TuTo Hockey

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Tuto Hockey)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo osakeyhtiömuotoisesta jääkiekkoseurasta. Turun Toverit on urheilun yleisseura.
 Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Tarkennus: hehkuttava, otsikoita myöten täysin yksipuolinen fanityyli ei mitenkään kuulu tietosanakirjaan
TuTo Hockey
Perustettu 1929 Turun Toverit
1988 TuTo Hockey Oy
Entiset nimet Turun Toverit
Kaupunki Turku, Suomi
Kotiareena Rajupaja Areena
– kapasiteetti 3 000
Sarjataso Mestis
Värit               
Toimitusjohtaja Suomi Kimmo Hollmén
Puheenjohtaja Suomi Tuomas Haanpää
Päävalmentaja Suomi Jonne Virtanen
Kapteeni Suomi Jesse Vuorela
Omistaja TUTO Hockey Oy
SM-mitalit
Pronssia 2 (1968, 1970)
Mestismitalit
Kultaa 1 (2008)
Hopeaa 2 (2001, 2018)
Pronssia 5 (2005, 2006, 2013, 2014, 2019)

TUTO Hockey on turkulainen jääkiekkoseura. Turun Tovereina ennen tunnettu seura perustettiin vuonna 1929. Vuonna 1988 jääkiekkojaosto erkani emoseurasta ja viralliseksi nimeksi vaihtui TUTO Hockey. TUTO on muutamaa poikkeuskautta lukuun ottamatta pelannut kotiottelunsa Kupittaalla vuodesta 1973 lähtien.

TUTO pelasi kausina 1965–1975 SM-sarjassa, ja voitti kausina 1967–1968 sekä 1969–1970 SM-pronssia. TUTO on pelannut I-divisioonassa (nykyinen Mestis) edellisestä liigasta putoamisestaan asti eli kauden 1995–1996 jälkeen. Tuloksena on ollut kulta (2008), kaksi hopeaa (2001, 2018) ja viisi pronssia (2005, 2006, 2013, 2014 ja 2019).

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Uusimmat kaudet puuttuvat

TuTon jääkiekkohistoriaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun Tovereiden jääkiekkojoukkue kaudella 1961-1962. Eturivissä vas. Ilkka Hoviseppä, Martti Samuli, Timo Sohkanen, Seppo Lindström; takana seisomassa vas. Timo Sällylä, Rauli Vairinen, Pasi Vuorinen, Heikki Lahdelma, joukkueenjohtaja Esa Koskinen ja Seppo Laino.
HIFK - TuTo

Sotien jälkeen jääkiekon suosio syrjäytti Turussa nopeasti jääpallon. TuTonkin oli syytä aloittaa oma jääkiekkotoimintansa, koska useimmat jalkapalloilijat pelasivat talvisin jääkiekkoa. Jääkiekko otettiin vuonna 1929 perustetun Turun Toverien lajivalikoimaan vuonna 1946, ja sarjatoimintaan TuTo osallistui vuonna 1950.[1]

Turun Toverien jääkiekkohistoria käsittää nousuja ja laskuja. Seura on pelannut eri sarjatasoilla aina Maakuntasarjasta Suomensarjaan sekä Suomen ylimpään sarjatasoon SM-liigaan ja sitä edeltäneeseen Mestaruussarjaan, jonne Toverit nousivat 1960-luvun puolivälissä. TuTo kilvoitteli tuolloin jokseenkin tasapäisesti paikalliskilpailija Turun Palloseuran kanssa. Kaudesta 1967–1968 alkaen TuTo oli joka vuosi Mestaruussarjan sarjataulukossa TPS:n edellä lukuun ottamatta SM-liigan syntyä edeltänyttä kautta 1974–1975, jolloin TuTo jäi sarjan viimeiseksi ja putosi vastaperustettuun I-divisioonaan.

TuTo kauppasi parhaat pelaajansa TPS:lle ja joutui samalla luopumaan sarjapaikastaan myös I-divisioonassa. TPS kykeni saavuttamaan vastaperustetun SM-liigan ensimmäisen mestaruuden. Vuonna 1988 TuTo muutti nimensä TuTo Hockey -muotoon ja irtautui samalla Turun Toverien yhdistyksestä. Nykyisin TuTo Hockey Oy on osakeyhtiö, jonka pääomistaja on Reijo Paksal.

I-divisioonassa vietetyn runsaan kymmenen vuoden jälkeen joukkue nousi Juhani Tammisen valmentamana takaisin SM-liigaan kauden 1993–1994 päätteeksi. Liigavisiitti jäi kahden kauden mittaiseksi, ja TuTo putosi takaisin ykkösdivisioonaan. Seura on kuitenkin tavoitellut nousua takaisin SM-liigaan. SM-liigan sulkeminen ja ykkösdivisioonan muuttuminen Mestikseksi on estänyt suoran nousumahdollisuuden pelaamalla. Kauden 2006–2007 lopuksi järjestettiin kuitenkin tasonmittaussarja SM-liigan runkosarjan huonoimman (KalPa) ja Mestis-finaaleihin yltäneen hopeajoukkueen Mikkelin Jukurien välillä. Mikäli TuTo tai Vaasan Sport olisi voittanut Mestiksen finaalit, olisi joukkueilla ollut mahdollisuus tasonmittaukseen.

Kaudella 2007–2008 liigakarsintoja tai tasonmittauksia ei järjestetty, mutta Suomen jääkiekkoliitto ry:n liittohallitus ja Jääkiekon SM-liiga Oy pääsivät sopimukseen liigakarsintojen järjestämisestä vuonna 2009. Karsintoja ei pelata, jos nousukandidaatti ei täytä määriteltyjä ehtoja.[2] TuTo täytti jo kaudella 2006–2007 tasonmittauskriteerit, ja tavoitteena on täyttää nämä kriteerit myös tulevaisuudessa.

TuTo on pelannut pitkään ykkösdivisioona/Mestistasolla, ja 15. joulukuuta pelattu ottelu Jokipojat–TuTo oli seuran tuhannes ottelu ykkösdivisioona/Mestistasolla.[3] Viidessadas voitto ykkösdivisioona/Mestistasolla tuli samassa pelissä[4].

TuTossa koetut muutokset ovat tuoneet kaudella 2007–2008 esiin ristiriitoja seuran hallituksessa. Seuran pääomistaja Reijo Paksal ilmoitti 7.11.2007 halustaan sementoida TuTo-jääkiekon henki siirtämällä seuran omistuksen säätiöpohjalle.[5]

14.11.2007 TuTon hallituksen puheenjohtaja, yli 20 vuotta seuran hallituksessa ollut Esko Heinonen erosi tehtävistään. Vuodesta 2003 puheenjohtajana toiminut Heinonen kertoi eronsa perustuvan ”jatkuvaan epäluottamukseen ja erimielisyyteen TuTo Hockey Oy:n pääomistajan Reijo Paksalin kanssa”. Heinosen mukaan ”hänellä ja Paksalilla on selvät näkemyserot yhtiön kehittämisestä, osakepääoman kasvattamisesta ja omistajapohjan laajentamisesta sekä seuran tulevaisuuden strategioista”.[6] Heinonen keskittyy jatkossa TuTon junioritoimintaan.[7] Esko Heinosen veli Matti erosi myös hallituksesta, mutta jatkaa joukkueenjohtajana. Esko Heinosen poika, 21 vuotta seuran palveluksessa ollut ja vuodesta 1998 markkinointipäällikkönä työskennellyt Ville Heinonen erosi toimestaan 20. joulukuuta 2007. Samaan aikaan TuTo palkkasi neljä uutta henkilöä markkinointi- ja myyntitehtäviin.[8]

TuTon valmentaja Ismo Lehkonen ilmaisi 8. marraskuuta 2007 odottavansa seuralta linjanvetoa ensi kauden ja SM-karsintaan valmistautumisen suhteen.[9] Heinosten lähdettyä Lehkonen ilmoitti 22. joulukuuta jättävänsä seuran kuluvan kauden loputtua.[10] Kaudella 2008–2009 joukkuetta valmensi Lehkosen kakkosvalmentajana toiminut Petri Niukkanen.

Kotiottelunsa TuTo pelasi vuodesta 1973 kevääseen 2005 asti Kupittaan jäähallissa lukuun ottamatta kautta 1995–1996, jolloin TUTO pelasi Turkuhallissa. Kevään 2005 jälkeen Kupittaan vanha jäähalli purettiin ja TUTO siirtyi seuraavaksi kaudeksi pelaamaan evakkoon Turkuhalliin. TUTO Hockey pelasi vielä alkukauden 2006–2007 Turkuhallissa kunnes palasi takaisin Kupittaalle 16. marraskuuta 2006 uuden monitoimihallin valmistuttua.

Kaudet 1983–1994

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisellä divarikaudellaan 1983–1984 TuTo sijoittui runkosarjassa neljänneksi. Hyvän ensimmäisen divisioonakauden varmisti joukkueeseen tullut kanadalaismaalivahti Jim Bedard. Muutoin joukkue oli tasainen, ja siihen toi kokemusta jo kaudella 1966–1967 TuTossa SM-sarjaa pelannut Kari Johansson, joka oli pelannut välillä myös TPS:n paidassa liigaa, voittaen mestaruudenkin. Kauden yleisökeskiarvo oli 1 097.

Joukkueessa pelasivat edellä mainittujen lisäksi muun muassa Markku Haapaniemi, Mauri Eivola, Jukka Koivu, Janne Karelius, Ilkka Laaksonen, Pekka Helander ja Rauno Sjöroos.[11]

Kaudella 1984–1985 TuTo sijoittui jälleen neljänneksi. TuTon kauden runkopelaajia olivat muun muassa puolustaja Seppo Suoraniemi sekä hyökkääjät Esa Tutti, Markku Haapaniemi ja Kari Numminen. Maalilla jatkoi Bedard. Kauden yleisökeskiarvo oli 785.

Joukkueessa pelasivat edellä mainittujen lisäksi muun muassa Teppo Virta, Jouni Kantola, Pekka Helander, Kai Ortio ja Timo Vuorinen.[12]

1985–1986 TuTo sijoittui runkosarjassa toiseksi. Tehoista vastasivat muun muassa Jari Hirsimäki ja Juha Virtanen, ja 91 prosentin torjuntatehoilla työskennellyt Bedard. Liigakarsinnassa TuTo pelasi KooKoon, HPK:n ja Jokereiden kanssa, päätyen Jokereiden kanssa tasapisteisiin. Kupittaalla pelatussa uusintaottelussa Jokerit voitti 4–1 ja säilytti sarjapaikkansa. Kauden yleisökeskiarvo oli 1 855.

Joukkueessa pelasivat edellä mainittujen lisäksi muun muassa Suoraniemi, Ortio, Markku Hakulinen, Markku Haapaniemi, Jouni Kantola, Pekka Helander, Mika Viitaharju ja Mika Pynnönen.[13]

Kaudella 1986–1987 TuTo sijoittui jälleen runkosarjassa toiseksi. TuTon maalivahteihin liittyi myöhemmin Ranskan maajoukkuetta edustanut Petri Ylönen, hyökkäykseen liittyivät muun muassa Jukka Porvari ja Petri Niukkanen. Seuranneessa liigakarsinnassa TuTo sijoittui kolmanneksi KalPan säilyttäessä liigapaikkansa. Kauden yleisökeskiarvo oli 1 550.

Joukkueessa pelasivat edellä mainittujen lisäksi muun muassa maalivahdit Jukka Mäkitalo ja Jari Mannervuo, puolustajat Seppo Suoraniemi, Hannu Palmu, Kai Ortio, Mika Viitaharju, Mika Pynnönen, Pekka Helander, Jari Välimäki ja Lasse Lindberg sekä hyökkääjät Harri Niukkanen, Juha Virtanen, Kari Numminen, Jari Hirsimäki, Raimo Ruusunen, Jukka Lappeteläinen, Antti Perälä, Keijo Tutti, Sami Jokinen, Jouni Kantola ja Jukka Piirinen.[14]

Kaudella 1987–1988 TuTo menetti viime kauden pelaajistaan suurimman osan, ja sijoittui runkosarjassa kuudenneksi keräten samalla 695 jäähyminuuttia. Ulkomaalaisvahvistus Keith van Rooyen keräsi näistä yli sata minuuttia. Toinen ulkomaalaisvahvistus, Pohjois-Amerikan alasarjojen kokenut kehäkettu, kanadalaispakki Steve Harrison teki puolustajalle kovat pisteet: 44 ottelussa syntyivät tehot 18+29=47 pistettä. Jari Hirsimäki voitti kuitenkin pistepörssin ylivoimaisesti tehden 60 maalia ja 44 maalisyöttöä. Hirsimäki oli myös kauden maalitykki[15]. Myös Jukka Piirinen kunnostautui, tehden 29+41=70 pistettä. Kauden yleisökeskiarvo oli 946.

Joukkueessa pelasivat edellä mainittujen lisäksi muun muassa maalivahdit Arto Peltola ja Harri Koski, puolustajat Mika Viitaharju, Janne Marniemi ja Reijo Eronen sekä hyökkääjät Harri ja Petri Niukkanen, Jukka Porvari, Pekka Virta, Peter Aholainen ja Esa Heinonen[16].

Kaudella 1988–1989 TuTo menetti jälleen paljon pelaajiaan, muun muassa Hirsimäen. Sijoitus oli runkosarjan kymmenes. Kauden yleisökeskiarvo oli 514.

Joukkueessa pelasivat muun muassa puolustajat Reijo Eronen, Peter Aholainen, Henry Berger ja Kari-Pekka Friman sekä hyökkääjät Ari Kylmänen, Pekka Virta, Timo Vuorinen, Esa Heinonen ja Petri Niukkanen.[17]

1989–1990 TuTo sijoittui runkosarjassa kahdeksanneksi. Maalivahti Jukka Mäkitalo teki työnsä kunnialla. Joukkueen paras pistemies Arto Vuoti valittiin kauden tulokkaaksi. Vuoti teki tehot 35+22=57 pistettä. Muita pistemiehiä olivat muun muassa Jouni Tuominen, Pekka Virta (25+17=42), Ari Kylmänen (22+24=46)sekä Mika Rajamäki. TuTolla oli myös ulkomaanvahvistuksia itänaapurista kuten kolmikko Vjatseslav Golovin, Alexandr Ledovski ja Sergei Pushkov. Kauden yleisökeskiarvo oli 606.

Joukkueessa pelasivat edellä mainittujen lisäksi muun muassa maalivahdit Marko Koski ja Petri Rinne, puolustajat Janne Marniemi ja Reijo Eronen sekä hyökkääjä Timo Vuorinen.[18]

Kaudella 1990–1991 joukkue sijoittui jälleen kahdeksanneksi. Joukkueessa pelasivat muun muassa hyökkääjä Kai Nurminen (tehoin 26+20=46 33 ottelussa) sekä puolustaja Marko Kiprusoff (tehoin 4+8=12 22 ottelussa). Hyvin kunnostautuivat myös Timo Mäkinen (21+25=46 pistettä, 44 ottelua), Ari Kylmänen (12+30=42 pistettä, 44 ottelua), Vjatseslav Golovin (19+21=40 pistettä, 41 ottelua) sekä Markku Kallio (11+26=37 pistettä, 44 ottelua). Puolustajien paras pistemies oli Sami Leinonen (14+15=29 pistettä, 35 ottelua). Ykkösmaalivahtina oli Jukka Mäkitalo.

Joukkueessa pelasivat edellä mainittujen lisäksi muun muassa maalivahdit Petri Rinne, Martti Rask, Markus Juhola, Tapio Laaksonen ja Joni Torikka, puolustajat Juha Vuorisalo, Eero Kokkonen, Jukka-Pekka Annala, Petri Tuomola, Reijo Eronen, Mikko Auranen, Vesa Viljainen ja Sami Hurme sekä hyökkääjät Pekka Virta, Jouni Tuominen, Arto Vouti, Jari Löfgren, Petri Niukkanen ja Esa Heinonen. Lisäksi joukkueessa pelasivat (pelipaikka epäselvä) Valeri Krylov, Juha Vieno, Teemu Vaarakallio, Sami Salonen ja Kimmo Vihdanmäki.[19]

1991–1992 joukkueen sijoitus oli seitsemäs. Joukkueesta oli vaihtunut yli puolet. Uusi maalivahti Jari Paavola oli hyvä, mutta kovan tason ratkaisijoita ei ollut kuin ykköskentässä. Markku Kallio oli joukkueen paras pistemies, perässä tulivat Jouni Tuominen (10+32=42 pistettä, 44 ottelua) sekä Petri Niukkanen (7+33=40, 44 ottelua). Paras puolustaja oli Kai Ortio (14+12=26 pistettä, 44 ottelua). Ulkomaanvahvistuksina olivat tällä kertaa hyökkääjät Sergei Odintsov ja Igor Evdokimov sekä puolustaja Andrei Basalgin. Kauden yleisökeskiarvo oli 778, ja TuTo oli 7. seuratuin divarijoukkue.

Joukkueessa pelasivat edellä mainittujen lisäksi muun muassa maalivahdit Jukka Mäkitalo ja Arto Peltola, puolustajat Jukka-Pekka Annala, Janne Karelius, Tommi Pihlava, Juha Vuorisalo, ja Roni Mesikämmen sekä hyökkääjät Markku Kallio, Jouni Kantola, Raimo Ruusunen, Toni Hedman,Jukka Piirinen, Timo Mäkinen, Keijo Tutti, Kari Numminen, Ari Kylmänen, Mertsi Raitanen ja Samu Lindström. Lisäksi joukkueessa pelasivat Sami Jokinen, Keijo Wikman, Esa Tutti ja Teemu Vaarakallio.[20]

Kaudella 1992–1993 TuTo oli runkosarjan toinen. Edelliskauden joukkueesta jäi alle kymmenen pelaajaa. Joukkue hankki useita vahvistuksia, joista monet olivat mukana liigakausienkin aikana. Heihin kuuluivat muun muassa NHL-puolustaja ja joukkueen paras pakki Risto Siltanen (17+21=38), Kristian Taubert (1+4=5), Petri Kalteva (4+4=8), Jouko Myrrä (39+15=54) ja Juha Kuusisaari (1+0). Muina vahvistuksina olivat tšekkoslovakialaiset Igor Liba (22+34=56) ja Petr Slavina (4+12=16). Maalilla oli Timo Mäki. Kauden yleisökeskiarvo oli 1 503, ja joukkue oli sarjan 2. seuratuin joukkue. Vuoden Fair Play -palkinnon voitti TuTon Jouko Myrrä.[15]

Joukkueessa pelasivat edellä mainittujen lisäksi muun muassa maalivahdit Jukka Mäkitalo, Mikko Laiho ja Toni Kärkkäinen, puolustajat Janne Karelius, Kai Ortio, Veli-Pekka Pekkarinen, Mika Yli-Mäenpää, Jukka-Pekka Annala, Juha Kuusisaari ja Jonni Talas sekä hyökkääjät Tero Toivola, Jouni Tuominen (17+40=57),Harri Niukkanen, Petri Niukkanen, Tuomo Räty, Markku Kallio, Jouni Kantola, Mika Johansson, Ari Kylmänen, Tommi Nurmi ja Eero Brander.[21]

Kaudella 1993–1994 TuTo oli viimein valmis nousemaan liigaan valmentaja Tammisen ja kapteeni Siltasen (12+23=35 pistettä) johdolla. TuTo voitti runkosarjan ja hallitsi suvereenisti myös liigakarsintoja (joissa se tosin hävisi viimeisen, merkityksettömän pelin Jokipojille 13–0). Lahden Reipas putosi samalla liigasta. Uusina miehinä joukkueessa olivat muun muassa Tommi Pullola (13+29=42), Tommi Kiiski (11+10=21), paluumuuttaja Roni Mesikämmen (4+5=9), järkälemäinen hyökkääjä Jukka Suomalainen (5+5=10), Esa Tommila (6+5=11) ja Vesa Karjalainen (4+5=9). Maalille palasi jo iäkkäämpi Jim Bedard, joka pelasi samalla viimeisen kautensa divisioonatasolla, Jukka Mäkitalon peesatessa 12 ottelun verran. Kauden yleisökeskiarvo oli 1 181, ja TuTo oli sarjan seuratuin joukkue.

Pekka Virta voitti sekä maali- että pistepörssin, tehden 46 ottelussa käsittämättömät 44+47=91 pistettä, ja Timo Nykopp teki puolustajista eniten maaleja ja pisteitä, tehden 45 ottelussa 19+23=42 pistettä. Kumpikin päätyi kauden päätteeksi All-Stars-viisikkoon yhdessä Juha Virtasen (23+27=50 pistettä 45 ottelussa) kanssa. Juhani Tamminen valittiin vuoden valmentajaksi.[15]

Joukkueessa pelasivat edellä mainittujen lisäksi muun muassa puolustajat Sami Leinonen (5+22=27), Kai Ortio (5+8=13), Kristian Taubert (3+5=8), Juha Kuusisaari (3+5=8), Tommy Grönlund (1+0=1) ja Pasi Huura (1+0=1) sekä hyökkääjät Ilkka Kares (11+32=43), Markku Kallio (15+21=36), Jouni Tuominen (12+24=36), Jouko Myrrä (23+12=35), Jouni Kantola (7+21=28), Tommi Kiiski (11+10=21), Petri Niukkanen 10+10=20), Ari Kylmänen (0+2=2), Sakari Palsola (0+1=1) ja Samu Lindström (0+0=0).[22]

SM-liiga-aika vuosina 1994–1996

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paluu liigaan 1994–1995

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuton ensimmäinen kausi SM-liigassa sujui hieman alavireisesti, joskaan seura ei joutunut karsimaan sarjapaikastaan pääasiassa ykkösketju Jukka Sepon (18+33=51 pistettä, 46 ottelua), Jari Hirsimäen (19+28=47 pistettä, 47 ottelua) ja Vesa Karjalaisen (16+23=39 pistettä, 47 ottelua) ansiosta. Ketju voitti TuTon sisäisen pistepörssin samassa järjestyksessä. Oman lisänsä toi myös NHL-työsulku, jonka myötä joukkueessa pelasivat Ted Donato (14 ottelua, tehopisteet 5+5=10) ja Teppo Numminen (12 ottelua, tehopisteet 3+8=11). Ulkomaalaisvahvistuksena hankittu puolustaja Brad Turner ei tehnyt 43 ottelussa paljoakaan pisteitä (3+9=12), mutta otti eniten jäähyjä (114 jäähyminuuttia) ja päätyi tehotilastossa eniten miinukselle (−30). Turner oli kuitenkin pätevä vahvistus, toisin kuin kanadalaisvahvistus Craig Woodcroft, joka ei tehnyt 12 ottelussa pistettäkään. Ainoastaan yhden ottelun tällä kaudella pelannut B-juniori Timo Pärssinen teki ensimmäisen SM-liigamaalinsa.

Kautta leimasivat valmentajaongelmat sekä ykkösmaalivahti Timo Lehkosen äkillinen lähtö: huonon pelin jälkeen haukut saanut Lehkonen lopetti koko peliuransa, minkä jälkeen loppukauden maalia vartioi nuori Markus Korhonen, Jukka Mäkitalon tukiessa. Kausi pelattiin pääosin Kupittaalla, mutta muutama ottelu – kuten muun muassa Teemu Selänteellä vahvistunutta Jokereita vastaan pelattu ja 10 304 katsojaa kerännyt ottelu – pelattiin Turkuhallissa. Kyseinen ottelu on samalla voimassa oleva seuran yleisöennätys. Kauden yleisökeskiarvo oli 4 034, ja TuTo oli sarjan 11. seuratuin joukkue.

Joukkueen valmentajana aloitti Seppo Suoraniemi. Suoraniemi korvattiin tammikuussa 1995 Kari Yli-Mäenpäällä, jonka pikkuveli Mika Yli-Mäenpää edusti TuToa kaudella 1992–1993. Kapteenina jatkoi kolmatta vuottaan Risto Siltanen.

Joukkueessa pelasivat edellä mainittujen lisäksi muun muassa puolustajat Sami Leinonen, Timo Kulonen, Petri Kalteva, Jukka Suomalainen, Sebastian Sulku, Kimmo Paakki ja Kristian Taubert sekä hyökkääjät Juha Virtanen, Pekka Virta, Jouni Tuominen, Esa Tommila, Jouko Myrrä, Risto Kurkinen, Markku Kallio, Tommi Pullola, Teemu Numminen ja Tommi Kiiski.[23]

1995–1996

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TuTon toinen liigakausi 1995–1996 jäi tällä erää seuran viimeiseksi. Kehnon kauden jälkeen TuTo jäi SM-liigassa viimeiseksi, hävisi karsinnat SaiPalle ja putosi I-divisioonaan. Vika ei ollut pelaajien taidoissa, sillä joukkueessa oli monta taitavaa ja kokenutta pelimiestä, jotka lähes kaikki vielä kelpasivat seuraavalla kaudella muihin joukkueisiin. Maalin suulla oli tuore maailmanmestari Jukka Tammi, jolle kausi oli viimeinen SM-liigassa. Kauden yleisökeskiarvo oli 3 383, ja joukkue oli sarjan 12. eli vähiten seurattu joukkue.

Ulkomaalaisvahvistukset Igor Boldin (7+5=12 pistettä, 17 ottelua) ja puolustaja Aleksei Putilin (2+4=6 pistettä, 12 ottelua) tulivat liian myöhään loppukaudesta kääntääkseen joukkueen kurssin. Loppukaudella tilaa annettiin myös omille junioreille kuten jo edelliskaudella liigadebyyttinsä tehneelle Timo Pärssiselle ja tulevalle TuTo-ikonille Atte ”Bastu” Saunamäelle.

Joukkuetta valmensivat Harri Jalava ja Hannu Palmu. Kapteenina jatkoi neljättä ja viimeistä vuotta Risto Siltanen. Parhaat pistemiehet olivat tismalleen samat ja samassa järjestyksessä olevat ykköskentän miehet kuin edelliskaudellakin: Jukka Seppo (15+21=36 pistettä, 49 ottelua), Jari Hirsimäki (12+24=36 pistettä, 50 ottelua) ja Vesa Karjalainen (19+11=30 pistettä, 45 ottelua). Muista pelaajista ainoastaan Juha Virtanen sai 30 pistettä rikki, tehden samat tehot kuin Karjalainenkin.

Joukkueessa pelasivat edellä mainittujen lisäksi muun muassa maalivahti Markus Korhonen, puolustajat Sami Leinonen, Veli-Pekka Hård, Jukka Suomalainen, Sebastian Sulku, Kari-Pekka Friman, Juha Kuusisaari, Pasi Huura, Jonni Talas ja Antti Tirkkonen sekä hyökkääjät Tuomas Kalliomäki, Jouni Tuominen, Tommi Pullola, Jouko Myrrä, Tuomas Jalava ja Mikko Laaksonen.[24]

Takaisin ykkösdivisioonaan 1996–2000

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijoitukset ykkösdivisioonassa kausina 1996–2000

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1996–1997: 8. runkosarjassa
  • 1997–1998: 5. runkosarjassa
  • 1998–1999: 6. runkosarjassa, pudotti nousukarsinnoissa sensaatiomaisesti Oulun Kärpät.
  • 1999–2000: 4. runkosarjassa, nousukarsinnoissa TuTo pudotti Hermeksen, mutta hävisi Diskokselle.

Kausi 1996–1997

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauteen 1996–1997 valmistautuminen näytti liigasta putoamisen jälkeen hankalalta, sillä ainoastaan kolme pelaajaa – Jouko Myrrä, Juha Kuusisaari ja Jouni Tuominen – jäivät joukkueeseen. Tuominen tosin lähti kesken kauden pois, mutta tilalle tuli toinen Tuominen, Jani Tuominen. Valmentajaksi tullut ukrainalainen Anatoli Bogdanov sai kauden aikana hyvään vireeseen junioreista koostuvan ketjun Timo Pärssinen-Aki Uusikartano-Antti Virtanen, joista jälkimmäinen voitti Vuoden tulokas -palkinnon.[15] Myös myöhempien vuosien TuTon kulmakiviin kuuluvat Tero Forsell, Markku Vuorisalo ja Jonni Kiiski tekivät debyyttinsä ja pelasipa myös Mikko Rautee vajaat parikymmentä ottelua.

Valmentajana toimi ensimmäistä kauttaan Anatoli Bogdanov, kapteenina Kai Ortio. Paras pistemies oli Antti Virtanen, joka teki 39 ottelussa 35+21=56 pistettä. Koko joukkue valittiin kauden Fair Play -joukkueeksi.[15]

Kausi 1997–1998

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudella 1997–1998 TuTo oli runkosarjan viides, vaikka viimeisetkin liigapelaajat Myrrä ja Kuusisaari lähtivätkin (vaikka Myrrä vielä palasikin loppukaudesta). Pelaajat olivat pitkälti omia junioreita ja Turun seudun pelureita. Parhaiten onnistuivat Ville Mikkonen ja Kari Syväsalmi, jotka kumpikin tekivät yli 20 maalia. Kauden päätteeksi Kari Syväsalmi palkittiin vuoden Fair Play -pelaajaksi.[15] Nousukarsintojen pudotuspeleissä Hermes voitti joukkueen suoraan kolmessa ottelussa. Kauden yleisökeskiarvo oli 676, ja joukkue oli divarin 5. seuratuin joukkue.

Valmentajana toista kauttaan Anatoli Bogdanov, kapteenina jatkoi Kai Ortio. Paras pistemies oli Ville Mikkonen, joka teki 42 ottelussa 21+29=50 pistettä.

Kausi 1998–1999

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudella 1998–1999 TuTo oli runkosarjan kuudes ja pääsi nipin napin pudotuspeleihin maalieron turvin. Joukkueen paras pelaaja oli Tero Forsell. Uusista pelaajista TPS anasti Ville Vahalahden, jota ei tämän jälkeen enää alemmilla sarjatasoilla nähtykään. Vaikka Vahalahti pelasi vain osan kaudesta, hänet valittiin vuoden tulokkaaksi.[15] Muita tulokkaita olivat Sami Terho, Hannes Kymäläinen ja TPS-juniori Tommi Hannus. Kauden yleisökeskiarvo oli 795, ja TuTo oli divarin 6. seuratuin joukkue.

Pudotuspelien alkaessa Kärppien liiganousun piti olla sinettiä vailleselvennä ja joukkue oli runkosarjassa ollutkin ylivoimainen. Vieraspelissä Oulussa TuTo tuli takaa-ajoasemasta tasoihin ja voitti jatkoajalla, 2–1-hyökkäyksen päätteeksi Jani Tuominen tarjoili ja Kari Syväsalmi teki voittomaalilla. Kärpät voitti Turussa 5–1, mutta Oulussa TuTo yllätti taas: voitto tuli 3–1. Turussa Kärpät käänsi jo tappiollisen pelin edukseen voittamalla 5–3, ja ratkaisu siirtyi Ouluun. TuTo johti ottelua kahteen otteeseen, mutta Kärpät tuli tasoihin ja peli meni jatkoajalle. Mika Karapuun maali ratkaisi pelin. Kuitenkin Pelicans nousi yllättäen liigaan jatkokarsinnassa.

Valmentajana kolmatta kauttaan Anatoli Bogdanov, kapteenina ensimmäistä kertaa Tero Forsell. Paras pistemies oli Forsell, joka teki 48 ottelussa 22+35=57 pistettä.

Kausi 1999–2000

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi 1999–2000 oli viimeinen I-divisioonakausi ennen SM-liigan sulkemista ja divisioonan muuttumista Mestikseksi. TuTo oli runkosarjan neljäs, ja joukkue pudotti nousukarsinnan ensimmäisessä vaiheessa Hermeksen otteluin 2–1. Toisessa vaiheessa Diskos kuitenkin pudotti joukkueen. Jotta viime kauden Kärppä-tilanne ei toistuisi, oli sääntöjä muutettu: runkosarjan voittaja Kärpät pääsi suoraan liigakarsinnan loppuvaiheeseen, jossa se ja Pelicans kohtasivat Diskoksen ja Sportin. Sekä Kärpät että putoamassa ollut Pelicans saatiin kummatkin mukaan ennen liigaporttien sulkemista. Kauden yleisökeskiarvo oli 1 040.

Valmentajana neljättä kauttaan Anatoli Bogdanov, kapteeneina Juha Kuusisaari ja Mertsi Raitanen. Paras pistemies oli Mertsi Raitanen, joka teki 47 ottelussa 6+32=38 pistettä. Pudotuspelien paras pistemies oli Markku Vuorisalo, joka teki 6 ottelussa 3+1=4 pistettä.

Mestis-aika 2000–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijoitukset Mestiksessä kausina 2000–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 2000–2001 : 1. runkosarjassa, Mestis-hopeaa. Valmentaja: Anatoli Bogdanov.
  • 2001–2002 : 5. runkosarjassa, pudotuspelitappio Sportille puolivälierissä. Valmentaja: Bogdanov.
  • 2002–2003 : 9. runkosarjassa, ei pudotuspelejä. Valmentaja: Bogdanov.
  • 2003–2004 : 11. runkosarjassa, putoamissarjan voitto. Valmentajat Bogdanov, Pekka Virta.
  • 2004–2005 : 6. runkosarjassa, Mestis-pronssia. Valmentaja: Ismo Lehkonen.
  • 2005–2006 : 3. runkosarjassa, Mestis-pronssia. Valmentaja: Lehkonen.
  • 2006–2007 : 2. runkosarjassa, 4. sija pudotuspelien jälkeen. Valmentaja: Lehkonen.
  • 2007–2008 : 1. runkosarjassa, mestaruus.[25]. Valmentaja: Lehkonen.

Kausi 2000–2001

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

I-divisioonan muuttuessa Mestikseksi TuTo aloitti kauden 2000–2001 jälleen Bogdanovin johdolla. Kausi oli jo viides ”Toljan” valmennuksessa. TuTo sai täksi kaudeksi taas takaisin Tero Forsellin, ja lisäksi kokeneen Vesa Lehtosen. Muita tulokkaita olivat Mikko Markkanen, Jarkko Immonen ja puolustaja Petri Tähtisalo. Liittyipä mukaan myös Italian maajoukkueessakin pelannut Ruggero Rossi De Mio. Kokenut ja tehokas TuTo voitti runkosarjan. Kauden yleisökeskiarvo oli 1 017.

Ensimmäisellä pudotuspelikierroksella kaatui Hyvinkään Ahmat otteluin 3–0, ja toisella kierroksella kukistui Sport myös suoraan kolmessa ottelussa. Finaaleissa vastaan asettui tulokaskauttaan pelaava Jukurit. Ottelusarja oli erittäin tasainen, ja kolme ensimmäistä kamppailua ratkesivat jatkoajalla. Jukurit oli kuitenkin parempi voittaen viidennen ottelun Kupittaalla luvuin 4–3. TuTo sai ensimmäisen Mestis-hopeamitalin ja Jukurit kultaa.

Valmentajana viidettä kauttaan Anatoli Bogdanov, kapteenina Vesa Lehtonen. Paras pistemies oli Tuomas Jalava, joka teki 42 ottelussa 25+21=46 pistettä. Jalava voitti myös vuoden Fair Play -palkinnon.[15] Pudotuspelien paras pistemies oli Jarkko Immonen, joka teki 11 ottelussa 5+7=12 pistettä.

Kausi 2001–2002

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudella 2001–2002 TuTo heikkeni pelaajamenetysten myötä ja sijoittui runkosarjassa viidenneksi. Joukkueen parhaat pistemiehet olivat Tero Forsell ja Markku Vuorisalo, jonka lisäksi Atte Saunamäki, Mikko Niinikoski sekä Viron maajoukkuepuolustaja Lauri Lahesalu pelasivat hyvän kauden. Joukkue hävisi pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Sportille. Kauden yleisökeskiarvo oli 966.

Valmentajana oli kuudetta kauttaan Anatoli Bogdanov, kapteenina tällä kaudella oli toista kertaa Tero Forsell. Paras pistemies oli Forsell, joka teki 38 ottelussa 20+42=62, joka oli Mestiksen uuden piste-ennätys ja jonka rikkoi vasta kaudella 2006–2007 Forsell itse. Pudotuspelien paras pistemies oli Sami Terho, joka teki 4 ottelussa 2+2=4 pistettä. Forsell voitti myös tehotilaston ja oli kauden paras tehopelaaja.[15]

Kausi 2002–2003

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudella 2002–2003 joukkue jäi ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin pudotuspelien ulkopuolelle, ja sijoitus oli yhdeksäs; huonoin vuosikausiin. Monet pelaajat olivat tyytymättömiä valmennukseen, ja muutama pelaaja kuten Jussi Rantala lopetti uransakin (tosin Rantala palasi välivuoden jälkeen taas takaisin). Kauden yleisökeskiarvo oli 981.

Valmentajana seitsemättä kauttaan Anatoli Bogdanov, kapteenina kolmatta kertaa Tero Forsell. Paras pistemies oli Tuomas Jalava, joka teki 42 ottelussa 25+21=46 pistettä.

Kausi 2003–2004

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudella 2003–2004 joukkue aloitti jo kahdeksannen kautensa Toljan johdolla. Monet runkopelaajat olivat lähteneet tai lopettaneet, ja TuTo vajosi pelilliseen kriisiin. Joukkue päästi tällä kaudella yhtä monta maalia kuin viime kaudellakin (162), mutta hyökkäystehoissa oli noin 40 maalin vajaus viime kauteen verrattuna. Pitkäaikainen valmentaja Anatoli Bogdanov sai lopulta lähteä kesken kauden, ja itsenäisyyspäivänä 6.12.2003 vastuuvalmentajan pestin otti vanha TuTo-konkari Pekka Virta. Virta sai joukkueeseen uuden, taistelevan ilmeen, joka miltei riitti nostamaan TuTon pois karsintakurimuksesta. Aika loppui kuitenkin kesken: joukkue jäi runkosarjan toiseksi viimeiselle tilalle, ja edessä olivat karsinnat Mestis-paikasta. Virran johdolla karsinnat sujuivat kuitenkin ryhdikkäästi, ja TuTo säilytti sarjapaikkansa häviämättä ainuttakaan karsintaottelua. Kauden yleisökeskiarvo oli 952.

Kapteenina toimi Santeri Kilkki. Paras pistemies oli Topi Riutta, joka teki 44 ottelussa 13+19=32 pistettä. Mestis-karsinnoissa paras pistemies oli Mikko Peltonen, joka teki 6 ottelussa 5+0=5 pistettä.

Kausi 2004–2005

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauteen 2004–2005 TuTo lähti uuden valmentajan Ismo Lehkosen johdolla. Lehkosen myötä kokeneet pelaajat Forsell, Vuorisalo, Rantala, Saunamäki, Juha Peltonen sekä Saariset Jesse ja Jouni palasivat joukkueen riveihin. Alku- ja keskikausi epäonnistuivat, mutta loppukaudesta TuTo piristyi selvästi, kuten valmentaja oli luvannutkin: joukkue varmisti loppuvaiheessa pudotuspelipaikan, ja aivan viime kierroksilla KalPaa jo odotellut joukkue ylitti itsensä nousten runkosarjan kuudenneksi. Kauden yleisökeskiarvo kotipeleissä oli 1 183, ja TuTo oli sarjan viidenneksi seuratuin joukkue.

Ensimmäisellä pudotuspelikierroksella TuTo pudotti ennakkosuosikkina olleen Kajaanin Hokin, ja vasta seuraavalla kierroksella asettui vastaan pelätty KalPa. TuTo hävisi kuopiolaisille ja pääsi pronssipeliin, jossa vastassa oli ensimmäistä kertaa Mestis-finaalien ulkopuolella oleva Jukurit. Joukkue voitti vastustajansa jatkoajalla 2–1 ja varmisti itselleen pitkästä aikaa mitalit. Voittomaalin teki Markku Vuorisalo.

Valmentajana toimi ensimmäistä kauttaan Ismo Lehkonen. Kapteenina aloitti neljättä kertaa Tero Forsell, joka kuitenkin luopui kapteeniudesta ja luovutti kapteenin aseman sekä Tomi Laurilalle että Tuomas Jalavalle. Paras pistemies sekä runkosarjassa että pudotuspeleissä oli Forsell, joka teki runkosarjassa 36 ottelussa 10+23=33 pistettä, ja pudotuspeleissä 8 ottelussa 1+5=6 pistettä. Nuori Timo Salo valittiin Mestiksen vuoden tulokkaaksi.[15]

Kausi oli samalla TuTon viimeinen Kupittaan jäähallissa, sillä halli määrättiin purettavaksi uuden monitoimihallin tieltä.

Kausi 2005–2006

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
TuTo harjoitusottelussa Vaasan Sportia vastaan 5.8.2005

Kaudella 2005–2006 TuTo pelasi ottelunsa Elysee Areenalla, TPS:n kotihallissa. Kauden aikana joukkue onnistui pitämään aiemmat katsojalukunsa lähes viime vuoden tasolla. 1 137 katsojan keskiarvollaan Mestiksen neljänneksi seuratuin kotijoukkue.[26] TuTo kiinnosti yleisöä myös virtuaalisesti, sillä TuTon internet-sivustot tekivät uuden ennätyksen, kasvaen keväällä 36 prosenttia edellisvuoden lukemista.[27]

Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella TuTo pudotti nousukuntoisen K-Vantaan suoraan otteluvoitoin 3–0. Välierät Sportia vastaan päättyivät kuitenkin tappioon Sportin voittaessa sarjan 3–0. Pronssipeli pelattiin Hokkia vastaan kotona. TuTo voitti ottelun jatkoajalla 4–3 ja sai jälleen pronssimitalit. Ottelun ratkaisi viime vuoden tapaan Markku Vuorisalo jatkoajalla.

Mestiksen palkintogaalassa runkosarjan pistepörssin voittanut Tero Forsell palkittiin Mestiksen parhaana pelaajana, parhaana pistemiehenä, parhaana hyökkääjänä ja All Stars -joukkueen sentterin paikalla. Markku Vuorisalo palkittiin runkosarjan parhaana maalintekijänä ja tehopelaajana ja valittiin myös All Stars-joukkueeseen.[15] Samalla TuTo palkittiin vuoden Mestis-seurana.[28]

Valmentajana jatkoi toista kauttaan Ismo Lehkonen, kapteenina toimi Vikki Tammelin, joka lopetti uransa tähän kauteen. Paras pistemies sekä runkosarjassa että pudotuspeleissä oli edelliskauden tapaan Tero Forsell, joka teki runkosarjassa 45 ottelussa 20+41=61 pistettä, ja pudotuspeleissä 7 ottelussa 1+5=6 pistettä.

Uusi Kupittaa, uusi aika. Kausi 2006–2007

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: TuTo Hockey kaudella 2006–2007

Valmentajana jatkoi kolmannen kauden Ismo Lehkonen, joka solmi jatkosopimuksen myös kahdesta seuraavasta kaudesta. Kakkosvalmentajana aloitti Petri Niukkanen. Kapteenina toimi nuori Tapio Laakso, joka aisaparinsa Timo Salon kanssa nousi muutamassa vuodesta a-juniorista joukkueen runkopelaajaksi. Sekä Laakso että Salo siirtyivät kauden päätyttyä SM-liigaan KalPan riveihin.

Kauden 2006–2007 TuTo aloitti evakossa Turkuhallissa pelaten kauden kuudestatoista ensimmäisestä ottelustaan neljä ”kotona” ja loput vieraissa. 16. marraskuuta koitti uuden Kupittaan monitoimihallin loppuunmyyty (3 000 paikkaa) avausottelu Heinolan Kiekkoa vastaan. Pelit Turkuhallissa keräsivät vähemmän yleisöä, mutta siirto Kupittaalle piristi katsojalukuja tuntuvasti, ja TuTo pääsi hyvin lähelle tavoitekatsojamääräänsä, joka oli 1 500 per kotiottelu. Kauden yleisökeskiarvo runkosarjan jälkeen oli 1 461,[29] ja pudotuspeleissä yleisökeskiarvo oli 1 741.

TuTon alkukausi meni vieraspeleistä ja Kupittaan hallin valmistumista odotellessa hieman ailahtelevasti, ja varsinkin ajanjakso 31.10.–7.12.2006 oli TuTon kannalta erityisen musta: kahdestatoista ottelusta tuli vain neljä voittoa, ja näistäkin kaksi otettiin sarjajumbo FPS:aa ja nuorten maajoukkuetta vastaan. 9.12.2006 kuitenkin alkoi TuTon ennätyksellisen pitkä ja runkosarjan loppuun asti jatkunut voittoputki. TuTo voitti loput jäljellä olevat runkosarjapelinsä ja pidensi peräkkäisten runkosarjavoittojen putken 19 voittoon.

Runkosarjassa TuTo sijoittui toiseksi 67 pisteellä, rikkoen oman Mestiksen piste-ennätyksensä ja jääden Sportista pisteellä. Joukkueena TuTo oli Mestiksen paras alivoimajoukkue ja neljänneksi paras ylivoimajoukkue, jonka lisäksi TuTo oli Mestiksen fair play -joukkue, ottaen vähiten jäähyjä. TuTo teki runkosarjassa 171 maalia ja päästi 93, ollen ainoa Mestisjoukkue jolle tehtiin alle sata maalia. Maalisuhde oli +78. Kotona TuTo oli sarjan ylivoimaisesti paras joukkue, häviten ainoastaan yhden pelin varsinaisella peliajalla ja kaksi jatkoajalla. Kerran pelattiin tasan ja voitto tuli 19 ottelussa. Ainoa tappio tuli kauden alussa Turkuhallissa, joten Kupittaan uudessa hallissa TuTo ei hävinnyt varsinaisella peliajalla kertaakaan. Vieraissa TuTo oli sarjan viidenneksi paras.

Tero Forsell voitti Mestiksen runkosarjan pistepörssin ja paransi 9 pisteellä omissa nimissään ollutta vanhaa ennätystä. Forsellin kokonaissaldo 45 ottelussa oli 24+47. Toiseksi paras tutolainen oli pistepörssissä seitsemänneksi sijoittunut Jouni Virpiö, joka teki 45 ottelussa tehot 20+25=45. Puolustajat Pasi Järvinen (33 ottelussa 9+29=38) ja Kai Syväsalmi (38 ottelussa 16+21=37) sijoittuivat puolustajien pistepörssillä ensimmäiselle ja toiselle sijalle, jälkimmäisen rikottua Mestiksen puolustajien maaliennätyksen. Maalivahti Juha Kuokkasella oli runkosarjan paras torjuntaprosentti (92,84 %), vähiten päästettyjä maaleja per ottelu (1,76) ja eniten nollapelejä (7). Forsell, Syväsalmi, Järvinen ja Kuokkanen valittiin myös Jatkoaika-verkkolehden valitsemaan All Stars -kentälliseen, ja Jatkoaika palkitsi Ismo Lehkosen kauden parhaana valmentajana. Forsellille valinta ykköstähdistön sentteriksi oli toinen putkeen ja kolmas uralla.[30]

TuTo aloitti puolivälierät seitsemänneksi sijoittunutta Heinolan Kiekkoa vastaan. TuTo voitti puolivälieräsarjan 3–0 ja pidensi peräkkäisten voittojen määränsä 22 otteluun. Puolivälierävaiheessa TuTon paras pistenikkari oli Syväsalmi, joka kohosi tässä vaiheessa pudotuspelipörssin kärkeen tehden kolmessa ottelussa tehot 4+2.

Välierävastustajaksi TuTolle tuli Mikkelin Jukurit. 23.2.2007 pelatussa ensimmäisessä välieräottelussa Kupittaalla Jukurit otti voiton lukemin 5–1, katkaisten TuTon 22 voiton putken, joka kesti 77 päivää. Ottelu oli myös ensimmäinen peli, jonka TuTo hävisi varsinaisella peliajalla uudessa hallissaan. TuTo hävisi seuraavan ottelun Mikkelissä luvuin 3–0, ja vaikka joukkue kykeni vielä voittamaan kerran Jukurit kotihallissaan luvuin 3–1, mikkeliläiset osoittautuivat kotonaan vahvemmiksi samoin luvuin. Jukurit voitti TuTon runkopelaajien loukkaantumisten sävyttämän ottelusarjan luvuin 3–1 ja eteni Mestiksen finaaleihin. TuTon kohtaloksi tuli kolmantena vuotena peräkkäin Mestiksen pronssiottelu, jossa TuTo kohtasi vieraskentällä toisen jatkosta pudonneen ennakkosuosikin, Vaasan Sportin. Kolmatta peräkkäistä pronssia ei tullut, sillä Sport voitti TuTon 2–0, ja TuTo jäi Mestiksessä neljänneksi. Pudotuspeleissä paras pistemies oli kahdeksassa ottelussa tehot 4+3=7 tehnyt Atte Saunamäki, ja maalivahti Juha Kuokkasen torjuntaprosentiksi jäi pudotuspeleissä 91,93 %.

Kupittaan jäähalli vuonna 2007

Kauden päätyttyä TuTo sai Fair play -palkinnon joukkueena.[15] Tero Forsell sai pelaajien valitseman parhaan pelaajan Kultainen kiekko -palkinnon, valmentajien valitseman parhaan hyökkääjän palkinnon sekä yleisön valitseman all stars -ykkössentterin tittelin, jonka lisäksi Forsell sai palkinnon pistepörssin voitosta. Forsell teki myös yhtä monta maalia (24) kuin K-Vantaan Jussi-Mikko Makkonen, jolle myönnettiin maalitykki-palkinto. Juha Kuokkanen valittiin kauden parhaaksi maalivahdiksi ja All Stars -ykkösmaalivahdiksi, ja Pasi Järvinen palkittiin kauden parhaana puolustajana ja paikalla All Stars -kakkosmiehistöön. Lisäksi puolustaja Kai Syväsalmi valittiin all stars -ykköstähdistöön. Kakkostähdistöön valittiin myös oikea laitahyökkääjä Jouni Virpiö.[31]

Mestaruuskausi 2007–2008

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: TuTo Hockey kaudella 2007–2008

TuTo aloittaa neljännen kautensa valmentaja Ismo Lehkosen johdolla. Kaudelle 2007–2008 Mestiksen pistejärjestelmään tehdään muutoksia, ja se yhdenmukaistetaan SM-liigan kanssa. Jatkossa suorasta voitosta saa kolme pistettä, jatkoajalla tai rangaistuslaukauskilpailussa saavutetusta voitosta kaksi pistettä sekä jatkoaika/rangaistuslaukauskilpailun häviöstä yhden pisteen. Tällä kaudella ei järjestetä tasonmittauksia SM-liigaseurojen kanssa, vaan liigakarsinnat palaavat keväällä 2009.

TuTo valmistautui kauteen tekemällä hyvissä ajoin sekä jatkosopimuksia että uusia sopimuksia, ja 13. huhtikuuta 2007 julkistettujen uusien pelaajasopimuksien myötä joukkueella oli jo 20 sopimuspelaajaa. Vaikka joukkueen ydinrunko säilyi melko ehjänä, vaihtuvuus oli aiempien vuosien tapaan suuri. Uusina tulokkaina olivat mestaruusjoukkue Hokista tullut maalivahti Petri Koivisto, Jokereista tulleet isokokoinen puolustaja Ville Peltosuo ja hyökkääjä Tuomas Muhonen sekä SapKosta tullut NHL-varaus Joni Lindlöf. Paluumuuttajana joukkueeseen saapui Markku Vuorisalo. Lisäksi Hokista saapui vielä turkulaislähtöinen keskushyökkääjä Aleksi Sillanpää. Maalivahtiringin täydennykseksi TuTo hankki puolustajaveteraani Kai Ortion 16-vuotiaan pojan Joni Ortion, joka valittiin myös 17-vuotiaiden maajoukkueleirille. Edustusjoukkueessa Ortiolle jäänee kolmosmaalivahdin paikka, päähuomion keskittyessä B-juniorien liigapeleihin.

Joukkueen kapteenina toimii Pasi Järvinen, varakapteeneina toimivat Tero Forsell ja Jouni Virpiö.[32]

Joukkue valmistautui kauteen pelaamalla harjoituspelejä SM-liigajoukkueita vastaan ja muun muassa voitti ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen pelatussa paikallisottelussa Turun Palloseuran rangaistuslaukauskisan jälkeen 4–3. TuTo jatkoi edelliskaudelta ”kesken jäänyttä” runkosarjan voittoputkeaan vielä yhden ottelun, voittamalla avauspelissään HeKin 4–0. 20 peräkkäisen runkosarjavoiton putki kuitenkin katkesi seuraavassa ottelussa Vaasan Sportia vastaan.

TuTon puolustaja Iiro Junnila sai Jääkiekkoliitolta kolmen ottelun pelikiellon 5.10. nujakoituaan Jukurit-pelissä hyökkääjä Timo Kuuluvaisen kanssa.[33] Tämä rangaistus oli erittäin ankara verrattuna muihin tappeluista annettuihin rangaistuksiin, ja valmentaja Ismo Lehkonen kritisoikin päätöstä jyrkästi. Lehkonen epäili, että hänen joukkueelleen olisi annettu ”Lehkos-lisää” (Lehkosta on aiemmin syytetty HIFK-vuosina ”käskyttämisestä”). Tuloksena protestoinnista oli kahden ottelun toimitsijakielto sekä seuralle langetettu 500 euron sakko.[34]

2. marraskuuta pelatussa ottelussa TuTo–LeKi koettiin uuden Kupittaan hallin historiaa. Miltei vuoden uudessa hallissaan pelannut kotijoukkue ei ollut ennen tätä iltaa hävinnyt ainuttakaan runkosarjaottelua varsinaisella peliajalla. 25 kotiottelun putki katkesi LeKin voittaessa ottelun 3–4.[35]

TuTossa koetut muutokset toivat kaudella 2007–2008 esiin ristiriitoja seuran hallituksessa. Seuran pääomistaja Reijo Paksal ilmoitti 7.11.2007 halustaan siirtää seuran omistus säätiöpohjalle.[5] Ismo Lehkonen ilmaisi päivää myöhemmin odottavansa seuralta linjanvetoa seuraavan kauden ja SM-karsintaan valmistautumisen suhteen.[9] 14. marraskuuta 2007 TuTon hallituksen puheenjohtaja Esko Heinonen erosi tehtävistään. Heinonen kertoi eronsa perustuvan ”jatkuvaan epäluottamukseen ja erimielisyyteen TuTo Hockey Oy:n pääomistajan Reijo Paksalin kanssa”. Heinosen mukaan ”hänellä ja Paksalilla on selvät näkemyserot yhtiön kehittämisestä, osakepääoman kasvattamisesta ja omistajapohjan laajentamisesta sekä seuran tulevaisuuden strategioista”.[6] Alle viikon kuluttua Ville Heinosen eroilmoituksesta myös päävalmentaja Lehkonen ilmoitti jättävänsä seuran kauden päätyttyä.[10]

Muutokset seurajohdossa eivät ole kuitenkaan vaikuttaneet edustusjoukkueen toimintaan. Ennen joulutaukoa TuTo solmi jatkosopimuksen senhetkisen parhaan Mestis-maalintekijän Markku Vuorisalon kanssa, ja solmi loppukauden kestävät sopimukset Pelicans-liigapuolustaja Mikko Heiskasen sekä Tšekin sarjoista siirtyvän maalivahti Timo Lindströmin kanssa.[36][37]

15. joulukuuta 2008 pelattu ottelu Jokipojat–TuTo oli seuran tuhannes ottelu ykkösdivisioona/Mestistasolla.[3] Viidessadas voitto ykkösdivisioona/Mestistasolla tuli samassa pelissä.[4]

TuTo voitti suoraan jokaisen tammikuun aikana pelaamastaan kahdeksasta ottelusta maalierolla 51–13.[38] Helmikuun alussa joukkue koki odottamattomasti kaksi peräkkäistä tappiota Sportille ja Hokille, kummatkin kotipeleissä joissa TuTo ei ollut hävinnyt koko kauden aikana kertaakaan. Tappioiden herättämänä TuTo pelasi loput seitsemän otteluaan suoraan, varmistaen runkosarjan voiton jo neljä kierrosta ennen sen päätöstä.[39] Joukkue voitti runkosarjan uudella Mestiksen piste-ennätyksellä, 21 pistettä kakkoseksi tullutta Hokkia enemmän keränneenä.

TuTo aloitti pudotuspelit puolivälieräsarjalla SapKoa vastaan. TuTo voitti savonlinnalaiset suoraan kolmessa ottelussa (9–0, 2–6, 7–0) eikä SapKo kyennyt tekemään Kupittaalla ainuttakaan maalia. Välierissä TuToa vastaan asettui KooKoo. TuTo voitti ensimmäisen kotiottelun 7–2, mutta koki Kouvolassa jatkoaikatappion 4–3. Seuraavan kotipelinsä TuTo voitti 2–1, ja Rebels-faniryhmän kannustamana TuTo voitti myös ratkaisevan vieraspelinsä 1–6, edeten Mestiksen finaaleihin.[40]

Finaaleissa TuTo kohtasi runkosarjan kakkosen ja edellisen kauden mestarin Hokin. TuTo voitti Hokin ensin kotonaan 4–1 ja sitten vieraissa 2–3, ollen voiton päässä mestaruudesta ennen toista kotipeliään.[41] Loppuunmyydyn kotipelin TuTo hävisi maalein 1–3.[42] Vieraspelissä Kajaanissa TuTo kukisti Hokin 6–2, voittaen ensimmäisen Mestis-mestaruutensa. Sentteri Aleksi Sillanpää valittiin Mestis-pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi.[43][44][45][46]

Kaikki finaaliottelut televisioitiin myös Urheilukanavalle. Ratkaisevaa finaaliottelua seurasi Mestiksen tv-lähetysten ennätysyleisö, yli 92 000 ihmistä.[47] TuTo juhli ensimmäistä Mestis-mestaruuttaan Turussa sekä yleisötilaisuuksien että joukkueen kannattajille tarkoitettujen tilaisuuksien myötä.[48] samalla joukkue ilmoitti, että uudeksi päävalmentajaksi nousee kakkosvalmentaja Petri Niukkanen[49]

Kausi 2008–2009

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mestaruuden ratkettua TuTo ilmoitti, että uudeksi päävalmentajaksi nousee kakkosvalmentajana toiminut Petri Niukkanen.[50] TuTo ilmoitti liiganousun olevan pitkän aikavälin tavoite, mutta SM-liigakarsintapaikasta ”taisteltaisiin tosissaan”[51] kauden 2008–2009 päätteeksi. Joukkueen aiempi valmentaja Ismo Lehkonen siirtyi liigaseura Jokerien toiseksi valmentajaksi kaudeksi 2008–2009.

TuTon pelaajarunko koki mestaruuskauden jälkeen paljon muutoksia, SM-liigaan siirtyneiden ja uransa lopettaneiden avainpelaajien lisäksi useita pelaajia lähti ulkomaille ja muihin Mestis-seuroihin. Joukkueesta lähti edellisen mestaruuskauden päätyttyä SM-liigaan muun muassa Kai Syväsalmi, Tuomas Muhonen, Jouni Virpiö, Petri Koivisto, Aki Keinänen ja Joni Lindlöf. Puolustaja Mikko Heiskanen siirtyi Kookoon riveihin ja Andreas Pietilä Ruotsiin. Osa pelaajista myös lopetti uransa.

TuTo hankki tulevalle kaudelle uusia vahvistuksia. Kokenut kärkipuolustaja Markus Laine siirtyi Turkuun Ranskan pääsarjasta, jossa Laine pelasi Avalanches du Mont-Blancin joukkueessa. Puolustukseen hankittiin myös Juhani Uusitalo Jokipojista sekä Ruotsista siirtyvä Christopher Dahla. Uudeksi ykkösmaalivahdikseen TuTo sai LeKistä siirtyvän turkulaislähtöisen ex-liigavahdin Juho Santasen, Kim Törnströmin jatkaessa kakkosena. Hyökkääjät Jussi Tapio, Ville-Matti Koponen, Ilkka Saarela sekä Petteri Tasku liittyivät joukkueeseen.

Osa vahvistuksista kuten Tasku jättivät joukkueen nopeasti, mutta vastaavasti puoli vuotta poissa ollut Tero Forsell palasi joukkueen riveihin loppukaudeksi. Forsell rikkoi kaudella myös 500 tehopisteen rajan ja vahvisti asemiaan TuTon kaikkien aikojen parhaana pistemiehenä.

Kauis 2008–2009 ausi alkoi lukuisilla voitoilla, jotka veivät seuran sarjakärkeen. Tämän jälkeen koitti kahdeksan peräkkäisen tappion putki, joka tiputti joukkueen lähelle pohjaa. Tämän jälkeen joukkue pelasi tasaisesti, kunnes otti loppukirin runkosarjan viimeisellä neljänneksellä ja nousi lopulta viidenneksi. TuTon Jarmo Jokila voitti Mestiksen runkosarjan pistepörssin. Myös Tuukka Pulliainen ja Markku Vuorisalo olivat pistepörssin parhaimmiston joukossa.

Loukkaantumisten vaivaama joukkue pelasi pudotuspelit vain kolmella kentällä, mutta puolivälierissä TuTo kuitenkin kukisti neljänneksi sijoittuneen KooKoon otteluvoitoin 3–2 ja eteni välieriin. Välierissä vastaan tullut runkosarjan voittaja Jokipojat oli vahvempi ja vei sarjan 3–1. TuTo päätyi pronssiotteluun, jonka se hävisi Kajaanin Hokille.

TuTo Hockey 2010-luvulla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TuTo voitti pronssia Mestiksessä, kausilla 2012–2013 sekä 2013–2014. Jälkimmäisellä kaudella se voitti myös runkosarjan mestaruuden.

Kiekkokauden keväällä 2016–2017 saapui Leijonien legenda Petteri Nummelin Norjan Storhamar Dragonsista ja GET-ligaenista. Nummelinin tuoma lisäpanostus riitti siivittämään TuTo:n playoff-peleihin, mutta ei mitalisijoille. Nummelin pelasi hyökkääjäpelaajana numerolla #33 ja tehtaili useita tehopisteitä.[52]

Kaudeksi 2017–2018 TuTo Hockeyn A-nuoret nousivat liigatasolle ASML:aan.[53] Sieltä vastaavasti Mestikseen putosi Kiekko-Vantaa. Kauden päätteeksi Tuto sijoittui toiseksi häviten Keupalle 4–2.

Kaudeksi 2019–2020 TuTon päävalmentaksi siirtyi Antti Virtanen.

TuTo jätti syksyllä 2023 lisenssihakemuksen SM-liigaan. Lisenssikomitea hylkäsi seuran liigahakemuksen 27. marraskuuta 2023.[54] Myöhemmin seuralle myönnettiin 14 vrk mittainen valitusaika, jona aikana TuTo Hockey voi perustella liigahakemustaan uudelleen.[55]

Peliasu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
TuTon aiempi peliasu.selvennä

Logot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • TuTon vanha logo. (–1994)
    TuTon vanha logo. (–1994)
  • TuTon seuralogo. (1994–2008)
    TuTon seuralogo. (1994–2008)
  • TuTon edellinen logo. (2008–2011)
    TuTon edellinen logo. (2008–2011)
  • TUTO Hockeyn logo (2011–)
    TUTO Hockeyn logo (2011–)

Saavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SM-sarja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • SM-pronssia 1967–1968
  • SM-pronssia 1969–1970

Suomen cup

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. divisioona/Mestis

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1.divarin runkosarjan ja liigakarsintojen voitto 1993–1994
  • Mestis-hopeaa ja runkosarjan voitto 2000–2001
  • Mestis-pronssia 2004–2005
  • Mestis-pronssia 2005–2006
  • Mestis-kultaa 2007–2008
  • Kaudella 1996–1997 Fair Play -joukkue
  • Kaudella 2005–2006 kauden Mestis-seura
  • Kaudella 2006–2007 Fair Play -joukkue
  • Kaudella 2007–2008 täyteen 1000 ottelua Mestiksessä/ykkösdivisioonassa
  • Kaudella 2007–2008 täyteen 500 voittoa Mestiksessä/ykkösdivisioonassa
  • Mestis-pronssia 2012-2013
  • Mestis-pronssia 2013-2014
  • Mestis-hopeaa 2017-2018
  • Mestis-pronssia 2018-2019

Palkitut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fair Play -valmentaja

Herrasmiespelaaja

Maalitykki

Paras pistemies

Paras hyökkääjä

Paras maalivahti


Paras puolustaja


Pudotuspelien arvokkain pelaaja

Tehopelaaja

Vuoden tulokas

Vuoden valmentaja

Nykyinen joukkue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
TUTO Hockey kaudella 2024–2025
Kokoonpano Valmentajat

Maalivahdit

  • 30  Suomi Leevi Mäkelä
  •  -  Suomi Evert Vierikko
  • 37  Suomi Emil Vuorio

Puolustajat

Hyökkääjät

Päävalmentaja

Apulaisvalmentajat

  • Suomi Miro Kivilahti
  • Suomi Kim Törnström
  • Suomi Lauri Paalasmaa
Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Lähde: Elite Prospects eliteprospects.com.
Päivitetty: 20. syyskuuta 2024

Joukkueenjohto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Päävalmentaja: Jonne Virtanen Suomi
  • Apuvalmentaja: Miro Kivilahti Suomi
  • Maalivahtivalmentaja: Kim Törnström Suomi
  • Urheilukoordinaattori: Jouni Virpiö Suomi
  • Fysiikkavalmennuksen koordinaattori: Lauri Paalasmaa Suomi
  • Maalivahtivalmentaja: Kim Törnström Suomi
  • Joukkueenjohtaja: Jussi Lehtonen Suomi
  • Varustepäällikkö: Esa Heinonen Suomi
  • Huoltaja: Iiro Hautala Suomi
  • Huoltaja: Jouni Jokila Suomi
  • Huoltaja: Jari Vähäsilta Suomi
  • Lääkäri: Jaakko Uotila Suomi
  • Lääkäri: Ville Mäkinen Suomi
  • Puheenjohtaja: Tuomas Haanpää Suomi
  • Toimitusjohtaja: Kimmo Hollmén Suomi

TuTon valmentajat ja sarjataso 1950–1964

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urpo Ylönen aloitti uransa TuTon paidassa kaudella 1962–1963, ja edusti joukkuetta aina kauden 1975 loppuun saakka.

TuTo SM-sarjassa 1965–1975

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seppo Lindström toimi 1960–1970-luvuilla useita kausia TuTon kapteenina.[56]

TuTon valmentajat sekä sarjasijoitukset kausina 1965–1975

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1965–1966 Matias Helenius. Sijoitus 9.
  • 1966–1967 Matias Helenius. Sijoitus 5.
  • 1967–1968 Matias Helenius. Sijoitus 3 (SM-pronssia).
  • 1968–1969 Matias Helenius. Sijoitus 6.
  • 1969–1970 Matias Helenius. Sijoitus 3 (SM-pronssia).
  • 1970–1971 Matias Helenius. Sijoitus 7.
  • 1971–1972 Alkukaudella Matias Helenius, loppukaudella pelaajavalmentajat Seppo Lindström ja Voitto Soini. Sijoitus 6.
  • 1972–1973 Pelaajavalmentaja Seppo Lindström. Sijoitus 8.
  • 1973–1974 Voitto Soini. Sijoitus 7.
  • 1974–1975 Matias Helenius. Sijoitus 10.

Merkittäviä mestaruussarjan tutolaispelaajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mestaruussarjassa pelanneita merkittäviä tutolaispelaajia olivat muun muassa Urpo ”Upi” Ylönen, Seppo Lindström, Hannu Luojola, Pentti ”Petu” Vihanto, Voitto Soini, Kari Torkkel, Reijo Leppänen, Hannu Niittoaho, Seppo Parikka, Jarmo Rantanen, Reijo Paksal, Risto Vainio, Kari Johansson ja Hannu Aravirta.

Pelaajalistoja kausittain[57] (epätäydelliset paitsi 1972–1973 täydellinen kokoonpano[58]):

  • 1965–1966: Seppo Lindström, Voitto Soini, Pentti Vihanto, Urpo Ylönen
  • 1966–1967: Seppo Lindström, Voitto Soini, Pentti Vihanto, Urpo Ylönen, Risto Forss, Matti Breilin, Kauko Fomin, Kari Johansson
  • 1967–1968: Seppo Lindström, Voitto Soini, Pentti Vihanto, Urpo Ylönen, Risto Forss, Kauko Fomin, Kari Johansson
  • 1968–1969: Seppo Lindström, Voitto Soini, Pentti Vihanto, Urpo Ylönen, Risto Forss, Kari Johansson
  • 1969–1970: Seppo Lindström, Voitto Soini, Pentti Vihanto, Jarmo Eskolin, Urpo Ylönen
  • 1970–1971: Voitto Soini, Arto Kaunonen, Jarmo Eskolin, Urpo Ylönen
  • 1971–1972: Seppo Lindström, Voitto Soini, Arto Kaunonen, Pertti Hasanen, Urpo Ylönen
  • 1972–1973: Pertti Hasanen (mv), Rainer Holmroos, Kari Hyökki, Kari Johansson, Arto Kaunonen, Timo Kokkonen, Reijo Leppänen, Seppo Lindström, Timo Linna, Hannu Luojola, Hannu Niittoaho, Reijo Paksal, Seppo Parikka, Jarmo Rantanen, Kari Salonen, Seppo Seger, Tapani Sura, Kari Torkkel, Risto Vainio, Pentti Vihanto, Urpo Ylönen (mv)
  • 1973–1974: Seppo Lindström, Pertti Ahokas, Hannu Aravirta (3+1=4, 35 ottelua), Pertti Hasanen, Urpo Ylönen
  • 1974–1975: Pertti Ahokas, Björn Herbert, Arto Kaunonen, Pertti Hasanen, Urpo Ylönen

Kapteenit Mestiksessä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Martti Salonen

Valmentajat Mestiksessä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurassa pelanneet NHL-pelaajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teppo Numminen pelasi TuTon SM-liigajoukkueessa NHL:n työsulkukaudella 1994–1995. Hänen odotettiin tuolloin kuitenkin vahvistavan kasvattajaseuraansa Tapparaa, joten Nummisen pelaaminen TuTossa herätti ihmetystä.

Kannatustoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teemalaulu ”Lättyä pussiin”

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hannu Takalan säveltämä Lättyä pussiin -kappale on ollut joukkueen teemana jo 1980-luvulta lähtien. Nykyisin kappaletta soitetaan aina, kun kotijoukkue TUTO Hockey tekee maalin.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Jatkoajan TuTo-historiikkiketju[vanhentunut linkki]
  2. ↑ Jatkoajan TuTo-historiikkiketju
  3. ↑ a b Aamuset 12.12.2007: TuTolle komeita tasalukuja (viitattu 14.12.2007)
  4. ↑ a b Jatkoaika 15.12.2007: TuTolle historian 500. voitto (viitattu 16.12.2007)
  5. ↑ a b Virtapohja, Kalle: TuTo Hockeyn omistus siirtymässä säätiöpohjalle Turun Sanomat. 7.11.2007. Viitattu 14.11.2007.
  6. ↑ a b Iltasanomat: TuTon puheenjohtaja lähti ovet paukkuen[vanhentunut linkki] (viitattu 14.11.2007)
  7. ↑ Turun Sanomat: TuTo Hockeyn hallituksen puheenjohtaja vaihtuu, Esko Heinonen sai tarpeekseen (viitattu 15.11.2007)
  8. ↑ Turun Sanomat 20.12.2007: "Markkinointipäällikkö peesasi puheenjohtajaisänsä ratkaisua - jo toinen Heinonen jätti TuTon" (viitattu 20.12.2007)
  9. ↑ a b Turun Sanomat: Lehkonen odottaa linjanvetoa (viitattu 14.11.2007)
  10. ↑ a b Laurila, Eero: Lehkonen: Jätän TuTon Ilta-Sanomat (is.fi). 22.12.2007. Sanoma News.
  11. ↑ Eurohockey: TuTon rosteri 1984
  12. ↑ Eurohockey: TuTon rosteri 1985
  13. ↑ Eurohockey: TuTon rosteri 1986
  14. ↑ Eurohockey: TuTon rosteri 1987
  15. ↑ a b c d e f g h i j k l Suomen jääkiekkoliitto: lista palkituista pelaajista (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ Eurohockey: TuTon kokoonpano 1988
  17. ↑ Eurohockey: TuTon rosteri 1989
  18. ↑ Eurohockey: TuTon rosteri 1990
  19. ↑ Eurohockey: TuTon rosteri 1991
  20. ↑ Eurohockey: TuTon rosteri 1992
  21. ↑ Eurohockey: TuTon rosteri 1993
  22. ↑ Eurohockey: TuTon rosteri 1994
  23. ↑ Eurohockey: TuTon rosteri 1995
  24. ↑ Eurohockey: TuTon rosteri 1996
  25. ↑ http://www.jatkoaika.com/mestis.php?ottelu=21249&versio=raportti Jatkoaika 20.2.2008: TuTo haki sinetin Vantaalta (viitattu 21.2.2008)
  26. ↑ SJL: Mestiksen yleisömäärät 2005–2006 (Arkistoitu – Internet Archive) (viitattu 5.10.2007)
  27. ↑ TuTon internet-sivut uuteen ennätykseen 2006 (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. ↑ TuTo vuoden Mestis-seura 2006 (Arkistoitu – Internet Archive)
  29. ↑ sJL: Mestis-yleisömäärät[vanhentunut linkki] (viitattu 7.7.2007, tilanne muuttuu kausittain)
  30. ↑ Jatkoaika: TuTolla Mestiksen parhaat yksilöt (viitattu 15.11.2007)
  31. ↑ Mestis-gaalassa palkittiin kauden parhaat (Arkistoitu – Internet Archive) (viitattu 15.11.2007)
  32. ↑ Turkulainen jääkiekkokausi alkaa tänään - Pasi Järvisestä TuTon kapteeni[vanhentunut linkki] (viitattu 2.8.2007)
  33. ↑ Jatkoaika: TuTon Junnilalle kolmen ottelun pelikielto (viitattu 5.10.2007)
  34. ↑ Jatkoaika: Ismo Lehkoselle kahden ottelun toimintakielto (viitattu 10.10.2007)
  35. ↑ Jatkoaika: TuTolle historiallinen häviö (Viitattu 3.11.2007)
  36. ↑ Jatkoaika 22.12.2007: Vahvistuksia TuTon peräpäähän (viitattu 22.12.2007)
  37. ↑ TuTo Hockeyn kotisivujen tiedote: "TuTon puolustus vahvistuu loppukaudeksi"[vanhentunut linkki] (viitattu 22.12.2007)
  38. ↑ Jatkoaika: Mestis-otteluohjelma/TuTo 2007–2008 (viitattu 20.7.2008)
  39. ↑ Jatkoaika 20.2.2008: TuTo haki sinetin Vantaalta(viitattu 20.7.2008)
  40. ↑ Turun Sanomat/Asko Tauru 25.3.2008: TuTo marssi komeasti finaaliin (viitattu 20.7.2008)
  41. ↑ Iltasanomat: 20.3.2008: TuTo voiton päässä Mestiksen mestaruudesta[vanhentunut linkki](viitattu 20.3.2008)
  42. ↑ Heikkilä, Veijo: Pirteä Hokki pitkitti mestaruustaistoa Turun Sanomat. 2.4.2008. Viitattu 20.7.2008.
  43. ↑ YLE 2.4.2008: TuTo juhlii Mestiksen mestaruutta (viitattu 20.7.2008)
  44. ↑ Iltalehti 2.4.2008: TuTo pokkasi Mestis-kultaa (viitattu 20.7.2008)
  45. ↑ Jatkoaika 2.4.2008: TuTo Mestis-kauden 2007-08 valtias (viitattu 20.7.2008)
  46. ↑ Korhonen, Mikko: TuTo päätti Mestis-kauden pyttyjuhliin Turun Sanomat. 3.4.2008. Viitattu 20.7.2008.
  47. ↑ Mestis 4.4.2008: Kolmatta finaalia seurasi parhaimmillaan 92.000 katsojaa(viitattu 20.7.2008)
  48. ↑ Jatkoaika 4.4.2008: TuTo juhlii mestaruutta faniensa kanssa(viitattu 20.7.2008)
  49. ↑ YLE 3.4.2008: Petri Niukkasesta TuTon päävalmentaja(viitattu 20.7.2008)
  50. ↑ Heikkilä, Veijo: Niukkasen kova haaste Turun Sanomat. 4.4.2008. Viitattu 20.7.2008.
  51. ↑ Itälä, Sakari: TuTo yrittää nousua tosissaan ensi keväänä Turun Sanomat. 3.4.2008. Viitattu 20.7.2008.
  52. ↑ http://www.jatkoaika.com/Uutiset/il-petteri-nummelin-palaamassa-yllätyssiirrolla-turkuun/187415 Viitattu 4.9.2017
  53. ↑ http://www.tutohockey.fi/fi/a-juniorit Viitattu 4.9.2017.
  54. ↑ Savonen, Ilari: SM-liiga: TUTOn lisenssihakemus hylätty mtvuutiset.fi. 27.11.2023. Viitattu 3.11.2023.
  55. ↑ Hämäläinen, Tuomas: SM-liigan lisenssihakemuksessa todellinen yllätyskäänne mtvuutiset.fi. 28.11.2023..
  56. ↑ Jatkoajan TuTo-historiikkiketju, Seppo Lindström kapteenina[vanhentunut linkki]
  57. ↑ Eurohockeyn suomalaistilastot
  58. ↑ http://www.sport-stat.ru/hockey/teams.php?c=050&y=1973&t=1114[vanhentunut linkki] Site of Sports Statistics: TuTo 1972-1973 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoonpanot kausittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=TuTo_Hockey&oldid=22687960”