Tylppömäiset
| Tylppömäiset | |
|---|---|
 Hister illigeri |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Osalahko: | Staphyliniformia |
| Yläheimo: |
Tylppömäiset Histeroidea Gyllenhal, 1808 |
| Heimot | |
|
|
| Katso myös | |
Tylppömäiset (Histeroidea) on kovakuoriaisiin (Coleoptera) kuuluva yläheimo.
Yläheimon kuoriaisille tunnusomaisia piirteitä ovat vahvasti nuijamaiset tuntosarvet ja peitinsiivet, jotka jättävät takaruumiissa olevat viimeiset kaksi jaoketta näkyviin. Kuoriaisten ruumis on kova ja kiiltäväpintainen.[1]
Suomesta tunnetaan kaksi ryhmän heimoa, Sphaeritidae ja Histeridae eli tylpöt. Sphaeritidae-heimon edustajia tunnetaan vain yksi, harvinainen Sphaerites glabratus, jonka tuntosarvet eivät ole polvitaitteiset, toisin kuin varsinaisilla tylpöillä. Tylpöt ovat väritykseltään mustia, mutta eräillä lajeilla on peitinsiivissä myös punaisia täpliä. Häirittyinä niillä on tapana vetää raajansa ruumiin alapuolella oleviin uriin, jolloin ne makaavat kuolleen näköisinä. Tylppöjä tavataan usein raadoista, lannasta, mätänevistä kasvinjätteistä tai muista vastaavista paikoista. Tylpöt kuitenkin syövät yleensä muita näissä paikoissa esiintyviä hyönteisiä. Myös tylppöjen toukat ovat useimmiten petoja. Tylppöjä tunnetaan Suomesta noin 40 lajia, joista suurimmat kuuluvat isotylppöjen sukuun (Hister). Muita tavattuja sukuja ovat esimerkiksi laakatylpöt (Platysoma) ja arpitylpöt (Plegaderus), jotka elävät kaarnan alla kaarnakuoriaisia saalistaen.[1]
Taksonomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tylpöt (Histeridae)
- Sphaeritidae
- Synteliidae
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Michael Chinery: Pohjois-Euroopan hyönteiset, s. 300. (Yläheimo Histeroidea - Tylppömäiset) Helsinki: Painokaari Oy, Tammi, 1988. ISBN 951-30-6952-4