US-Bangla Airlinesin lento 211
| US-Bangla Airlinesin lento 211 | |
|---|---|
.jpg) Onnettomuuskone vuonna 2016 |
|
| Yhteenveto | |
| Päivämäärä | 12. maaliskuuta 2018 |
| Onnettomuustyyppi | epäonnistunut laskeutuminen |
| Tapahtumapaikka | Tribhuvanin kansainvälinen lentoasema, Kathmandu, Nepal |
| Lähtöpaikka | Shahjalalin kansainvälinen lentoasema, Dhaka, Bangladesh[1] |
| Määränpää | Tribhuvanin kansainvälinen lentoasema[1] |
| Kuolleita | 51 |
| Loukkaantuneita | 20 |
| Eloonjääneitä | 20 |
| Lentokone | |
| Konetyyppi | De Havilland Canada DHC-8-402Q Dash 8[1] |
| Lentoyhtiö | US-Bangla Airlines |
| Rekisteritunnus | S2-AGU |
| Matkustajia | 67 |
| Miehistöä | 4 |
US-Bangla Airlinesin lento 211 oli US-Bangla Airlinesin maidenvälinen reittilento Bangladeshin ja Nepalin välillä. 12. maaliskuuta 2018 suoritetulla lennolla kone suistui laskeutumisen aikana kiitotieltä sivuun ja syttyi palamaan. Konessa olleista 71 matkustajasta ja miehistön jäsenestä 51 sai surmansa.
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lennon 211 reitti kulki Shahjalalin kansainväliseltä lentoasemalta Bangladeshista Tribhuvanin kansainväliselle lentoasemalle Nepaliin.[1] Lentokone oli Bombardierin valmistama DHC-8-402, rekisteriltään S2-AGU ja valmistenumeroltaan 4041. Kone oli valmistettu huhtikuussa 2001, ja sillä oli lennetty 21 419 tuntia ja 14 minuuttia.[2]
Lennon kapteeni oli onnettomuushetkellä 52-vuotias, ja hänellä oli lentokokemusta 5 518 tuntia, joista kyseisellä konetyypillä 2 824 tuntia. Lennon perämies oli onnettomuushetkellä 25-vuotias, ja hänellä oli lentokokemusta 390 tuntia, joista kyseisellä konetyypillä 240.[3]
Tapahtumien kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kello 6.41 UTC-aikaa Shahjalalin lentoasemalla miehistöltä pyydettiin koneen ADC-numeroa (air defence clearance), mihin miehistö ilmoitti sen olevan 2177. Kapteenin ilmoittaessa kyseistä numeroa lennonjohdolle, hänen äänensävystään kuului stressi. Samaa kuultiin myös nousuvaiheessa, kun kapteeni vastasi toiselle lentoyhtiön koneelle tarkoitettuun viestiin. Kone lähti Shahjalalista kello 6.51.[4]
Kun perämies otti yhteyttä Kathmandun lennonjohtoon pyytäen lakeutumislupaa kello 8.07.49, koneelle annettiin lupa laskeutua lentopinnalle 160, ja samalla saapumisajaksi arvioitiin kello 8.26. Kone siirtyi Kathmandun lähestymislennonjohdon ohjattavaksi kello 8.10, ja minuuttia myöhemmin heitä ohjeistettiin pysymään 4 050 metrin korkeudessa. Heitä ohjeistettiin laskeutumaan 300 metriä alemmas kello 8.13, ja kello 8.16 toiset 300 metriä. Kun kone sai luvan lähestyä kohti kiitotietä, miehistö unohti sulkea korkeudenpitimen lennonhallintajärjestelmässä.[4]
Lähestymisen aikana kone lensi suuntaan 027 ja poikkesi kurssiltaan oikealle kiitotiehen nähden. Tämän jälkeen kone jatkoi matkaa kiitotien yli, ja kello 8.27 lennonjohto varoitti lentäjiä, että he ovat etenemässä kohti vastasuuntaista kiitotietä 20. Kapteeni vastasi, että aikomus on lentää kiitotielle 02, ja kone alkoi kääntyi oikealle. Lennonjohto ohjeisti konetta vastatuulilähestymiseen takaisin kiitotielle 02, mutta kone jatkoi kierrostaan oikealle kohti luodetta. Kiitotielle 02 oli ennen onnettomuuskonetta laskeutumassa Buddha Airin kone, ja lennonjohto ohjeisti lentäjiä pysymään etäällä sen laskeutumiseen asti. Kello 8.32 lennonjohto kysyi koneelta, kummalle kiitotielle he aikovat laskeutua, mutta kone jatkoi kiertoaan.[5]
Kun lentäjät lopulta ilmoittivat, että he näkevät kiitotien, lennonjohtaja antoi luvan laskeutua. Kone ei kumminkaan ollut läheskään linjassa kiitotien kanssa, kun se ylitti kiitotien pään. Lennonjohto näki koneen käännösliikkeet ja perui laskeutumisluvan.[5] Kone lensi kohti länttä ja sillä oli paha kallistuma vasemmalle, kun lentäjät yrittivät saada konetta linjaan kiitotien 20 kanssa. Samaan aikaan kone lensi lennonjohtotornin ohi melkein osuen siihen.[6]
Kun kone laskeutui kello 8.34, sillä oli kallistumaa 15 vasemmalle, ja sen kulma kiitotiehen nähden oli noin 25 astetta vinossa. Tämän jälkeen kone eteni 442 metriä suistuen kiitoradalta pois ja ajaen kiitotien aidan läpi ja mäkeä alas.[6] Koneesta lähes irtosivat moottorit, siivet ja laskutelineet. Kone syttyi palamaan.[7]
Onnettomuuden syyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Onnettomuuden pääsyyksi todettiin se, että kone ei laskeutunut oikeassa kulmassa kiitotiehen nähden.[8]
Tutkinnan aikana huomattiin, että lennon aikana kapteeni kävi paljon yksipuolisia keskusteluja perämiehensä kanssa, joka oli hänen koulutuksessaan. Näihin kuului myös lennolle tarpeettomat aiheet sekä erästä hänen kollegaansa kohtaan kohdistetut sopimattomat kommentit.[9] Tutkinnan mukaan kapteeni oli hyvin stressaantunut, minkä johdosta hän jopa poltti tupakkaa ohjaamossa.[10] Ääninauhan mukaan hän koki lennon aikana emotionaalisen romahduksen,[9], joskin hänen koulutuksensa perämiestä kohtaan oli ammattimaista. Kapteenin puheiden takia miehistö ei huomannut, että heidän lähestymiskulma oli viisi astetta liian vinossa.[11] Miehistö oli menettänyt tilannetajun ja yritti saada koneen loppulähestymisessä väkisin maahan.[10]
Tutkinnassa kävi ilmi, että kapteeni oli vapautettu Bangladeshin ilmavoimista vuonna 1993 masennuksen takia, mutta hänet oli kelpuutettu liikennelentäjäksi.[11][8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Final report on the accident investigation Accident Investigation Commission. 2018. Viitattu 30.4.2024. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d US-Bangla Airlines flight 211 Aviation Safety Network. Viitattu 30.4.2024. (englanniksi)
- ↑ AAIC, s. 6
- ↑ AAIC, s. 5
- ↑ a b AAIC, s. 1
- ↑ a b AAIC, s. 2
- ↑ a b AAIC, s. 3
- ↑ AAIC, s. 13
- ↑ a b AAIC, s. 21
- ↑ a b AAIC, s. 22
- ↑ a b US-Bangla crash: Nepal says pilot had 'emotional breakdown' BBC. 28.1.2019. Viitattu 30.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Distressed – US-Bangla Flight 211 17.7.2020. YouTube: Allec Joshua Ibay. Viitattu 30.4.2024. (englanniksi)
Saratov Airlinesin lento 703 (11.2.)
|
Lion Airin lento 610 (29.10.)
|