Työtodistus
Työtodistus on työsuhteen päättyessä työntekijän pyynnöstä hänelle annettava todistus työsuhteesta, joka sisältää vähintään työnantajan ja työntekijän nimen, työsuhteen alku- ja loppuajan.[1] Lisäksi siinä on työnantajan edustajan allekirjoitus sekä mahdolliset leimat.
Työnantaja ei voi kieltäytyä antamasta työtodistusta, ja hänet voidaan velvoittaa siihen sakon uhalla, mutta velvollisuus koskee vain suppeasisältöistä todistusta. Työntekijän pyytämättä siihen ei saa merkitä arvolauseita eli työsuhteen päättymisen syyn tai arvion työntekijän työtaidosta tai käytöksestä. Rangaistavaksi merkintä tulee kuitenkin vain, jos se on sisällöltään negatiivinen, vaikka se pitäisi paikkansa.[2]
Työtodistukseen voidaan sisällyttää työntekijän pyynnöstä myös työsuhteen päättymisen syy[1] (esimerkiksi tuotannollis-taloudelliset syyt[2]) sekä arviointiosio, johon työnantaja arvioi työntekijän käytöstä ja työtaitoa[1]. Arvioinnin sisältävää todistusta kutsutaan laajaksi työtodistukseksi.
Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle työtodistuksen myös työsuhteen päättymisen jälkeen 10 vuoden ajan. Laajaa työtodistusta ei kuitenkaan tarvitse enää 5 vuoden jälkeen antaa ellei työnantaja itse niin halua.[1]
Työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa työtodistusta työsuhteen jatkuessa eli niin sanottu "välitodistusta", vaan vasta työsuhteen päättyessä.[2]
Työtodistukseen ei saa merkitä poissaoloja tai perhevapaita eikä äitiyslomaa.[2]
Työtodistusta yleensä tarvitaan haettaessa seuraavaa työpaikkaa tai todistaakseen olevansa työtön esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistossa. Työtodistusmalleja löytyy muun muassa eri tekstinkäsittelyohjelmien asiakirjamalleista sekä internetpalveluista.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Työsopimuslaki 6. luku 7. §. (Arkistoitu – Internet Archive) Finlex
- ↑ a b c d Työtodistus. Esimiesliitto.