Turun kauppahalli
| Turun kauppahalli | |
|---|---|
 |
|
.JPG) Kauppahallin Eerikinkadun sisäänkäynti. |
|
| Osoite | Eerikinkatu 16 |
| Rakennustyyppi | kauppahalli |
| Valmistumisvuosi | 1896 |
| Suunnittelija | Gustaf Nyström |
| Rakennuttaja | Turun kaupunki |
| Urakoitsija | A. J. Hindström |
| Omistaja | Turun kaupunki |
| Runkorakenne | teräs |
| Julkisivumateriaali | tiili |
| Pituus | 118,5 m |
| Leveys | 30 m |
| Korkeus | 13 m |
| Kerrosluku | 2 |
| Verkkosivut | |
 |
|
Turun kauppahalli on vuonna 1896 avattu, Suomen toiseksi vanhin kauppahalli, Turun ydinkeskustassa, kauppatorin tuntumassa VII kaupunginosassa. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehtiprofessori Gustaf Nyström. Hallin pääsisäänkäynnit sijaitsevat sen päädyissä Eerikin- ja Linnankadulla. Lisäksi molemmilla sivuilla on seitsemän sisäänkäyntiä. Kauppahallissa on nykyisin hieman alle 40 eri kauppiasta ja ravintolaa. Vuosittain kävijöitä on lähes 2 miljoonaa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauppahallin rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1800-luvulla ja sitä ennen, turkulaiset olivat ostaneet lihan Turun kauppatorilta (silloiselta Aleksanterintorilta) ja kalan aurajokirannan kalasatamasta. Torikaupan tilaa kauhisteltiin säännöllisesti ajan lehdissä, jossa toria kuvailtiin mm. "siivottomaksi ja sopimattomaksi." Kauppiaiden kilpailu myyntipaikoista johti joskus fyysisiin tappeluihin, ja keskustan vilkas hevosliikenne aiheutti elintarvikkeiden ylle pöly- ja kärpäspilviä. Kaupunki halusi tuoda elintarvikkeiden myynnin sisätiloihin, ja "katetun elintarvikebasaarin" rakentamista ehdotettiinkin Turun kaupunginvaltuustossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1879. Tällöin kaupungin asemakaavan uudistamisen yhteydessä kauppahallia suunniteltiin ensin Puolalankadun ja Aurakadun väliseen kortteliin. Valtuusto hylkäsi esityksen sijaintipaikasta, mutta kannatti itse kauppahallin rakentamista.[1][2][3]
Valtuusto asetti komitean pohtimaan hallin rakentamista ja sijaintipaikkaa. Komitea mietti lopulta yli 11 vuotta, ennen kuin esitti sijaintipaikaksi kaupungin omistamaa tyhjää tonttia Eerikinkadulla, Linnankadun, Aurakadun ja Kristiinankadun ympäröimässä korttelissa. Eerikinkatuun rajautunut rakentamaton tontti oli siihen asti toiminut kiertävien sirkusten ja tivolien sijaintipaikkana. Vastaavan Linnankadun puoleisen tontin omisti kauppias J. W. Blomberg, joka oli halukas myymään tonttinsa kaupungille. Blombergin tontilla oli sijainnut nyt jo lakkautettu perinteikäs Frenckellin kirjapaino (Åbo Boktryckeri) sekä Blombergin oma viinatehdas ja viiniliike sekä pari muuta liikettä, joiden toiminta loppui ennen rakennustöiden alkamista.[1]
Vuonna 1893 valtuusto teki periaatepäätöksen toimikunnan esityksen hyväksymisestä, ja päätti kutsua tiilestä valmistettavan, koko korttelin läpikulkevan rakennuksen suunnittelijaksi arkkitehti Gustaf Nyströmin. Nyströmillä oli entuudestaan kokemusta kauppahalleista, sillä hän oli suunnitellut neljä vuotta aiemmin Helsinkiin rakennetun kauppahallin. Hän oli erikoistunut kauppahalleihin kierrettyään Euroopassa niitä tutkimassa. Suunnittelu osoittautui haastavaksi, koska Turussa ei ollut vielä vesijohtoverkkoa, ja rakennuksen lämmitys oli ratkaistava niin, etteivät kauppiaitten omat hiilipannut ja petroolilämmittimet pilaisi hallin ilmaa. Haasteista huolimatta lopullinen päätös hallin rakentamisesta tehtiin joulukuussa 1893.[1][2]
Frenckellin vanha kirjapaino purettiin 1894 Linnankadun puolelta ja uusi kauppahalli oli vesikatossa syyskuussa 1895. Työsuunnitelman mukaan rakennukseen tarvittiin runsaat 300 000 tiiltä, yli 42 tonnia rautaosia ja 18 500 neliöjalkaa sementtilaattaa lattioihin. Heti vuoden alussa 1896 käynnistettiin koksia polttanut keskuslämmitys. Elintarvikkeiden kauppa määrättiin nyt siirrettäväksi Aleksanterintorilta ja kalasatamasta uuteen kauppahalliin ja 15. lokakuuta 1896 vietettiin avajaisia. Halli oli aluksi avoinna talvikaudella arkisin kello 7—20, pyhäpäivinä 7—9, ja kesällä arkena klo 6—21 ja pyhinä 6—9. Koska ihmisillä ei ollut vielä jääkaappeja, heidän piti päästä ostamaan päivittäin tiettyjä elintarvikkeita, esimerkiksi maitoa. Iltapäivällä halli oli aina kiinni puolentoista tunnin ajan, jolloin halli siivottiin. Kauppahallin ensimmäinen hallivahti Konstantin Wanne oli taitava viulisti, ja siivoustauoilla käytävillä tanssittiin polkkaa ja masurkkaa.[1][3][4]
Ensimmäiset kauppiaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikka kaupunki käski kauppiaita siirtymään torilta ja kalasatamasta halliin, oli sen toiminta aluksi takkuilevaa, ja ruokatavaran myynti jatkui laittomana torilla sekä kalasataman aluksissa. Avajaisissa lokakuussa 1896 vain kolmasosa hallin 151:stä myymälästä oli käytössä. Tilanne helpottui, kun kaupunki antoi lopulta selkeän määräyksen ruokatavaran välityskaupan lopettamisesta torilla, lukuun ottamatta suolakalaa, jota ei hajuhaittojen vuoksi saanut tuoda myyntiin sisätiloihin. Vuoden 1897 alussa kauppahallin kojut olivat jo täysin miehitettyjä. Torimyyntiä ei silti saatu kokonaan kuriin, ja muutaman vuoden kuluttua aiempi ruokatavaran myynnin täyskielto peruttiin. Kalakauppiaiden 11 hallituspaikkaa jäivät aluksi tyhjiksi, koska ne olivat hinnaltaan korkeampia, eivätkä kauppiaat suostuneet luopumaan suolakalan myynnistä. Hallin kalamyymälään kuului myös betonimosaiikkiallas, joka oli rakennettu eläviä kaloja varten. Allas saatiin käyttöön vasta vuonna 1905, kun kaupungin vesijohto saatiin lopulta tontille.[1][2]
Halliin saatiin ensimmäinen oma kahvila vuonna 1902. Ennen kahvilaa viranomaiset olivat karsastaneet hallissa kulkeneita "kahvimummuja", jotka tarjoilivat erityisesti hallin kauppiaille kahvia. Kahvi tuli tarpeeseen, sillä järjestyssäännöt kielsivät kauppiaita aluksi poistumasta myymälöistään hallin ollessa avoinna. Myöhemmin kahvilasta tuli sekä kauppiaiden että turkulaisten suuresti suosima kohtauspaikka. 1970-luvun suuren remontin jälkeen uusi kahvila rakennettiin hallin keskivaiheille.[1] Vuonna 2013 valmistuneen suuren uudistuksen jälkeen, hallin Linnankadun puoleiseen päähän rakennettiin uusi ravintolamaailma, jonne iso osa kahviloista ja ravintoloista on keskitetty.
Esitys hallin purkamisesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1950-luvulta alkaen kauppahallin olosuhteita ei pidetty enää ajan odotuksia vastaavina. Esimerkiksi lämmitys ei ulottunut lihapuolelle asti, hallissa oli vain muutamia vesipisteitä eikä jäähdytys toiminut. Jäähdytysjärjestelmä päätettiinkin uusia vuonna 1965, mutta siitä huolimatta ajatus vanhan hallin purkamisesta ja uuden hallin rakentamisesta sen tilalle oli ehtinyt jo syntyä. Arkkitehti Unto Toivonen ehti jo laatia piirustukset uudelle kuusikerroksiselle halli- ja virastorakennukselle. Purku-uhka kuitenkin herätti turkulaisissa kansanliikkeen, ja kauppahallin 75-vuotisjuhlassa vuonna 1972 apulaiskaupunginjohtaja Johannes Koikkalainen lupasi puheessaan, että vanha kauppahalli säilytettäisiin ja korjattaisiin. Kaupunki viivytteli kustannusten vuoksi remontin aloittamista, kunnes vuonna 1975 kaupungin terveydenhoitolautakunta ilmoitti, että halli suljettaisiin, mikäli korjaustöihin ei ryhdyttäisi ilman viivästyksiä. Kattavaan remonttiin ryhdyttiin viipymättä ja se saatiin lopulta valmiiksi vuonna 1978.
Uudistuksia ja tapahtumia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1900 vahtimestareille rakennetut asunnot rakennuksen kummastakin päästä puretaan. Eerikinkadun puoleiseen päätyyn rakennettiin maitomyymälä, Linnankadun päähän jäi hallin vahtitupa.[1]
- 1902 kauppahallin ensimmäinen kahvila avataan.[1]
- 1905 halli saa yhteyden kaupungin vesijohtoon.[1]
- 1907 ensimmäinen koneellinen jäähdytysjärjestelmä rakennetaan.[1]
- 1930-luvulla kauppahalli sai sähköt.[1]
- 1932 kaasuvalot vaihtuivat sähkövaloihin.[5]
- 1948 ensimmäinen jouluaattoaamunavaus.[1]
- 1965 jäähdytysjärjestelmä uudistettiin.[1]
- 1977 hallin eteläsivulle valmistuu huoltorakennus, jossa oli sosiaalitiloja ja kalan ja lihan säilytys- ja käsittelytilat.[1]
- 1978 hallin peruskorjaus valmistuu. Vesipisteet ja kylmätilat uudistettiin täysin, saniteettitilat rakennettiin ja pihalle tuli asfaltoitu ja viemäröity paikoitusalue. Katot, seinät ja lattiat uusittiin, koristerakenteet entisöitiin.[1][2]
- 2009 eteläsivun huolto- ja kylmäkäsittelytilojen täydellinen saneeraus.[1]
- 2012—2013 hallin täydellinen remontti ja uuden ravintolamaailman rakentaminen.[6][7]
Nykyiset kauppiaat ja tuotteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisin kauppahallissa toimii noin neljäkymmentä yritystä. Perinteisten leipä-, maito-, liha- ja kalaliikkeiden lisäksi hallissa on myös etnisiä ruokia, käsitöitä sekä erilaisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä liikkeitä. Kauppahallista löytyy myös muun muassa kukkakauppa ja parturiliike. Lisäksi kauppahallissa on yksilöllisiä koruja, lastenleluja sekä vaatteita myyviä yrityksiä.
Varsinaissuomalaisista erikoistuotteista voidaan mainita mm. maitojuusto, rusinamakkara, uunimakkara sekä erilaiset hevosmakkarat. Pienleipomoilta löytyy paikallista hapanta ruisleipää ja mustikkamunkkeja.
Suomen pienin, 35 neliön Alkon myymälä, avasi ovensa kauppahallissa vuoden 2012 remontin jälkeen.[8]
Turun toriparkin rakennustöiden seurauksena kauppahallin asiakasmäärät romahtivat. Kauppahallin yrittäjät ovat anoneet vuokriinsa merkittäviä helpotuksia Kauppatorin remontin ajaksi.[9]
Pitkään hallissa toimineita kauppiaita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aschanin kahvila Sininen Juna
- Juustopuoti Immonen
- Kalaliike S. Wallin
- Leipomo Konditoria Nurmi & Sulonen
- Lihaliike Reino Jokinen
- Lundénin Liha
- Turun Tee ja Mauste
Perinteinen joulun vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauppahallissa on järjestetty vuodesta 1948 alkaen vuosittain jouluaattoaamuna klo 7 perinteinen joulunavaus. Tapahtuma oli aluksi Turun liha- ja karjakauppiasyhdistyksen mieskuoron lahja hallin kauppiaille. Kuulijakunta laajeni myöhemmin koskemaan myös asiakkaita. Nykyisin halli avataan aattoaamuna klo 6.30 ja kuulijoita on klo 7 esityksen alkaessa ollut vuosittain noin 1 500–3 000. Esitysten, puheiden ja kauppiaiden vuosittaisten palkitsemisten jälkeen, halli on avoinna viimeisille jouluostoksille, ennen kuin Turku julistaa joulurauhan.[1][10]
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Linnankadun julkisivu -
Kauppahalli vuonna 2008 -
-
Perinteistä rusinamakkaraa -
Idänpuoleinen käytävä -
-
-
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Turun kauppatori
- Uudenmaankadun kauppahalli, Turusta vuonna 1977 purettu kauppahalli
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Peruskorjattu Kauppahallierikoismyymälöiden keskus. Suomen Turku, 1978, nro 2, s. 14–15. Turku: Turkuseura ry. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 18.10.2020. suomi
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Eva Latvakangas, Jonny Holmén, Kati Kivelä: ”Rakennukset”, Turku, muuttuva kaupunki, Osa II, s. 17—18. Raisio: Turun Sanomat, 2012. ISBN 978-951-9129-88-4 suomi
- ↑ a b c d Harri Kalpa: ”Kauppahalli”, Muuttuva kaupunki, Turku eilen ja tänään, osa I, s. 108—109. Turku: Turun Sanomat, 1989. ISBN 951-95653-1-0 suomi
- ↑ a b KMG Turku, Turun kauppahallin kauppiaat: Turun kauppahalli juhlavuosilehti (120 vuotta), 2016. Kaarina: Turun Kauppahalli. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.10.2020. suomi
- ↑ Jorma Lehtola: Turun kauppahalli 1896, pariisilainen unelma fennomanian aikana 23.7.2020. Apu. Viitattu 17.10.2020. suomi
- ↑ Sanna keskitalo: Turun kauppahalli, rakastettuni 17.10.2016. Turun Sanomat. Arkistoitu 19.1.2021. Viitattu 17.10.2020. suomi
- ↑ Devy Nagalingam: Turun kauppahallin kasvojenkohotus on jo alkanut 9.8.2012. Yle uutiset. Viitattu 17.10.2020. suomi
- ↑ Jouni Koutonen, Olga Pihlman: Kauppahallin ravintolamaailman avaaminen viivästyy 30.9.2013. Yle uutiset. Viitattu 17.10.2020. suomi
- ↑ Suomen pienin Alko avasi ovensa kauppahallissa 15.11.2012. Turun Sanomat. Arkistoitu 17.10.2020. Viitattu 17.10.2020. suomi
- ↑ Ville Mäkilä: Turun Kauppahallin myynti romahti 7.5.2019. Turkulainen. Viitattu 17.10.2020. suomi
- ↑ Jouni Koutonen: Joulu alkoi aamuhämärissä Turun kauppahallissa 24.12.2010. Yle uutiset. Viitattu 17.10.2020. suomi
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]