USS Chemung (AO-30)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
USS Chemung
Aluksen vaiheet
Rakentaja Bethlehem Shipbuilding Corporation, Sparrow Point, Maryland
Laskettu vesille 9. syyskuuta 1939
Palveluskäyttöön 3. heinäkuuta 1941
Poistui palveluskäytöstä 18. syyskuuta 1970
Loppuvaihe alusluettelosta toukokuussa 1971
romutettu
Tekniset tiedot
Uppouma 7 590 t (kevyt)
25 228 t (täysin kuormattu)
Pituus 169 m
Leveys 23 m
Syväys 9,86 m
Koneteho 30 400 shp
Nopeus 18 solmua
Miehistöä 304
Aseistus
Aseistus 4 x DP 5"/38 -tykkiä
4 x 40 mm ilmatorjuntatykkiä
4 x 20 mm ilmatorjuntatykkiä

USS Chemung (runkonumero AO-30) oli Yhdysvaltain laivaston Cimarron-luokan tankkeri (engl. Fleet replenishment oiler), joka oli valmistettu laivaston ja merenkulkukomission T3-S2-A1 piirustusten mukaan.

Pääartikkeli: Cimarron-luokka (1939)

Maritime Commission tilasi MV Esso Annapolikseksi nimetyn aluksen Sparrow Pointista Marylandistä Bethlehem-Sparrow Point Shipyardilta. Alus laskettiin vesille 9. syyskuuta 1939 kumminaan neiti Howard. Yhdysvaltain laivasto lunasti 5. kesäkuuta 1941 aluksen, joka otettiin palvelukseen 3. heinäkuuta tankkerina runkonumerolla AO-30 ensimmäisenä päällikkönään E. T. Spellman.[1]

Alus kuljetti 13. heinäkuuta alkaen öljyä Texasin ja Louisianan öljysatamista itärannikon varastoihin aina Yhdysvaltain toiseen maailmansotaan liittymiseen saakka. Alus kuljetti 20. joulukuuta alkaen öljyä Argentiaan Newfoundlandiin 3. tammikuuta 1942 saakka. Norfolkissa aluksen säiliöt täytettiin ja se kuljetti lastinsa Hvalfjorduriin Islantiin 19. helmikuuta - 25. maaliskuuta, minkä jälkeen se kujetti öljyä Meksikonlahdelta Norfolkiin 1. huhtikuuta - 16. toukokuuta. Tehtyään toisen matkan Islantiin 30. toukokuuta-26. kesäkuuta alus lähti New Yorkista 20. elokuuta Britteinsaarille matkanneen saattueen mukana. Yöllä kaksi vuorokautta myöhemmin alukseen törmäsi hävittäjä USS Ingrahamiin, joka upposi lähes välittömästi syvyyspommien räjähdettyä. Räjähdyksessä ja sitä seuranneessa tulipalossa pahoin vaurioitunut Chemung palasi Bostoniin, jonne se saapui 26. elokuuta korjattavaksi.[1]

Alus lähti 1. lokakuuta 1942 kuormaamaan polttoainetta Beaumontista Texasista, minkä jälkeen se liittyi Pohjois-Afrikan maihinnousuun lähtevään osastoon. Alus oli maihinnousun aikana rannikon edustalla odottamassa palaten operaatiosta vapauduttuaan Norfolkiin 30. marraskuuta. Alus palasi rannikon polttoainekuljetuksiin. Se teki 15. helmikuuta 1943 - 11. kesäkuuta 1945 viisi matkaa Britteinsaarille ja viisi matkaa Pohjois-Afrikkaan. Se oli myös Karibianmerellä Bermudalla ja Azoreilla tukikohta-aluksena.[1]

Alus lähti 18. heinäkuuta 1945 Norfolkista Kauko-Itään. Se läpäisi Panaman kanavan ja oli 17. syyskuuta - 13. lokakuuta Okinawalla. Alus palasi Hyväntoivonniemen reittiä Norfolkiin, jonne se saapui 6. joulukuuta. Alus oli Atlantin laivastossa ja 6. laivaston mukana Välimerellä 12. marraskuuta 1948 - 1. huhtikuuta 1949. Alus siirrettiin 17. maaliskuuta 1950 San Diegoon, missä se poistettiin palveluksesta ja sijoitettiin reserviin 3. heinäkuuta 1950.[1]

Alus palautettiin 1. joulukuuta 1950 palvelukseen ja lähti 28. tammikuuta 1951 Kauko-Itään tankatakseen Korean sotaan määrättyjä aluksia. Toisella matkallaan 7. heinäkuuta 1951 - 20. huhtikuuta 1952 alus tuki Yhdistyneiden kansakuntien alaisia joukkoja Koreassa, osallistui Formosan osastoon sekä kuljettaen öljyä Ras Tanurasta Guamiin. Alus lähti 24. kesäkuuta 1952 San Pedrosta Korean rannikolle 7. laivaston tueksi, kunnes se palasi 24. helmikuuta Mare Islandille huollettavaksi.[1]

Tehtyään yhdeksän matkaa 1953-1960 San Diegosta läntiselle Tyynellemerelle, minkä aikana alus tuki Kauko-Idässä operoivaa 7. laivastoa. Vuosien 1954-1955 matkoilla se tankkasi Tachen Islandin evakuointeihin osallistuvia aluksia. Jokaisella matkalla alus oli tukikohta-aluksena Taiwanilla Kaohsiungissa tankaten alueella olevia aluksia.[1]

  1. a b c d e f DANFS