Tyrnävän kotiseutumuseo
| Tyrnävän kotiseutumuseo | |
|---|---|
 Tyrnävän kotiseutumuseo |
|
| Tyyppi | kotiseutumuseo |
| Sijainti |
Tyrnävän kotiseutumuseo 91800 Tyrnävä |
| Perustettu | 1949 |
| Koordinaatit | |
 Tyrnävän kotiseutumuseo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Tyrnävän kotiseutumuseo on kotiseutumuseo Tyrnävän kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla. Museoon kuuluu yhteensä 14 rakennusta, joista vanhin on 1760-luvulta. Museoalueen rakentaminen aloitettiin vuonna 1967 ja sitä pidetään kunnossa talkoovoimin. Tyrnävän kotiseutumuseon museotoiminnasta vastaa Tyrnävän Kotiseutu- ja museoyhdistys ry. Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoalueella (Pytinkitie 8, 91800 Tyrnävä) on Maatalouskonemuseon konehalli (valmistunut 2013), Tyrnävän kotiseututalo eli Tihisen talo, Kestin luhti, Savusauna, Paja, kolme aittaa (Tihisen, Pisilän ja Tyyskän), Männikön riihi, Pärehöylä, Halkoliiteri, Vinttikaivo ja Maitolaituri sekä Tyrnävän kirkon luona sijaitseva, esinemuseona toimiva, lainajyvämakasiini (Muhostie 2, 91800 Tyrnävä). Esinemuseo avattiin yleisölle kesäkuussa 1951.
Tehtävä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tyrnävän kotiseutumuseon näyttelytoiminnan tehtävänä on maatalouskulttuurin (sisältää maaviljelyn ja metsänhoidon) historiaan liittyvä esittely, opetus ja tiedonvälitys sekä mahdollinen ympäristökasvatus. Maatalouskulttuurin historiaa esittelevä maatalouskonemuseo on kotiseutumuseon vahvuus. Museoon 2014 rakennetun perusnäyttelyn avulla välitetään tietoa menneiden sukupolvien työstä ja taidoista ja siten säilytetään Tyrnävän vahvan maatalouspitäjän maatalouskulttuuri elävänä tuleville sukupolville. Museon näyttelyssä syntyy kiinnostava vertailukohta alueen nykyisen voimaperäisen maatalouden sekä alueen maatalouden historian välille. Museon kohderyhmänä ovat Tyrnävän asukkaat, mutta myös yleisemminkin kaikki maatalouden historiasta kiinnostuneet Pohjois-Pohjanmaalla sekä koko Suomessa. Museon tavoitteena on tehdä tiettäväksi ja siirtää seuraaville sukupolville perinteikkään ja voimakkaan maatalouspitäjän maatalouden historiaa. Maatalouden historiaan perehtyvä museokokonaisuus muodostaa kiehtovan rinnastuksen paikkakunnalla joka puolella nähtävissä olevan nykyaikaisen maatalouden harjoittamisen kanssa. Maatalous on aina ollut Tyrnävällä merkittävä elinkeino. Maatalouskoneet/-esineet voidaan jakaa maanviljelyyn, karjanhoitoon ja metsänhoitoon tarkoitettuihin koneisiin/esineisiin.
Maatalouskonemuseo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tyrnävän Kotiseututalon (Pytinkitie, 91800 Tyrnävä) pihapiirissä sijaitsevassa Tyrnävän maatalouskonemuseossa on näyttelytilaa kaiken kaikkiaan 350 neliömetriä. Maatalouskoneiden historiaa esittelevä näyttely on rakennettu vuoden 2014 aikana. Museossa on esillä hevosvetoisia, traktorivetoisia, käsikäyttöisiä ja viljan puintiin liittyviä maatalouskoneita 1800-luvulta vuoteen 1965. Perusnäyttelyn maatalouskoneet on laitettu esille kronologisesti käyttötarkoituksen, tyypin ja vuodenkierron mukaan. Maatalouskonemuseon perusnäyttely jakautuu neljään eri teemaiseen osastoon: 1) Hevosvetoiset maatalouskoneet, 2) Traktorit ja traktorivetoiset maatalouskoneet, 3) Käsikäyttöiset maatalouskoneet ja 4) Viljankorjuuseen ja -puintiin liittyvät koneet.
Hevosvosvetoisten koneiden osastossa on esillä laitettu muun muassa hevosvetoiset kylvökone, niittokone ja haravakone. Museon traktorivetoisten koneiden osastossa on esillä esimerkiksi 1920-luvun Cletrac-telaketjutraktori ja 1950-luvun Ferguson maataloustraktori niittokoneella. Käsikäyttöisistä maatalouskoneista voidaan mainita seula-, viskuri- ja silppurikone. Viljan puintiin liittyen näyttelyssä on maamoottorin, puimakoneen ja olkilietson muodostama kiehtova kokonaisuus. Kaikki Tyrnävän maatalouskonemuseon perusnäyttelyssä esillä olevat vanhat maatalouskoneet ovat alkuperäiskuntoisia ja ne on saatu lahjoituksina tai säilytyssopimuksella osaksi Tyrnävän maatalouskonemuseon perusnäyttelyä. Maatalouskonemuseon perusnäyttely on rakennettu, museoalan ammattilaisen ohjauksessa, talkoovoimin. Tyrnävän maatalouskonemuseon museotoiminnasta vastaa Tyrnävän Kotiseutu- ja museoyhdistys ry.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tyrnävän kotiseutumuseolla on pysyvät perusnäyttelytilat Tyrnävän Kotiseututalolla Pytinkitiellä (Pytinkitie, 91800 Tyrnävä) ja lainajyvämakasiinissa (Muhostie 2, 91800 Tyrnävä).
Kotiseututalo Tihisen pytinki eli savupirtti on rakennettu 1700-luvun alkupuoliskolla Tyrnävän Ängeslevällä. Talossa oleva jatko-osa ja hormillinen uuni on rakennettu 1830-luvulla. Tihisen talo on siirretty Tyrnävän kotiseututaloksi vuonna 1985. Kestin luhti on rakennettu vuonna 1766 Tyrnävän Ojakylällä ja siirretty alueelle vuonna 1985. Rauhion savusauna on rakennettu 1900-luvun alussa Tyrnävän Ängeslevällä ja on toiminut myös vasikkanavettana. Savusauna on siirretty alueelle vuonna 1990. Paja on rakennettu Tyrnävällä ja on toiminut myös aittana Markuksen tilalla. Paja on siirretty alueelle vuonna 1994. Tihisen aitta on rakennettu 1800-luvulla Tyrnävän Ängeslevällä ja on siirretty alueelle vuonna 1985. Pisilän aitta on rakennettu 1800-luvulla Tyrnävällä ja on siirretty alueelle vuonna 1984. Tyyskän aitta on rakennettu Tyrnävällä ja on siirretty alueelle vuonna 1991. Männikön riihi on rakennettu 1900-luvun vaihteessa Tyrnävän Ängeslevällä ja on siirretty alueelle vuonna 1998. Pohjois-Pohjanmaalla on tiettävästi ollut vain kaksi näin suurta riihirakennusta. Pärehöylän on rakentanut Nestori Huusko Pihlajaniemen tilalla Tyrnävällä. Pärehöylä on siirretty alueelle ja kunnostettu vuonna 1992. Halkoliiteri on rakennettu Pietilän tilan heinäladoksi Limingan Vehkamaalla arviolta 1940-luvulla ja on siirretty alueelle vuonna 1992. Alueella sijaitseva Vinttikaivo on rakennettu paikalleen vuonna 1991. Maitolaituri on Härmän tilan keruulaituri Tyrnävältä ja siirretty alueelle vuonna 1986. Tihisen talo on siirretty alueelle Ängeslevän Ylipäästä vuonna 1985. Alueelle on tarkoitus rakentaa/siirtää myös vanha navetta.
Tyrnävän kirkkorakennuksen luona puolestaan sijaitsee esinemuseona toimiva lainajyvämakasiini (Muhostie 2, 91800 Tyrnävä). Lainajyvämakasiini on rakennettu 1860-luvulla ja avattu museokäyttöön 1951. Esinemuseolla on näyttelyitä kolmessa kerroksessa ja muun muassa mittava suksikokoelma.
Lainajyvämakasiinissa voi myös tutustua kuuluisan tyrnäväläisen Armas Pasasen elämään. Armas Pasanen oli paremmin tunnettu nimellä Tyrnävän Peilipoika. Hän ratkoi rikoksia, jopa murhiakin, katsomalla kahteen peiliin. Museolla on hänen elämästään kertova leikekansio. Tyrnävän kotiseutumuseo on avoinna lähinnä kesäaikaan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Korhonen, Jarmo: Näyttelysuunnitelma Tyrnävän kotiseutumuseo - Maatalouskonemuseo 2014.
- Matinolli, Kyllikki & Asunmaa, Martti: Merestä noussut maa: Tyrnävä 1800–2000.
- Lakeuden kulttuuripolku: matkailijan opas Limingan, Lumijoen, Rantsilan, Temmeksen ja Tyrnävän kulttuurikohteisiin.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tyrnävä
- Kirjastovirma - Tyrnävä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kirjastovirma - Museot (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kirjastovirma - Tyrnävän kotiseututalo Tihisen pytinki (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kirjastovirma - Tyrnävän kulttuuripolku (Arkistoitu – Internet Archive)
- Museot.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tyrnävän kotiseutumuseo (Facebook)
- Holopainen, Urho: Tyrnävän kotiseututalon historiikki eli Tarinoita Tihisen tuvan tiimoilta ja tienoilta. Tyrnävän kulttuurilautakunta, 1984.