Tuusulan lento-onnettomuus 1989
| Tuusulan lento-onnettomuus 1989 | |
|---|---|
 Belgian ilmavoimien samantyyppinen Fairchild-kone vuonna 1977. |
|
| Yhteenveto | |
| Päivämäärä | 23. helmikuuta 1989 |
| Onnettomuustyyppi | maahansyöksy |
| Tapahtumapaikka | Tuusula |
| Lähtöpaikka | Southend, Lontoo |
| Määränpää | Helsinki-Vantaan lentoasema |
| Kuolleita | 7 |
| Loukkaantuneita | 1 |
| Eloonjääneitä | 1 |
| Lentokone | |
| Konetyyppi | Fairchild Swearingen Merlin III SA226T |
| Rekisteritunnus | N26-RT |
| Matkustajia | 6 |
| Miehistöä | 2 |
Tuusulan lento-onnettomuus 1989 tapahtui 23. helmikuuta 1989, kun siuntiolaisen Predator Oy:n omistama Fairchild Swearingen Merlin III -lentokone törmäsi maahan ollessaan laskeutumassa Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Kone oli tuomassa yrityksen omistajan Samuli Lehtisen seuruetta vapaa-ajan matkalta Lontoosta Helsinkiin. Onnettomuudessa kuolivat heti molemmat miehistön jäsenet ja viisi matkustajaa. Yksi matkustaja selviytyi lähes vammoitta.[1][2][3]
Kone lähestyi pimeässä ja sumuisessa myöhäisillassa kiitotietä oikeassa suunnassa mutta yli sata metriä liian matalalla niin, että se osui ensin kukkulan päällä kasvavan puun latvaan ja sitten lähestymisvalopylväiden harusvaijereihin Tuusulan puolella ja murskautui ylösalaisin maahan lähestymisvalojen oikealle puolelle. Miehistö ja viisi matkustajaa kuolivat heti, mutta yksi matkustajista pääsi ulos potkaisemalla ikkunan rikki ja alkoi kävellä lentokentän suuntaan, josta häntä vastaan tuli paloauto.[1][3][4]
Onnettomuudessa saivat surmansa muutamaa vuotta aiemmin Tristan-yritysryhmän konkursseista julkisuudessa ollut liikemies Samuli Lehtinen, hänen avovaimonsa Pia Ukkola, aviopari Kari ja Stina Hyytiäinen sekä Markku Hyytiäinen, jonka vaimo Jaana Hyytiäinen oli ainoa selviytyjä. Lisäksi saivat surmansa miehistön jäsenet Heikki Juhani Laine ja Paavo Galkin.[2]
Onnettomuuden syy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]18 vuoden ikäinen kaksimoottorinen Fairchild-liikelentokone oli tuotu Suomeen vain muutama viikko aiemmin, eikä sitä ollut ehditty käyttää kuin pari kertaa ennen Lontoon-matkaa. Turman sattuessa kone oli vielä Yhdysvaltain rekisterissä eikä sillä olisi saanut lentää.[2][5]
Onnettomuuden tutkintaan nimettiin suuronnettomuuden tutkijalautakunta, koska uhrimäärä oli suuri ja koneen äkilliseen putoamiseen liittyi outoja piirteitä. Onnettomuuden syyksi selvitettiin miehistön kyvyttömyys hallita lähestymislentoa vaikeissa olosuhteissa heille oudolla, huonokuntoisella koneella. Nopeutta alentaakseen lentäjä oli säätänyt moottorit tyhjäkäynnille ja säätimen vian takia senkin ohi jarrutustilaan, jota saisi käyttää vasta laskeutumisen jälkeen rullausvaiheessa. Vasemman moottorin potkuriakseli ei kestänyt tästä aiheutunutta vääntöä vaan katkesi, minkä jälkeen lähestymistä jatkettiin yhdellä moottorilla, liian matalalla lentäen ja ryhtymättä ylösvetoon.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Lomamatkalaisten pienkone murskautui pelastustien viereen. Helsingin Sanomat, 25.2.1989, s. 13. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c Seitsemän ihmistä kuoli. Helsingin Sanomat, 25.2.1989, s. 13. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c Raivio, Jyri: Lentäjien virheet johtivat seitsemän ihmisen kuolemaan. Helsingin Sanomat, 28.11.1989, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Henkiin jäänyt käveli pelastajiaan vastaan. Helsingin Sanomat, 25.2.1989, s. 13. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Sipilä, Jarkko: Lento-onnettomuudessa kuolleiden lapsille yli 500 000 markan korvaus. Helsingin Sanomat, 8.1.1994, s. 9. Näköislehti (maksullinen).