Turun Lyseo
Turun Lyseo on Turussa toimivan Turun Lyseon koulun epävirallinen käyttönimi. Koulu perustettiin oppikouluksi vuonna 1903 nimellä Turun suomalainen reaalilyseo.[1] Koulun virallisena nimenä Turun lyseo oli 1950–1976, mutta sekä sitä ennen että sen jälkeen koulu tunnettiin myös nimillä ”Reaali” ja ”Ressu”. Peruskoulun tuloon vuoteen 1976 saakka Turun lyseo oli vain pojille tarkoitettu oppikoulu, joka jakautui viisiluokka-asteiseen keskikouluun ja kolmiluokka-asteiseen lukioon.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen koulurakennus sijaitsi vuosina 1903–1910 Linnankadun ja Eskelinkadun kulmassa. Tämän lisäksi se oli vuosina 1908–1910 myös Eerikinkadun varrella. Tällöin koulun rehtoreina toimivat Turun klassillisen lyseon rehtorit Henrik Melander (1903–1905) ja Markus Ahlman (1905–1910).
Klassillisesta lyseosta irtautuneen reaalilyseon ensimmäinen oma rehtori oli Einar Candolin (1910–1920). Muut koko lyseon rehtorit olivat Iivari Vanaja (1921–1937), Elias Levanto (1937–1959), Ilmari Nieminen (1959–1972) ja Eino Karivaara (1972–1976, vain lukio 1976–1990). Peruskouluaikana yläkoulun rehtoreina ovat toimineet Kyllikki Luoto (1976–1988), Jari Rusanen (1989–2010), Markku Sirén (2010–2014), Anu Tanzi-Albi (2014–2020) ja Tiina Taskinen (2020–) sekä lukion rehtoreina Karivaaran jälkeen Markku Laine (1990–2007), Tapio Laine (va. 2007–2010) ja Johanna Levola-Lyytinen (2010–2018).
Vuonna 1910 Lyseo sai oman koulutalon Aurakadun ja Maariankadun kulmaan, ja rakennusta laajennettiin vuonna 1939. Jatkosodan aikana vuonna 1944 koulu joutui muuttamaan muutamaksi kuukaudeksi Paattisille. Nykyisin Lyseon vanhassa toimitalossa toimii ruotsinkielinen alakoulu Cygnaeus skola.
Lyseon nykyinen pääkampus sijaitsee Runosmäen lähiössä, johon sekä yläaste että lukio muuttivat vuonna 1994.[2] Vuonna 1994 rakennettu Lyseon Runosmäen koulurakennus purettiin vuonna 2024.[3]
Turun Lyseon koulu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1990-luvulla yläasteelle perustettiin painotusluokkia, joille ala-asteilta tulevat oppilaat saattoivat hakeutua. Lyseoon päässyt oppilas valitsi 6. luokan keväällä viidestä painotusvaihtoehdosta yhden, ja tarvittava karsinta tehtiin 6. luokan todistusnumeroiden perusteella. 2010-luvulla painotusluokkatoiminta väheni ja aiemmat taitajaluokat ja kuvataide- ja viestintäpainotteiset luokat sekä musiikkiluokat lopetettiin. Jäljelle jäivät yleisluokkien lisäksi englanti- ja liikuntapainotteiset luokat. Vuonna 2015 Turun Lyseon koulu laajeni myös alakoulun puolelle, kun lakkautetun Runosmäen peruskoulun 4.–6. luokat sijoitettiin Lyseoon. Vuonna 2018 koulusta tuli luokka-asteet 1–9 sisältävä yhtenäisperuskoulu, ja samoihin aikoihin myös Pallivahan alakoulu liitettiin hallinnollisesti Lyseoon.
Lukio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Turun Lyseon lukio lopetettiin vuonna 2018 ja se liittyi yhteen Luostarivuoren lukion kanssa. Uuden lukion nimeksi tuli Luostarivuoren Lyseon lukio. 1990-luvulta alkaen Turun Lyseon lukio profiloitui Turun lukiokentässä etenkin kuvataide- ja yrittäjyyspainotteisena lukiona.
Juhlaperinteellä on aina ollut keskeinen merkitys Turun Lyseossa. Itsenäisyysjuhla, kuusijuhla sekä vanhojen tanssit olivat koulun ja lukion yhteisiä, mikä korosti niin sanottua Ressun henkeä koulutalossa sekä opetti lyseolaisille sekä esiintymistä että muiden huomioon ottamista. Vain kevätjuhlat lukion lakkiaisineen ja lakkiaisvieraineen pidettiin käytännön syistä erillisinä juhlina peruskouluaikana.
Koulun nimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Turun suomalainen reaalilyseo 1903–1914
- Turun suomalainen lyseo 1914–1950
- Turun lyseo 1950–1976
- Museomäen koulu ja Museomäen lukio 1976–1979
- Museomäen koulu ja Turun Lyseon lukio 1979–1994
- Turun Lyseon koulu ja Turun Lyseon lukio 1994–2018
- Turun Lyseon koulu 2018–
Tunnettuja opettajia peruskouluajalta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Minna Painilainen-Soon, pikajuoksija (biologia-maantieto)
- Pertti Sahlberg, aerobicin maailmanmestari (liikunta ja terveystieto)
- Tuula Sandström, kirjailija (englanti)[4]
- Juhani Tamminen, jääkiekkoilija ja valmentaja (liikunta)[5]
Tunnettuja oppilaita ennen peruskouluaikaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- A. F. Airo, kenraali
- Helge Herala, näyttelijä
- Olavi Honka, oikeuskansleri
- Ismo Kallio, näyttelijä[6]
- Lauri Kartemo, kauppaneuvos
- Reino Kuuskoski, pääministeri, KHO:n presidentti
- Jermu Laine, ministeri
- Uolevi Raade, Neste Oy:n toimitusjohtaja
- Jaakko Rantanen, ammattiyhdistysjohtaja
- Tommi Rinne, näyttelijä
- Eero Roine, näyttelijä ja teatterijohtaja
- Jorma Sarvanto, hävittäjälentäjä
- Rafael Seppälä, ministeri, "noottikriisisuurlähettiläs"
- V. J. Sukselainen, ministeri ja pääjohtaja
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Koulun historia Turun Lyseon lukio. Arkistoitu 23.2.2010. Viitattu 13.6.2008.
- ↑ Koulu pähkinänkuoressa Turun Lyseon koulu. Arkistoitu 16.10.2007. Viitattu 13.6.2008.
- ↑ Sari Sarelius: Turun Lyseon koulun purku sai kaupunginhallituksen sinetin – korvaajan määrä palvella myös esiopetusta ja iltapäivätoimintaa ts.fi. 27.2.2023. Viitattu 5.11.2024.
- ↑ Sandström, Tuula Nuorisokirjailijat.fi. Arkistoitu 1.5.2008. Viitattu 13.6.2008.
- ↑ Tami motivoi nyt koululaisia 2.4.1998. Turun Sanomat. Arkistoitu 10.5.2009. Viitattu 13.6.2008.
- ↑ Turun kunnialyseolaiset Turun Sanomat. Viitattu 16.10.2012.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Turun Lyseon lukio (Arkistoitu – Internet Archive)
- Turun Lyseon koulu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Turun lyseon koulun oppilaskunta (Arkistoitu – Internet Archive)