Tuvan akşa
_01.jpg)
Tuvan akşa oli Tuvan kansantasavallan rahayksikkö vuosina 1936–1944. Se jakautui sataan kopeekkaan (tuvaksi kɵpejek).
Vuonna 1921 perustetussa Tuvan (vuoteen 1926 Tannu-Tuvan) kansanvallassa käytettiin aluksi Venäjän keisarikunnan, Neuvosto-Venäjän ja Kiinan rahaa. Vuosien 1922–1923 vaihteessa maan hallitus laski liikkeelle lisäpainamalla varustettuja vallankumousta edeltäneitä venäläisiä setelejä.[1]
Vuonna 1925 perustettiin kansantasavallan valtionpankki ja otettiin käyttöön neuvostoliittolaiset kolikot ja setelit. Setelit vaihdettiin vuosina 1933–1934 samanlaisiin lisäpainamalla varustettuihin seteleihin, jotka kävivät maksuvälineinä vain Tuvan kansantasavallassa. Neuvostoliittolaiset kolikot vaihdettiin samaan aikaan Neuvostoliitossa valmistettuihin tuvalaisiin 1, 2, 3, 5, 10, 15 ja 20 kopeekan kolikoihin.[1]
Tuvan rajaseudulla käytettiin myös Mongolian tugrikeja. Aikomuksesta korvata ruplat Mongolian valuutalla todistaa kaksi vuosina 1934–1935 käytettyä Tuvan kansantasavallan postimerkkisarjaa, joiden suuret arvot on osoitettu tugrikeissa. Yksi tugrik vastasi yhtä lisäpainamalla varustettua ruplaa.[1]
Lisäpainamalla varustetut ruplat vaihdettiin vuoden 1936 alussa akşoihin suhteessa yksi yhteen. Käyttöön otettiin vuoden 1935 mallin 1, 3, 5, 10 ja 25 akşan setelit, jotka oli valmistanut Neuvostoliiton Goznak. Omia setelejä oli yhteensä kahden miljoonan akşan arvosta.[1]
Vuonna 1939 ryhdyttiin valmistelemaan uutta setelisarjaa, joka painettiin myös Goznakin kirjapainossa. Vanhat setelit vaihdettiin uusiin vuoden 1940 mallin 1, 3, 5, 10, ja 25 akşan seteleihin vuonna 1941. Seteleistä jäi vaihtamatta hyvin pieni osa, ja niiden tuhoamisen seurauksena varsinkin suuret arvot ovat nykyään hyvin harvinaisia.[1]
Tuva liittyi Neuvostoliittoon ja Venäjän SFNT:aan autonomisena alueena vuonna 1944. Neuvostoliittolaiset setelit otettiin käyttöön vuoden 1945 alussa. Vuoden 1934 malliset tuvalaiset kolikot ja vuoden 1940 mallin setelit vaihdettiin rupliin vappuun 1945 mennessä.[1]