USS Hank
| USS Hank | |
|---|---|
_on_26_August_1944_(19-N-71818).jpg) USS Hank |
|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Federal Shipbuilding and Drydock Company, Kearny, New Jersey |
| Kölinlasku | 17. tammikuuta 1944 |
| Laskettu vesille | 21. toukokuuta 1944 |
| Palveluskäyttöön | 28. elokuuta 1944 |
| Poistui palveluskäytöstä | Argentiinan laivastolle 1. heinäkuuta 1972 ARA Seguí |
| Loppuvaihe | romutettavaksi 1983 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 2 200 t |
| Pituus | 114,8 m |
| Leveys | 12,2 m |
| Syväys | 4,8 m |
| Koneteho | 60 000 shp |
| Nopeus | 34 solmua |
| Miehistöä | 336 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
6 × 5"/38 DP -tykkiä kaksiputkisina asennuksina 12 × Bofors 40 mm 11 × Oerlikon 20 mm 10 × 21" (533 mm) torpedoputkea 6 × syvyyspomminheitintä 2 × syvyyspommikiskoa |
USS Hank (runkonumero DD-702) oli Yhdysvaltain laivaston Allen M. Sumner -luokan hävittäjä. Alus on nimetty William Edwin Hankin mukaan.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Allen M. Sumner -luokka
Alus tilattiin Federal Shipbuilding and Drydock Companyltä Kearnystä New Jerseystä, missä köli laskettiin 17. tammikuuta 1944. Alus laskettiin vesille 21. toukokuuta kumminaan komentajakapteeni William Edwin Hankin leski ja otettiin palvelukseen 28. elokuuta ensimmäisenä päällikkönään G. M. Chambers.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karibialla tehtyjen vastaanottokokeiden päätyttyä Hank liittyi 18. lokakuuta 1944 New Yorkissa USS Missourin, USS Texasin ja USS Arkansasin muodostamaan taistelulaivaosastoon, jonka mukana se lähti Pearl Harboriin. Osasto saapui 6. joulukuuta määränpäähänsä vierailtuaan matkalla San Franciscossa. Alus oli 28. joulukuuta Ulithissa ja se kuului pari päivää myöhemmin vara-amiraali John McCainin komentaman taisteluosasto 38:n (engl. Task Force 38, TF38) suojausosastoon. Osaston tehtävänä oli iskeä japanilaisten asemiin Kiinan rannikolla sekä Formosalla ja Luzonilla. Iskujen tarkoituksena oli estää laivastovoimien 9. tammikuuta alkaneen Lingayenin maihinnousun häiritseminen. Maihinnousua seuranneena päivänä taisteluosasto siirtyi Etelä-Kiinan merelle tehden ilmaiskuja Kiinan rannikolle ja Indokiinaan. Okinawalle tehdyn ilmaiskun jälkeen Hank palasi osaston mukana Ulithiin 26. tammikuuta.[1]
Alus liittyi amiraali Mitcherin TF 58:aan, jota se suojasi 10. helmikuuta. Lentotukialuksilta nousseet lentokoneet iskivät 16.–17. helmikuuta Tokion alueen lentokentille, tehtaisin ja laivaliikenteeseen osana Iwo Jiman maihinnousun suojaamista. Alus oli 18. helmikuuta Iwo Jiman edustalla suojaamassa maihinnousulaivastoa ja se tuki seuraavana päivänä maihinnousua tykistöllään. Alus palasi Ulithiin 4. maaliskuuta.[1]
Alus lähti Ulithista TF58:n mukana 14. maaliskuuta, jolloin osasto lähti uudelleen merelle iskeäkseen Japaniin. Osasto lähetti lentokoneensa ilmaan alle 100 merimailin päästä, jolloin kohteena olivat 18.–19. maaliskuuta Kyushun lentokentät sekä Japaninmeren laivaliikenne. Hank osallistui 27.–28. maaliskuuta Minami Daito Shiman kohteiden tulittamiseen, jonka jälkeen alus lähti Okinawalle tukemaan maihinnousua 1. huhtikuuta. Alus oli 11. huhtikuuta yksinään ilmavalvontatehtävissä, kun se joutui kamikaze-hyökkäyksen kohteeksi. Aluksen ilmatorjunta tuhosi koneen viime hetkellä, mutta lähelle osuneen koneen sirpaleista sai surmansa kolme miehistönjäsentä.[1]
Ulithilla tehtyjen korjausten jälkeen alus palasi 1. toukokuuta TF58:aan Okinawan edustalle. Kesäkuussa alus oli huollettavana ja levossa Filippiineillä San Pedron lahdella ja 1. heinäkuuta se palasi taisteluosastoon, jonka nimi oli muutettu TF38:ksi. Alus liitettiin 18. heinäkuuta 62. hävittäjälaivueen ja 18. risteilijäviirikön muodostamaan pinta-alusten torjuntaosastoon, jonka tehtävänä oli partioida Tokionlahden suulla. Ollessaan ilmavalvontatehtävässä USS Borien kanssa 9. elokuuta alukset joutuivat viiden kamikaze-lentokoneen maaliksi. Taistelussa Hank menetti yhden miehen kadonneena ja viisi haavoittuneina. Borieen osui kamikaze takaosan kansirakenteisiin, jolloin 48 miehistönjäsentä kaatui ja 66 haavoittui.[1]
Sotatoimien päätyttyä 15. elokuuta Hank siirtyi taisteluosaston mukana Tokionlahdelle, jonne se saapui 10. syyskuuta. Alus oli vuoden lopun Pearl Harborissa ja Japanissa, kunnes se 30. joulukuuta lähti Eniwetokin, Pearl Harborin, San Diegon ja Panaman kanavan kautta Charlestoniin Etelä-Carolinaan.[1]
Alus teki reservipurjehduksia New Orleansin edustalla sekä laivastovierailuja Karibian ja Etelä-Amerikan satamiin, kunnes se lähti 6. syyskuuta 1949 Välimerelle Yhdysvaltain 6. laivastoon. Aluksen ollessa viisi kuukautta laivaston mukana Välimerellä se osallistui maihinnousuoperaatioihin ja vieraili Gibraltarilla, Maltalla, Ranskassa, Sisiliassa ja Algeriassa. Alus palasi 26. tammikuuta 1950 Norfolkin laivastotukikohtaan, jonka jälkeen se osallistui koulutukseen ja Karibian alueen valvontaan. Alus lähti 6. syyskuuta Korean sotaan.[1]
Alus saapui Yokosukaan kuukautta myöhemmin ja se liittyi Yhdistyneiden kansakuntien saartoa valvovaan osastoon. Alus oli lähinnä Wonsanin sataman lähistöllä, minkä keskeyttivät toistuvat tulituki ja partiointi tehtävät. Hank osallistui Wonsanin evakuointiin joulukuun alussa, minkä päätyttyä alus siirrettiin Hungnamiin tukemaan tykistöllään joukkojen evakuointia. Tammi-helmikuussa 1952 alus tuki 8. armeijaa, joka valtasi Seoulin ja Inchonin. Hank lähti San Diegon, Panaman kanavana ja Guantanamon kautta Norfolkiin, jonne se saapui 9. kesäkuuta.[1]
Oltuaan Norfolkissa telakalla alus palasi rauhan ajan tehtäviinsä Karibianmeren valvontaan sekä vuotuisiin partiomatkoihin Välimerellä. Syksyllä 1956 Suezin kriisin puhjetessä alus oli Välimerellä ja sen tehtävänä oli suojata Yhdysvaltain etuja alueella sekä suojata maan kansalaisia.[1]
Vuonna 1960 alus osallistui Project Mercuryyn ja se määrättiin yhdeksi pelastusalukseksi poimimaan merestä Scott Carpenter, joka palasi maahan kierrettyään maapallon 24. toukokuuta 1962. Kuuban ohjuskriisin aikana lokakuussa alus suojasi USS Independenceä ollen lähes kuukauden Karibialla.[1]
Alus luokiteltiin laivastonreservin koulutusalukseksi lokakuussa 1963 ja se siirtyi uuteen tukikohtaansa Philadelphiaan. Alus aloitti 1964 koulutuspurjehdukset Yhdysvaltain itärannikolla Fort Lauderdalesta Floridasta aina Halifaxiin Nova Scotiaan oltuaan Sun Shipbuilding and Drydock Companyllä huollettavana. Koulutuspurjehdukset jatkuivat aina vuoteen 1967 saakka.
ARA Seguí
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hank myytiin 1. heinäkuuta 1972 Argentiinalle, joka liitti sen samana päivänä laivastoonsa nimellä ARA Seguí. Alus osallistui Falklandin sotaan, minkä jälkeen se poistettiin alusluettelosta 1983. Alus myytiin romutettavaksi vielä samana vuonna.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)