Tyynylaava
Tyynylaava on laavamuodostuma, joka syntyy, kun kuumaa laavaa syöksyy veteen. Tyynylaava yhdistetään usein merten keskiselänteisiin ja merellisiin kuumiin pisteisiin, mutta tyynylaavaa voi muodostua myös makeassa vedessä. Tyynylaava on useimmiten basalttista, mutta tyynylaava on muodostunut myös ainakin andesiitistä, komatiitistä, boniniitistä, dasiitistä ja ryoliitistä.[1]
Tyynylaavasta muodostuu usein pitkänomaisia valleja, sillä uutta tyynylaavaa syntyy vanhan päälle tai vierelle. Jäähtyneen laavan päälle syntyy lasimainen joustava pinta, jonka sisälle edelleen valuu sulaa laavaa. Tyynyn sisällä paine kasvaa, ja lopulta pinta halkeaa ja sulaa laavaa alkaa pursuta halkeamasta. Halkeamasta pursuava laava muodostaa jälleen uuden tyynylaavamuodostuman.[2]
Vaikka tyynylaavaa syntyykin vedessä, sitä voi löytää myös maalta, mistä geologit pystyvät päättelemään alueen olleen aikooinaan veden pinnan alapuolella.[2] Kyprosella tyynylaava on esimerkiksi varsin yleistä.[3] Suomesta tyynylaavaa löytyy muun muassa Helsingin Vuosaaresta, Loviisan edustalla olevalta Tiiskerin kalliosaarelta ja Rukatunturin lähistöltä.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pillow lava Mindat.org. Hudson Institute of Mineralogy. Viitattu 16.1.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Pillow lava U.S. Geological Survey. Viitattu 16.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Pillow lava Sandatlas. Siim Sepp. Viitattu 16.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Lähde tutustumaan Suomen jännittävimpiin kivikohteisiin 2.9.2019. STT Viestintäpalvelut Oy. Viitattu 16.1.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta tyynylaava Wikimedia Commonsissa
