USS Wompatuck
| USS Wompatuck | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Harlan and Hollingsworth, Wilmington, Delaware |
| Laskettu vesille | 1886 |
| Palveluskäyttöön | 6. huhtikuuta 1898 |
| Poistui palveluskäytöstä | 11. helmikuuta 1938 |
| Loppuvaihe | upotettu 2. tammikuuta 1942 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 323 t |
| Pituus | 39,62 m |
| Leveys | 7,77 m |
| Syväys | 3,66 m |
| Miehistöä | 28 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
2 × 6 naulan tykkiä 3 × 3 naulan tykkiä |
USS Wompatuck (runkonumerot YT-27 ja YO-64) oli Yhdysvaltain laivaston vuonna 1898 lunastama rautarunkoinen potkurilla varustettu hinaaja.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus tilattiin Harlan and Hollingsworthilta Wilmingtonista Delawaresta ja valmistui 1886 nimellä Atlas. Laivasto osti 4. huhtikuuta 1898 aluksen Standard Oil Companyltä nimeten sen samalla USS Wompatuckiksi. Alus varustettiin New Yorkin laivastontelakalla ja otettiin palvelukseen 6. huhtikuuta 1898 päällikkönään luutnantti Charles W. Jungen.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus liitettiin Pohjois-Atlantin laivueeseen, joten se lähti 16. huhtikuuta New Yorkista Norfolkin, Port Royalin ja Key Westin kautta Karibialle. Alus saapui Havannaan 30. huhtikuuta toimittaen varusteita ja postia Kuubaa piirittäville laivueen aluksille.[1]
Alukselle saapui 12. toukokuuta apuristeilijä USS St. Louisin päällikkö Charles P. Goodrich mukanaan merijalkaväen luutnantti A. W. Catlin, kahdeksan merijalkaväen sotilasta ja 11 vapaaehtoista merimiestä. Alus siirtyi Santiagon sataman suulle, missä miehistö yritti katkaista Kuuban ja Jamaikan välisen telekaapelin. Kuuban vartioalus kuitenkin havaitsi hinaajan, jolloin Goodrich määräsi osaston vetäytymään. Aamun valjetessa 18. toukokuuta Wompatuck ja St. Louis sulkivat Santiagon satamaan pääsyn, kun ne yrittivät uudelleen kaapelin katkaisua. Kaapelin löydyttyä rannikkopatterit avasivat tulen, mutta kaapeli saatiin kuitenkin katkaistua.[1]
Seuraavana päivänä alukset etsivät Guantanamo Bayhin menevää telekaapelia. Hinaajan etsiessä kaapelia apuristeilijä oli valmiina suojaamaan sitä. Rannikkopatterien tuli pakotti alukset kuitenkin vetäytymään.[1]
Käytyään korjattavana Key Westissä alus palasi saartolaivastoon. Se osallistui Daiquirin maihinnousuun, jolla pyrittiin keventämään painetta Guantanamossa. Operaatiosta vapauduttuaan alus suojasi armeijan kuljetusaluksia maihinnousualueelle. Myöhemmin se hinasi 18 erilaista alusta rantaan, kun se avusti joukkojen maihinnousua. Ensimmäisten joukkojen noustua maihin alus tulitti espanjalaisten asemia estäen vastahyökkäyksen.[1]
Kahdeksan päivää myöhemmin alus kohtasi aseistetun höyrylaivan Histin ja aseistetun jahdin Hornetin Manzanillon sataman edustalla. Alukset tunkeutuivat satamaan Histin johdolla. Toisena tullut Wompatuck avasi tulen satamassa olevaa torpedovenettä ja kolmea kaksitykkistä tykkivenettä kohden heti saavuttuaan ampumaetäisyydelle. Lähes tunnin tulitaistelussa upotettiin torpedovene Wompatuck joutui kääntymään voidakseen ampua peräkannella olevalla tykillä, koska etukannen kolminaulaisen tuenta oli irronnut jo seitsemän laukauksen jälkeen. Hornet sai osuman, joka tuhosi höyryputken. Wompatuck otti vaurioituneen aluksen hinaukseen. Touvin kiinnittämisen aikana espanjalaiset keskittivät tulensa kahteen paikallaan olleeseen alukseen, jolloin Wompatuckiin osui kolme pienikalipeerista ammusta aiheuttamatta merkittävää vahinkoa.[1]
Espanjalaiset yrittivät alusten valtausta lähettämällä sluupin täynnä sotilaita, mutta Hornetin miehistön ampuma 6 naulan kranaatti upotti hyökkääjät. Wompatuckin ollessa huollossa Yhdysvaltain laivasto tuhosi Espanjan laivaston alukset Santiagon taistelussa 3. heinäkuuta. Myöhemmin Wompatuck, Hist ja Hornet katkaisivat espanjalaisten Media Lunan ja Quizaron välillä olleet kaapelit.[1]
Alus osallistui 18. heinäkuuta Manzanilloon tehtyyn iskuun, jossa tuhottiin neljä tykkivenettä, kolme kuljetusalusta ja varastoalus ilman omia tappioita. Operaatiosta vapauduttuaan alus siirrettiin huollettavaksi Key Westiin.[1]
Sotatoimien päätyttyä alus lähti 14. elokuuta Guantanamo Baystä New Yorkiin, jonne se saapui 26. elokuuta. Huollon jälkeen alus siirtyi Bostoniin, missä se oli 2.-9. syyskuuta. Hinattuaan monitori USS Wyandotten Philadelphiaan palveluksesta poistettavaksi alus palasi 15. syyskuuta New Yorkiin. Se poistettiin palveluksesta 15. lokakuuta 1898 palveluksesta New Yorkin laivastontelakalla.[1]
Alus palautettiin palvelukseen 12. marraskuuta 1900 New Yorkissa ja lähti 10. joulukuuta Hampton Roadsiin, missä se kohtasi USS Annapoliksen, jahti Frolicin ja hinaaja Piscataquan. Osasto määrättiin 30. joulukuuta Kaukoitään Filippiineille, jonne ne matkasivat Välimeren, Suezin kanavan, Colombon ja Singaporen kautta. Ne saapuivat 24. huhtikuuta 1901 Caviteen. Seuraavien vuosien ajan alus osallistui operaatioihin, joilla kukistettiin Filippiinien kapinalliset varmistettaessa alueen hallinnan siirtyminen Yhdysvalloille. Se oli keväällä 1901 yhteistoiminnassa maavoimien kanssa Lubangissa, Tiligissä ja Luk Bayssä, huolsi majakoita Kapones Islandilla, Subigissa ja Olongapossa, kuljetti miehiä ja postia sekä avusti hätäänjoutuneita. Lisäksi alus vastasi keväällä 1903 säännöllisistä kuljetuksista Caviten ja Olongapon välillä. Myöhemmin se siirtyi Kiinan vesille laivaston kesäharjoituksiin Chefoossa.[1]
Vuodesta 1904 alus kuului Caviten laivastoasemaan, kunnes se poistettiin palveluksesta 31. heinäkuuta 1931. Alus sai 17. heinäkuuta 1920 runkonumeron YT-27, kun laivastossa otettiin käyttöön edelleen käytössä oleva runkonumerointi.[1]
Alus poistettiin alusluettelosta 11. helmikuuta 1938, minkä jälkeen se oli Cavitessa yli kolme vuotta odottaen romutusta. Alus poistettiin 9. heinäkuuta 1941 myyntilistalta ja muutettiin dieselmoottorilla varustetuksi proomuksi, joka sai 9. lokakuuta runkonumeron YO-64. Alus oli Filippiineillä, kunnes Japani valtasi alueen. Alus joko joutui japanilaisten haltuun Caviten kukistuessa 2. tammikuuta 1942 tai sitten miehistö upotti sen valtauksen estämiseksi.[1]
Alus poistettiin alusluettelosta 21. huhtikuuta 1944.[1]