Tuula Arkio
Tuula Johanna Arkio (o.s. Olamo, s. 2. huhtikuuta 1943 Helsinki)[1] on suomalainen taidehistorioitsija ja taidemuseonjohtaja. Vuonna 2006 hänet promovoitiin Kuvataideakatemian kunniatohtoriksi[2] ja hänelle myönnettiin kulttuurineuvoksen arvonimi.[1]
Arkio johti Kiasmaa vuosina 1990–2000 ja Valtion taidemuseota 2000–2006.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arkio valmistui ylioppilaaksi vuonna 1962.[1] Hän opiskeli taidehistoriaa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1968 Helsingin yliopistosta.[3][4]
Arkio on tehnyt pitkän uran suomalaisen kuvataiteen alueella. Hän työskenteli Gallen-Kallelan museon amanuenssina vuosina 1964–1965 ja Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksen kuva-arkistoamanuenssina 1968. Arkio oli Ateneumin taidemuseon amanuenssi 1968–1984 ja apulaisintendentti 1984–1990. Hän oli Nykytaiteen museon (vuodesta 1998 Kiasma) ensimmäinen johtaja (1990–2000) ja Valtion taidemuseon ylijohtaja (2000–2006).[1]
Arkio on toiminut yhtenä merkittävien Ars 83, Ars 95 ja Ars 2001 -näyttelyiden kuraattoreista ja toiminut lukuisissa luottamustehtävissä taiteen ja kulttuurin alueella niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
Vuonna 2015 ilmestyi Arkion omaelämäkerta Jyviä nokkimassa.[5]
Luottamustehtäviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ars Fennica -palkintojuryn jäsenyys (1991–1999)
- Nykytaide ry:n hallituksen jäsen (1987–1993)
- Documenta XI taiteellisen johtajan valintakomitean jäsen (1998)
- Pro Arte Foundation (Pietari), kansainvälinen neuvoa-antava neuvosto (1996–1998) ja johtokunta (1999–2009)
- Carnegie Art Award -palkintolautakunnan jäsen (1998–2001), puheenjohtaja (2006–2012), Tukholma
- CIMAM (International Committee for Museum and Collections of Modern Art), hallituksen jäsen, sihteeri ja taloudenhoitaja (1999–2004)
- Generali Foundationi (Wien), neuvoa-antavan neuvoston jäsen (2004–2006)
- Istanbulin Modernin taiteen museo, neuvoa-antavan neuvoston jäsen (2004–2007)
- Henie Onstad -taidekeskus (Oslo), asiantuntijaryhmän jäsen (2006–2011)
- Artes Mundi -palkintojuryn jäsen (2008)
- CIMAMin ja Taideteollisen korkeakoulun kunniajäsen
- Taidesäätiö Pro Arten puheenjohtaja (2007–)
Lähde[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 56. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
- ↑ Promootio Kuvataideakatemia. Arkistoitu 17.2.2016. Viitattu 14.2.2016.
- ↑ Tuula Arkio Siltala. Arkistoitu 24.2.2016. Viitattu 20.8.2015.
- ↑ Alander, Maija: Taiteen kenttäpuolustaja. (80-vuotishaastattelu) Helsingin Sanomat, 2.4.2023, s. B 31. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.4.2023.
- ↑ Kiviranta, Marja-Terttu: Kiasman aivot ja sydän: Tuula Arkion omaelämäkerta on näköalapaikka puoleen vuosisataan Suomen nykytaidetta HS.fi. 29.3.2015. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 20.8.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tuula Arkio Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
