Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
TuKY:n logo

Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (lyh. TuKY tai Turun KY, engl. The Student Union of Turku School of Economics) oli julkisoikeudellinen yhteisö, jonka jäseniä olivat kaikki Turun kauppakorkeakoulussa alempaa (KTK) tai ylempää (KTM) korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat. Myös jatko-opiskelijat saattoivat liittyä ylioppilaskunnan jäseniksi. Jäseniä oli vuonna 2007 yli 2 200. Vuonna 2010 TuKY ja Turun yliopiston ylioppilaskunta yhdistyivät Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymisen myötä. Yhdistymisen seurauksena TuKY lakkasi olemasta ylioppilaskunta, mutta TuKYn perinteitä ja työtä jatkamaan perustettiin Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry (lyhennetään myös TuKY). Entisen ylioppilaskunnan perinteet, omaisuus, sopimukset ja toimijat siirtyivät uuden yhdistyksen alle.

Ylioppilaskunnan toiminnan tarkoituksena oli olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään. TuKY huolehti jäsentensä hyvinvoinnista tarjoamalla erilaisia palveluita sekä tukemalla monipuolista vapaa-ajan ja harrastustoimintaa. Ylioppilaskunta pyrki myös tukemaan jäsentensä opiskelua ja valmistautumista työelämään. Lisäksi ylioppilaskunnan tärkeänä tehtävänä oli toimia jäsentensä edunvalvojana mm. yliopiston hallinnossa ja opiskelijoiden hyvinvointia koskevissa asioissa.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TuKY perustettiin vuonna 1950. Varsinainen perustamiskokous pidettiin 12. lokakuuta 1950. Syyskuun 25. päivän iltana 1950 kokoontui Lehtisen kahvilaan Yliopistonkadun varrelle kahdeksan opiskelijaa äskettäin sadan opiskelijan voimin aloittaneen silloin yksityisen Turun Kauppakorkeakoulun neljältä vuosikurssilta. Tapaamisessa keskusteltiin oman ylioppilaskunnan perustamisesta ja sääntöehdotusta laatimaan valittiin Jyrki Valtanen, ylioppilaskunnan ensimmäinen puolestapuhuja. Perustavassa kokouksessa 12. lokakuuta 32 opiskelijaa vahvisti säännöt, valitsi hallituksen ja näin loi pohjan ylioppilaskunnan toiminnalle. Toiminta aloitettiin aineellisesti niukoin voimavaroin, mutta yritystahto oli voimakas.[1]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa käytti välittömillä ja suhteellisilla vaaleilla valittu 21-jäseninen edustajisto. Hallinto- ja toimeenpanovaltaa käytti edustajiston asettama hallitus. Lisäksi ylioppilaskunnassa työskenteli palkattuina viranhaltijoina viisi sihteeriä: pääsihteeri, taloussihteeri, korkeakoulupoliittinen sihteeri, sosiaaliasiainsihteeri ja tiedotussihteeri. Ylioppilaskunnan taloutta koskevissa asioissa ylintä päätös-, hallinto- ja toimeenpanovaltaa käytti edustajiston valitsema taloustoimikunta. Ylioppilaskunnan hallinnosta määrättiin ylioppilaskunnan säännöissä, jotka hyväksyi edustajisto ja vahvistaa Turun kauppakorkeakoulun rehtori. Ylioppilaskunnan asemasta on säädetty yliopistolakiin sisältyvässä ylioppilaskunta-asetuksessa.

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimijaryhmät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaostot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • KY-Sport - Urheilujaosto
  • Ulkkis - Ulkoasiainjaosto
  • NESU-TuKY - Nordiska Ekonomie Studerandes Union
  • Kulttis - Kulttuurijaosto
  • CIA - Committee for International Affairs
  • EVA - Edunvalvontajaosto

Ainejärjestöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan alaisuudessa toimii 10 ainejärjestöä.

Harrasteryhmät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Alppikanuunat
  • Cantus Mercurialis, ylioppilaskunnan sekakuoro
  • KY-Gourmet
  • TuKY Golf & Country Club
  • KY-Kasino
  • TuKY Yacht Club
  • Pintahiiva
  • Wiiniklubi
  • KY-Jets

Ylioppilaskunnan yritykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Profea Oy
  • Monttu Ventures

Toimitilat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monttu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Montun alkutaipale sijoittuu alkuvuoteen 1953 ja silloiseen kauppakorkeakoulurakennukseen, joka sijaitsi kauppaopiston kanssa samassa talossa Aurakatu 11:ssä. Ylioppilaskunnalla oli tuolloin polttava tilaongelma, johon se haki ratkaisua pyytämällä rehtori Niilo Ikolalta lupaa saada käyttää tiettyinä päivinä viikossa koulun tiloja. Vahtimestarille luvattiin maksaa siivoamisesta ja koululle korvausta valosta ja lämmöstä. Keskusteluissa Ikolan kanssa kävi ilmi, että ylioppilaskunnalla oli mahdollisuus saada käyttöönsä kokonaan oma tila - kellarikerroksessa sijaitsevat kaksi koululle tarpeettomiksi jäänyttä laboratoriohuonetta. Tämä mahdollisuus toteutui ja ylioppilaskunnalla oli huhtikuussa 1953 oma kolmenkymmenen neliön kerhohuone. Paikka sai sijaintinsa perusteella nimekseen Monttu.[2]

Ylioppilaskunta ja Monttu muuttivat korkeakoulun mukana Aurakadulta Rehtorinpellolle maaliskuussa 1958. Monttu oli alkuaikoinaan ajanviettopaikka, joka oli auki joka päivä iltamyöhään asti. Montussa oli radio, televisio ja puhelin, siellä oli myös tarjolla virvokkeita, sanomalehtiä sekä ammatillisia aikakauslehtiä. Alusta lähtien Monttu toimi myös railakkaampien opiskelijajuhlien näyttämönä. 1950-luvulla Monttu jouduttiin parikin kertaa sulkemaan määräajaksi juhlimisen aiheuttamien järjestyshäiriöiden vuoksi. Molemmilla kerroilla sulkemisen syynä oli “juhlinnan laatu”, johon rehtori oli pakotettu puuttumaan.[2]

Montussa sijaitsivat myös ylioppilaskunnan kirjakauppa, ylioppilaskuntatuotteita myyvä Wanha Narikka sekä ylioppilaskunnan toimistotilat.[2] Monttu on vuosien aikana käynyt läpi ehkä suurimman yksittäisen muutoksen Aurakadulta Rehtorinpellonkadulle muuton jälkeen. Korkeakoulun lisärakennus valmistui 2002 ja samalla korkeakoulun vanhan puolen kunnostus alkoi, joten myös Monttu oli kunnostettavana koko lukuvuoden 2002–2003 ajan. Ylioppilaskunnan toimisto muutti korjauksen alta korkeakoulun puutalon ensimmäiseen kerrokseen Patriankadulle. Ylioppilaskunta nimesi talon Patriaksi ja sinne siirtyivät hallituksen ja sihteeristön työhuoneet sekä ylioppilaskunnan toimisto. Kirjakauppa ja Wanha Narikka siirtyivät lisärakennuksen uusiin tiloihin, mutta niille osoitettiin huomattavasti entistä pienempi tila, joten Wanhan Narikan tuotevalikoimaa jouduttiin osin karsimaan ja osin yhdistämään kirjakaupan tuotevalikoimiin. Samalla aikaisemmin pelkästään kirjakauppana tunnetun kaupan nimeksi muutettiin Wanha Narikka, eikä erillistä ylioppilaskuntatuotteita myyvää kauppaa enää ollut. Montun juhlien järjestämisestä kunnostusvuonna ylioppilaskunta teki sopimuksen Sedu Koskisen ja SK-ravintoloiden kanssa ensin ravintola Metropolissa ja myöhemmin, kun sen tilat osoittautuivat liian ahtaiksi, ravintola Primassa. Kokonaisen vuosikurssin ensikosketus ylioppilaskunnan juhlahumuun tapahtui poissa ylioppilaskunnan kodista, Montusta.[3]

Parkki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylioppilaskunnan pitkäaikainen haave omasta talosta toteutui ensimmäisen kerran vuonna 1984, jolloin se osti omakotitalon Parkinkatu 6:sta. Talon nimeksi tuli Parkki ja se maksoi 440 000 markkaa. Käyttöön Parkki otettiin vuoden 1986 syksyllä pienten vastoinkäymisten ja odotettua laimeamman talkooinnon viivästyttämänä. Kovassa käytössä Parkki rappeutui odotettua nopeammin. Osaltaan asiaan vaikutti luonnollisesti myös talon ikä: olihan Parkki valmistunut vuonna 1946. Jo 1990-luvun loppupuolella selvitettiin varsin ahkerasti erilaisia vaihtoehtoja Parkin kunnostamiseksi. Vuonna 1997 tehtiinkin kevyehkö pintakunnostus ja rakennettiin grillikatos.[4][5]

Parkinkadun ensimmäisenä talonmiehenä toimi rakennuksen yläkerrassa asuva merikapteeni ja kauppatieteiden ylioppilas Paavo Arpiainen. Parkinkadun toimistotilat olivat ensimmäisessä kerroksessa ja alakerrassa pieni baaripöydällä varustettu tila, jossa oli televisio, videonauhuri ja sauna suihkuineen. Parkinkatu oli monien eri ainejärjestöjen käytössä, kuten laskentatoimen järjestö Aktiivan, AIESEC:n sekä Turun kauppakorkeakoulun reserviupseerien, jonka jäsenistä koostui pääasiassa Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun reserviupseereista, mutta joka otti jo 1980-luvulla jäsenikseen aliupseereita ja miehistöön kuuluneita sekä asepalvelusta suorittamattomia naisia. Kohokohdiksi muodostuivat myös saunaillat. Alakerrassa seinää koristi Virosta tuotu katukyltti Pargi.[5]

Pintakunnostus ei kuitenkaan auttanut muun muassa lämmitysongelmiin sahanpurueristeiden kaikottua vuosien saatossa ja 2000-luvulle siirryttäessä ylioppilaskunta oli Parkin kanssa jälleen samassa tilanteessa: jotain pitäisi tehdä. Toukokuussa 2003 tehtiin ensimmäinen kuntokartoitus Parkin tilasta ja sen perusteella järjestettiin 23.5.2003 talousseminaari, jossa yhtenä aiheena oli Parkin tulevaisuus. Talousseminaarin jälkeen perustettiin parkkityöryhmä tekemään lisäselvityksiä ja ehdotuksia jatkosta. Näin alkoi tälläkin hetkellä jatkuva Parkkiprojekti.

Ensi töikseen parkkityöryhmä teetti tarkemman kuntokartoituksen, jonka viesti oli selvä: peruskorjaus tulee lähes yhtä kalliiksi kuin uuden talon rakentaminen. Hyvässä kunnossa vanhassa Parkissa oli ainoastaan katto. Mielissä alkoi kypsyä kokonaan uudet, paremmin ylioppilaskunnan käyttöön soveltuvat tilat. Edustajisto päättikin parkkityöryhmän esityksestä 18.11.2003 uuden Parkin rakentamiseen ryhtymisestä. Helmikuussa 2004 järjestettiin urakkakilpailu, jonka perusteella hallitus valitsi 16.3.2004 urakoitsijaksi Varpe Oy:n. Huhtikuussa Valtteri Peltomäki aloitti varainhankkijana parkkiprojektissa tavoitteenaan huimat 200 000 euroa. Toteutunut summa oli tavoitteesta noin neljäsosa, ja se sisälsi myös tavaralahjoituksia. Varoja kerättiin ensisijaisesti myymällä uuden Parkin tiloja yrityksille nimikkotiloiksi.[4]

Suunnitelmien huolellisen hiomisen jälkeen rakennuslupahakemus jätettiin kaupungin rakennusvalvonnalle toukokuussa 2004. Ajatuksissa oli, että rakennuslupa saataisiin parissa kuukaudessa, mutta toisin kävi. Sitkeän painostuksen ja lobbaamisen jälkeen rakennuslupa saatiin vihdoin 22.12.2004. Vanha Parkki purettiin maaliskuussa 2005 ja huhtikuun alussa aloitettiin uuden rakennustyöt. Harjakorkeuden uusi Parkki saavutti heinäkuussa 2005 ja sen avajaisia juhlittiin maaliskuussa 2006.[4]

Uusi Parkki sisälsi alakerran kerhotilan, harjoittelutilan ylioppilaskunnan yhtyeille, saniteettitilat, tupakointihuoneen sekä erityisesti sitsien järjestämistä silmällä pitäen suunnitellun keittiön. Yläkerrassa on saunatilat oleskelutiloineen sekä kokous- ja toimistotiloja. Toimistotiloihin muuttivat ylioppilaskunnan yrityksistä Valmennusakatemia Proffa Oy ja KY-Dealing Oy. Uusi Parkki avattiin käyttöön kevättalvella 2006. Parkkia voi myös vuokrata ulkopuoliset. Varauksen hoitaa KY-Dealing Oy.[6]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Rastas, Hannu Ilmari (toim.): Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan kaksi vuosikymmentä, Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta, 1971
  • Ollikainen, Hannu (toim.): Turun KY 30 vuotta 1950–1980. Turku: Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta, 1980. ISBN 9519927840
  • Jokela, Arto: Välitilinpäätös. Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta vuosina 1950–2000. Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta, 2000. ISBN 952-91-2499-6.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Jokela 2000 s. 17.
  2. ↑ a b c Rastas 1971, s. 8–12. Ollikainen 1980 s. 33–36, Jokela 2000 s. 43–53.
  3. ↑ Jokela 2000 s. 43–53.
  4. ↑ a b c Hassi, Lotta: Parkin historia: Nuori ylioppilaskunta kotia etsimässä, Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta, viitattu 17.6.2015.
  5. ↑ a b Jokela 2000 s. 54–60.
  6. ↑ Kerhotalo Parkki, Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry, viitattu 17.6.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen ylioppilaskunnat
NykyisetAYY (Aalto-yliopisto) · HYY (Helsingin yliopisto) · ISYY (Itä-Suomen yliopisto) · JYY (Jyväskylän yliopisto) · LYY (Lapin yliopisto) · LTKY (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) · OYY (Oulun yliopisto) · SHS (Svenska Handelshögskolan) · TaiYo (Taideyliopisto) · TREY (Tampere) · TYY (Turku) · VYY (Vaasan yliopisto) · ÅAS (Åbo Akademi)
EntisetKY (Helsingin kauppakorkeakoulu) · JoYY (Joensuun yliopisto) · KYY (Kuopion yliopisto) · KUVYO (Kuvataideakatemia) · TOKYO (Taideteollinen korkeakoulu)  · TTYY (Tampereen teknillinen yliopisto) · Tamy (Tampereen yliopisto) · TeYo (Teatterikorkeakoulu) · TKY (Teknillisen korkeakoulu) · TuKY (Turun kauppakorkeakoulu) · SAY (Sibelius-Akatemia)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Turun_kauppakorkeakoulun_ylioppilaskunta&oldid=22817213”