Tuuloksenjoki
Tuuloksenjoki ven. Тулокса, Tuloksa |
|
---|---|
Maanosa | Eurooppa |
Maat | Venäjä |
Alue | Karjalan tasavalta |
Piiri | Aunus, Prääsä |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Nevan vesistö |
Valuma-alue | Tuuloksenjoen valuma-alue |
Pinta-ala | 900 km² [1] |
Pääuoman pituus | 77 km [1] |
Pääuoman osuudet | Tuuloksenjoki ←Puoroioja ←Valuoja |
Joen uoman kohteita | |
Alkulähde | Lumbasojan ja Puoroiojan yhtymäkohta, Kovera |
Laskupaikka | Laatokka, Alavoinen |
Sivu-uomat | Sjandebka, Julijogi, Huškalanjogi, Lumbasoja, Tihverinjoki |
Mittaustietoja | |
Lähdekorkeus | noin 35 m |
Laskukorkeus | 4,8 m mpy. [2] |
Korkeusero | 30 m |
Pituus | 47 km [1] |
Kaltevuus | 0,64 m/km |
Muuta | |
Muualla | Wikimedia Commons |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Tuuloksenjoki eli Tuulosjoki (ven. Ту́локса, Лумбас, Tuloksa, Lumbas, karjalaksi Tuulos, Tuulosjogi) on Venäjällä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä virtaavan valuma-alueen 77 kilometriä pitkän pääuoman 47 kilometriä pitkän alajuoksun osuus joesta, joka laskee Laatokan itärantaan.[3][1][4]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuuloksenjoki alkaa Lumbasojan ja Puoroiojan yhtymäkohdasta, joka sijaitsee alavalla ja metsäisellä tasangolla. Yhtymäkohtaan tulee edellisten jokien lisäksi kaakosta päin Nizojan puro. Kaikki kolme virtavettä meanderoivat voimakkaasti. Tuuloksenjoki virtaa aluksi lounaaseen päin. Viiden kilometrin päässä jokeen yhtyy kaksi puroa lisää. Huškalanjogi tulee siihen kaakosta ja Lappoja pohjoisesta päin. Tuuloksenjoki jatkaa metsätaivaltaan kaartaen suoraviivaisesti lähes etelään päin. Kolmen kilometrin päässä se saapuu loivapiirteiseen laaksoon, jossa se alkaa taas mutkitella. Laakson kaakkoispuolella sijaitsee pienialainen järvialue, jonka kautta Huškalanjogi virtaa luoteeseen ja jossa sijaitsee pieni Kukšegoryn (Кукшегоры) kylä. Kylästä tulee Kukšajärven laskuoja, joka yhtyy Tuuloksenjokeen. Tuuloksenjoki kääntyy yhtymäkohdassa virtaamaan pari kilometriä länteen päin, jossa Julijogi yhtyy siihen. Voimakkaasti mutkitellen se saapuu laajalle suoalueelle, jonka se kiertää lännen kautta ja kaartaa mutkitellen lopulta kaakkoon päin. Joki saapuu peltomaaksi raivattuun jokilaaksoon, jossa sijaitsee Tuuloksen joenvarsikylään. Täällä siihen yhtyy idästä virtaava Sjandebka (Сяндебка). Joki laskee Laatokan itärannikolla hiekkarantaiseen leveään lahteen, jonne laskevat myös Alavoisenjoki ja Vitelenjoki. Tuuloksenjoen suussa on suuria hiekkadyynejä. Se on myös tunnettu lohijoki.[5][a][b]
Tuuloksenjoen valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleistä ja pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulosjoki kuuluu Nevan vesistöalueessa Laatokan valuma-alueen Alavoisenjoen valuma-alueeseen, jonka pääuoman alajuoksun se muodostaa. Alavoisenjoki laskee Laatokkaan, jonka laskujoki Neva laskee Pietarissa Itämeren Suomenlahteen. Tuulosjoen valuma-alueen pääuoma on 77 kilometriä pitkä ja se muodostuu kolmesta erinimisestä joesta tai purosta. Alajuoksun 47 kilometriä on Tuulosjokea, josta suurin yläjuoksun voimakkain jokiuoma on Puoroioja. Se on 19 kilometriä pitkä ja sen valuma-alueen pinta-ala on 134 neliökilometriä. Puoroioja alkaa Puoroinjärvestä (Пуоройнъярви), johon Valuoja laskee. Valuojalle luetaan yläjuoksun loppupituus. Se alkaa pienestä lammesta Varloilan-Tšijrakko (Варлойлан-Чийракко).[5][6][1][a]
Sivujoet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuuloksenjoen ja sen yläjuoksun pääuoman eri osuuksien suurimpia sivu-uomina on kaksi sivujokea ja muutama sivuoja, jotka on lueteltu alla sijaitsevassa taulukossa. Taulukon tietojen lähteet on esitelty taulukon alla ja eritelty riveittäin taulukon oikeassa sarakkeessa.
Sivu-uoman nimi suom. |
Nimi ven. |
Tuuloksen kohta |
Etäisyys Laatokasta (km) |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma-alue (km²) |
Lähteet |
---|---|---|---|---|---|---|---|
laskee Laatokan itärantaan | |||||||
Sjandebka | Sjandebka (Сяндебка) | Tuuloksenjoki | 7 | 11 | 106 | 2,2,3,2,2,–,– | |
Julijogi | Julijogi (Юли-ёги) | Tuuloksenjoki | 27 | 15 | 2,2,3,2,2,–,– | ||
Lappoja | Lappoja (Лаппоя) | Tuuloksenjoki | 39 | 13 | 2,2,3,2,2,–,– | ||
Huškalanjogi | Guškalka (Гушкалка) | Tuuloksenjoki | 39 | 22 | 177 | 5,2,3,2,2,–,– | |
Nizoja | Nizoja (Низоя) | Tuuloksenjoki | 47 | 3,2,3,3,–,–,– | |||
Lumbasoja | Lumbas (Лумбас) | Tuuloksenjoki | 47 | 2,2,3,3,–,–,– | |||
Poryi | Poryi (Порый) | Puoroioja | 3,3,3,–,–,–,– | ||||
Tihverinjogi | Tigverka (Тигверка) | Puoroioja | 5,3,3,–,–,–,– | ||||
Puoroiojan yläpuolista Valuojan osuutta on vielä 3–4 kilometriä jäljellä. |
Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = luettu Venäjän vesistörekisterin tietokannasta ([1][7][8][9][10][6]), 3 = katsottu internetin karttapalveluista, 4 = katsottu joen venäjänkielisen wikipedian artikkelista, 5 = katsottu tarjolla olevista livvinkarjalankielisistä artikkeleista
Järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuuloksenjoen valuma-alueella on kaksi laajempaa järvialuetta. Eteläisestä järvialueesta alkaa Sjandebkan sivujoki. Sen valuma-alueella sijaitsee esimerkiksi Sjandebskoje (Сяндебское), Kjuljujarvi (Кюлюярви) ja Suarimägi (Сарьмяги [11]). Saman järvialueen luoteispuolella virtaa Huškalanjogi, jonka valuma-alueella sijaitsee esimerkiksi Peizijärvi (Пейзиярви [12]), Pygäjärvi (Пюгяярви [13]), Kimusellänjärvi (Кимусельгское [14]), Irzijärvi (Ирзиярви [15]) ja Puskujärvi (Puskujarvi, Пускуярви [16]). Nizojan valuma-alueella sijaitsee Niinisellänjärvi (Нинисельгское [17]), joka kuuluu jo pohjoisempana sijaitsevaan laajempaan järvialueeseen. Tihverinjoen valuma-alueella sijaitsevat Tuulosjärvi (Тулосъярви [18]), Tihverinjärvi (Тигверинъярви [19]), Ojajärvi (Ojajarvi, Ояярви) ja Ivkijarvi (Ивкиярви). Pääuoman latvajärviä ovat pieni Puoroinjarvi (Пуоройнъярви) ja ylimpänä Varloilan-Tšijrakko (Варлойлан-Чийракко). Tänne asti yltää myös Lumbasojan latvahaarat, joilla on pieniä lampia.[a][b]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Tuuloksenjoki, Тулокса (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 19.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ Kuusisto, Esko: Luoteis-Venäjä on vetten Venäjä. Vesitalous, 2006, 47. vsk, nro 5, s. 7–10. Helsinki: Ympäristöviestintä YVT Oy. ISSN 0505-3838 Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 8.1.2022.
- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 257. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2
- ↑ Komulainen, S.F: & al.: Assessing the Environmental Conditions of Rivers on the Northern Coast of Lake Ladoga by Chemical Characteristics and the Structure of Hydrobiocenoses. Water Resources, 2016, 43. vsk, nro 3, s. 486–494. Pleiades Publishing. ISSN 0097-8078 ResearchGate. (PDF) Viitattu 19.2.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Vse reki: informatsionnyi sait o rekah Rossii vsereki.ru. Viitattu 16.10.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b Puoroioja, Пуоройоя (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 19.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ Sjandebka, Сяндебка (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 19.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ Julijogi, Юли-еги (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 19.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ Guškalka, Гушкалка (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 19.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ Lappoje, Лаппое (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 19.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ Suarimägi, Сарьмяги (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 21.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ Peizijarvi, Пейзиярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 20.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ Pjugjajarvi, Пюгяярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 20.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ Kimuselgsjoje, Кимусельгское (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 20.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ Irzijarvi, Ирзиярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 20.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ Puckujarvi, Пускуярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 20.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ Niniselgskoje, Нинисельгское (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 20.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ Tulosjarvi, Тулосярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 20.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ Tihverinjärvi, Тигверинярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 21.2.2022. (venäjäksi)