USS Neosho (AO-23)
| USS Neosho | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Federal Shipbuilding and Drydock Company, Kearny, New Jersey |
| Kölinlasku | 22. kesäkuuta 1938 |
| Laskettu vesille | 29. huhtikuuta 1939 |
| Palveluskäyttöön | 7. elokuuta 1939 |
| Loppuvaihe | upotettu 11. toukokuuta 1941 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 7 470 t |
| Pituus | 168,55 m |
| Leveys | 22,86 m |
| Syväys | 9,86 m |
| Nopeus | 18 solmua |
| Miehistöä | 304 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
1 × 5" -tykki 4 × 3" -tykkiä |
USS Neosho (runkonumero AO-23) oli Yhdysvaltain laivaston Cimarron-luokan tankkeri.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Cimarron-luokka (1939)
Maritime Comission tilasi aluksen Federal Shipbuilding and Drydock Companyltä Kearnystä New Jerseystä, missä köli laskettiin 22. kesäkuuta 1938. Alus laskettiin vesille 29. huhtikuuta 1939 kumminaan Maritime Comissionin puheenjohtaja kontra-amiraali Emory S. Landin puoliso ja otettiin palvelukseen 7. elokuuta 1939 päällikkönään William E. A. Mullan.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluksen muutostyöt laivaston tankkeriksi saatiin 7. heinäkuuta 1941 päätökseen Puget Soundin laivastontelakalla, minkä jälkeen alus sai tärkeän tehtävän kuljettaa lentokoneiden polttoainetta Yhdysvaltain länsirannikolta Pearl Harboriin. Eräällä tällaisella matkalla alus saapui 6. joulukuuta Pearl Harboriin, missä se tyhjensi lastinsa Ford Islandin lentotukikohdan säiliöihin ja valmistautui paluumatkaan.[1]
Toinen maailmansota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavana aamuna keisarillisen Japanin laivaston ilmavoimat iskivät. Aluksen päällikkö John S. Phillip johti aluksensa irti laiturista ja väisteli menestyksellisesti hyökkäyksiä, jotka keskittyivät Ford Islandin edustalle ankkuroituihin taistelulaivoihin. Kolme aluksen miehistönjäsentä haavoittui lentokoneiden tulessa.[1]
Seuraavien viiden kuukauden aikana alus partioi lentotukialusosastojen mukana tai yksikseen, koska suojaavia aluksia ei ollut saatavana. Huhtikuun lopulla uhkasivat Australiaa ja Uutta-Seelantia alus liitettiin Task Force 17:ään. Meritiet dominioihin piti pitää kaikin keinoin avoinna ja alueita piti suojata.[1]
Seuranneessa Korallimeren taistelussa alus tankkasi USS Yorktownin ja USS Astorian 6. toukokuuta, minkä jälkeen Neosho vetäytyi alueelta saattajanaan hävittäjä USS Sims. Seuraavana päivänä kello 10 japanilainen lentokone havaitsi alukset uskoen löytäneensä lentotukialuksen saattjineen, minkä seurauksena aluksia vastaan hyökkäsi kaksi lento-osastoa. Sims upposi ja Neoshoon osui seitsemästi ja lisäksi yhden lentäjän ohjaama lentokone. Osumien seurauksena aluksen peräkansi oli tulessa ja alus oli vaarassa katketa. Aluksen ilmatorjunta ampui alas vähintään kolme lentokonetta.[1]
Neosho pysyi pinnalla, kunnes Australian ilmavoimien ja Yhdysvaltain maavoimien lentokoneet havaitsivat sen. USS Henley saapui 11. toukokuuta kello 13 pelastamaan aluksen 123 eloonjäänyttä, minkä jälkeen tankkeri upotettiin tykkitulella.[1]