Tyyne Savia

Tutu (1930), johon koreografian teki Helvi Salminen. Tanssikoulujen ja teattereiden yhteistyö. Tyyne Savian kuva.

Tyyne Savia (1943)

Tyyne Savia (30. syyskuuta 1887 Tampere – 18. lokakuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen valokuvaaja ja valokuvausalan kouluttaja. Hän omisti 1900-luvun alkupuolella useita valokuvaamoja Tampereella ja Helsingissä. 1920-luvulta alkaen hän järjesti valokuvausalan kursseja ja opetti Taideteollisessa keskuskoulussa yli kahden vuosikymmenen ajan.

Elämä ja ura

Savia syntyi Tampereella. Hän ryhtyi työskentelemään 14-vuotiaana Ida Nymanin valokuvaamossa, joka sijaitsi hänen asuintalossaan. Valokuvaamisen lisäksi hän oppi työskennellessään ruotsin kielen. Vuonna 1917 Savia osti kuvaamon itselleen, mutta se paloi vuoden 1918 levottomuuksissa.

Savia muutti Helsinkiin elokuussa 1918 ja perusti kuvaamot Sociéte Paris ja Atelier Paris. Ne sijaitsivat Aatran talossa Mikonkadulla (nyk. Mikonkatu 19).

Savia alkoi kouluttautua valokuvauksen alalla seuraamalla saksankielistä kirjallisuutta ja toimittuaan mm. tulkkina saksalaisten asiantuntijoiden järjestämillä kursseilla. Hän alkoi järjestää ammatillista koulutusta valokuvaajille 1920-luvun alusta alkaen yksityisesti, Suomen Valokuvaajain liiton nimissä ja ammattienedistämislaitoksella. Hän teki opintomatkan Tukholmaan, Göteborgiin, Malmöhön ja Kööpenhaminaan vuonna 1929 Suomen Valokuvaajain Liitolta hakemallaan matka-apurahalla ja toisen Saksaan. Hän opetti Taideteollisessa keskuskoulussa vuosina 1928–1951.

Savian ominta alaa olivat muotokuvat ja henkilökuvat. Hän pyrki pehmeisiin muotoihin, joiden aikaansaamiseksi hän käytti ajalle ominaista suurireikäistä tyllikangasta objektiivin edessä. Toisaalta hän oli tunnettu teatteri- ja tanssivalokuvaaja. Hän kuvasi erityisesti Suomen Kansallisteatterin ja Suomalaisen oopperan näyttelijöitä ja esiintyjiä. Savia ja Atelier Paris valtasivat kuvausmarkkinoita Suomen Kansallisteatterin kuvauksia aikaisemmin hallinneelta Jukka Kuusistolta 1930-luvun alussa.

Valokuvaaja Tyyne Böök on muistellut Saviaa: ”Savia on aina ollut semmoinen pehmeä ja naisellinen. Toisinaan pukeutui niin hauskasti, oikein viimeistä muotia.”

Perhe

Savia oli naimaton. Hän opetti valokuvauksen taidon myös veljiensä Einon ja Brunon lapsille Mauno Savialle, Margareetta Savialle ja Marjatta Luomalle. He kaikki perustivat myöhemmin omat valokuvaamot.

Tuotanto

Yhteisnäyttelyt

• Suomen valokuvataiteen museon avajaisnäyttely, Kluuvin galleria Helsinki 1969, Vaasan taidehalli, Tampere, Turku 1969.
• Iris – suomalaisia naisvalokuvaajia 1910–1960-luvuilta, Suomen valokuvataiteen museo Helsinki 1992, Lahti 1992, Rauman taidemuseo 1992, Turun kulttuurikeskus 1994.
• Minihame ja laajakulma – suomalaisen muotivalokuvauksen teemoja, Suomen valokuvataiteen museo Helsinki 2005.

Kuvia teoksissa

• Katri Veltheim ja Pirkko Koski: Valokiilassa näyttelijä. Otava Helsinki 1988
• Sirkku Dölle, Satu Savia ja Tuomo-Juhani Vuorenmaa: Katse kameraan – valokuvamuotokuvia Museoviraston kokoelmista. Museovirasto & Kustannusosakeyhtiö Musta Taide Helsinki 2004.
• Iris – suomalaisia naisvalokuvaajia 1910–60-luvuilta, Suomen valokuvataiteen museo Helsinki 1992 ISBN 951-9086-39-0

Jäsenyydet

• Suomen Valokuvaajain Liiton perustajia 1919, johtokunnan jäsen, puheenjohtaja ja kunniajäsen.
• Suomen Valokuvaajain Oy:n perustajaosakas 1919 ja johtokunnan jäsen 28 vuotta, jonkin aikaa myös puheenjohtajana.
• Suomen Valokuvaajan toimituskunnan jäsen useita vuosia.
• Kuului Kameraseuraan, mutta erosi siitä 1951.

Lähteet

• Nainen ammattialalla, Naisten ääni No 8/1919, s. 92–94
• Pekka Kyytinen haastattelee Tyyne Böökiä, 1962. Suomen valokuvataiteen museo / äänitearkisto
• Dölle Sirkku, Savia Satu, Vuorenmaa Tuomo-Juhani: Katse kameraan - valokuvamuotokuvia Museoviraston kokoelmista. Museovirasto, Musta Taide Helsinki 2004
• Hassi, Antti: Valokuvaajien koulutusjärjestelmän kehityksestä. Valokuvauksen vuosikirja 1980
• Kyytinen, Pekka: Kuvantekijöitä ja kamerakauppaa. Forssa 1959
• Rekisterilehti 8623 2.8.1917, 26752 29.8.1918
• Suomen Valokuvaaja 5/1931, 5/1937, 3/1947, 1/1952, 4/1952, 6/1957 ja 6/1959.
• Valokuvaajakansiot Suomen Valokuvataiteen Museo