Type Allocation Code

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Type Allocation Code tai TAC on IMEI-numeron kahdeksan ensimmäistä numeroa sisältävä merkkijono, jota käytetään matkapuhelimen tunnistamiseen. TAC on yksilöllinen tunniste kullekin GSM-, W-CDMA- ja LTE-matkapuhelinmallille. TACin kaksi ensimmäistä merkkiä yksilöivät IMEIn myöntäneen tahon.

Ennen 1. tammikuuta 2003 IMEIt alkoivat kuusi numeroa sisältävällä Type Approval Codella, josta käytettiin myös samaa lyhennettä TAC. Sitä seurasi kaksi numeroa pitkä Final Assembly Code (FAC). Käytännössä Type Approval Code ja Type Allocation Code olivat käyttötarkoituksiltaan ja -tavoiltaan samanlaisia, mutta FAC yksilöi lisäksi puhelimen valmistaneen tehtaan. Vanha TAC + FAC yhdistettiin kahdeksanmerkkiseksi TACiksi sarjanumeroavaruuden käyttämiseksi tehokkaammin. Valmistajilla oli mahdollisuus vanhan määritelmän mukaisen IMEIn käyttöön aina siirtymäajan loppuun saakka 1. huhtikuuta 2004.

Yksi TAC riittää miljoonan matkapuhelimen sarjanumerointiin. Tämän vuoksi samalla mallilla voi olla käytössään useita eri TAC-numeroita.