen Hutcheon: The China Cables: Leak reveals the scale of Beijing's repressive control over Xinjiang 24.11.2019. ABC News (Australia). Viitattu 15.12.2021. (englanniksi)
  6. ↑ UN: Unprecedented Joint Call for China to End Xinjiang Abuses 10.7.2019. Human Rights Watch. Arkistoitu Viitattu 15.12.2021. (englanniksi)
  7. ↑ Martta Kallionpää: Tietovuoto yhdistää uiguurien sorto­toimiin Kiinan ylimmän johdon presidentti Xi Jinpingiä myöten Helsingin Sanomat, hs.fi. 30.11.2021. Viitattu 15.12.2021. (suomeksi)
  8. ↑ Joanne Finley: Why Scholars and Activists Increasingly Fear a Uyghur Genocide in Xinjiang Journal of Genocide Research, 23 (3): 348–370. 2020. S2CID:236962241 Viitattu 15.12.2021. (englanniksi)
  9. ↑ Jen Kirby: Concentration camps and forced labor: China's repression of the Uighurs, explained ("It is the largest mass internment of an ethnic-religious minority group since World War II.") Vox,vox.com. 25.9.2020. Viitattu 15.12.2021. (englanniksi)
  10. ↑ Emily Feng: Uighur children fall victim to China anti-terror drive The Financial Times, ft.com. 9.7.2018. Viitattu 15.12.2021. (englanniksi)
  11. ↑ Adrian Zenz: Break Their Roots: Evidence for China's Parent-Child Separation Campaign in Xinjiang The Journal of Political Risk, 7 (7). 7/2019. Viitattu 15.12.2021. (englanniksi)
  12. ↑ Rukiye Turdush, Magnus Fiskesjö: Dossier: Uyghur Women in China's Genocide Genocide Studies and Prevention: An International Journal, 15 (1): 22–43. 28.5.2021. Viitattu 15.12.2021. (englanniksi)
  13. ↑ John Sudworth: China's 'tainted' cotton 12/2020. BBC News. Viitattu 15.12.2021. (englanniksi)
  14. ↑ Congressional Research Service: Uyghurs in China Congressional Research Service. 18.6.2019. Arkistoitu Viitattu 15.12.2021. (englanniksi)
  15. ↑ Muslim minority in China's Xinjiang face 'political indoctrination': Human Rights Watch Reuters. 9.9.2018. Arkistoitu Viitattu 15.12.2021. (englanniksi)
  16. ↑ Responsibility of States under International Law to Uyghurs and other Turkic Muslims in Xinjiang, China Bar Human Rights Committee. Arkistoitu Viitattu 15.12.2021 [vanhentunut linkki]. (englanniksi)
  17. ↑ a b c China cuts Uighur births with IUDs, abortion, sterilization 28.6.2020. Associated Press. Arkistoitu Viitattu 15.12.2021. (englanniksi)
  18. ↑ China Forces Birth Control on Uighurs to Suppress Population Voice of America. Viitattu 15.12.2021. (englanniksi)
  19. ↑ Sigal Samuel: China's genocide against the Uyghurs, in 4 disturbing charts 10.3.2021. Vox, vox.com. Viitattu 15.12.2021. (englanniksi)
  20. ↑ China: Uighur women reportedly sterilized in attempt to suppress population Deutsche Welle. 1.7.2020. Viitattu 15.12.2021. (englanniksi)
  21. ↑ China 'using birth control' to suppress Uighurs BBC News, bbc.com. 29.6.2020. Arkistoitu Viitattu 15.12.2021. (englanniksi)
  22. ↑ Birth rate, crude (per 1,000 people) - China The World Bank, worldbank.org. Viitattu 15.12.2021. (englanniksi)
  23. ↑ Ivan Watson, Rebecca Wright ja Ben Westcott: Xinjiang government confirms huge birth rate drop but denies forced sterilization of women 21.9.2020. CNN. Arkistoitu Viitattu 15.12.2021. (englanniksi)
  24. ↑ 'Cultural genocide': China separating thousands of Muslim children from parents for 'thought education' The Independent. 5.7.2019. Arkistoitu Viitattu 16.12.2021. (englanniksi)
  25. ↑ Ciara Finnegan: The Uyghur Minority in China: A Case Study of Cultural Genocide, Minority Rights and the Insufficiency of the International Legal Framework in Preventing State-Imposed Extinction Laws, 9 (1). 2020. Viitattu 16.12.2021. (englanniksi)
  26. ↑ Magnus Fiskesjö: Kulturmord är det nya folkmordet penopp.org. 5.5.2020. Viitattu 15.12.2021. (ruotsiksi)
  27. ↑ Isaac Chotiner: Why Hasn’t the U.N. Accused China of Genocide in Xinjiang? The New Yorker. 13.9.2022. Viitattu 13.11.2022.
  28. ↑ a b Who are the Uyghurs and why is China being accused of genocide? 24.5.2022. BBC. Viitattu 13.11.2022.
  29. ↑ Definitions - Genocide Convention on the Prevention and Punishment of the Crime of Genocide. United Nations, un.org. Viitattu 16.12.2021. (englanniksi)
  30. ↑ Uighurs: 'Credible case' China carrying out genocide BBC News, bbc.com. 8.2.2021. Viitattu 16.12.2021. (englanniksi)
  31. ↑ Scilla Alecci: British lawmakers call for sanctions over Uighur human rights abuses 14.10.2020. International Consortium of Investigative Journalists. Viitattu 16.12.2021. (englanniksi)
  32. ↑ Ryszard Piotrowicz: Legal expert: forced birth control of Uighur women is genocide – can China be put on trial? The Conversation. 14.7.2020. Viitattu 16.12.2021. (englanniksi)
  33. ↑ Rebecca Falconer: Report: "Clear evidence" China is committing genocide against Uyghurs Axios, axios.com. 9.3.2021. Viitattu 16.12.2021. (englanniksi)
  34. ↑ Ville Similä: Hollannin parlamentti määritteli ensimmäisenä EU-maana Xinjiangin vainon kansanmurhaksi Helsingin Sanomat, hs.fi. 26.2.2021. Viitattu 15.12.2021. (suomeksi)
  35. ↑ Patrick Wintour: UK MPs declare China is committing genocide against Uyghurs in Xinjiang theguardian.com. 22.4.2021. Viitattu 15.12.2021. (englanniksi)
  36. ↑ Patrick Wintour: Uyghurs subjected to genocide by China, unofficial UK tribunal find theguardian.com. 9.12.2021. Viitattu 15.12.2021. (englanniksi)
  37. ↑ Elsa Osipova: Asiantuntijoista koostuva tuomioistuin päätti: Kiina on syyllistynyt uiguurien kansanmurhaan Yleisradio, yle.fi. 10.12.2021. Viitattu 15.12.2021. (suomeksi)
  38. ↑ Elsa Osipova: Asiantuntijoista koostuva tuomioistuin päätti: Kiina on syyllistynyt uiguurien kansanmurhaan Yle uutiset. 10.12.2021. Viitattu 13.11.2022.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Uyghur genocide
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uiguurien_kansanmurha&oldid=22817698”