Turun Vartiovuorenmäen surma 1927

Turun Vartiovuorenmäen surma tapahtui 13. tammikuuta 1927 Turun Vartiovuorenmäellä, kun opiskelija Margit Niininen ampui turkulaisen liikemiehen John Engblomin (s. 1886).

Margit Niininen oli opintojaan rahoittaakseen ollut vuonna 1924 viisi kuukautta työssä toimistoapulaisena John Engblomin Turussa Uudenmaankatu 1:ssä sijainneessa Industri-Engros-Affären-yrityksessä, joka toi maahan kenkiä ja jolla oli kuusi kenkäkauppaa Turussa ja muutamilla muilla paikkakunnilla. Tällöin Engblom oli eräänä iltana hyökännyt ylitöihin jääneen Margitin kimppuun ja raiskannut hänet. Muita työntekijöitä ei silloin konttorissa ollut enää paikalla. Margit Niininen ei kertonut tästä kenellekään ja hän irtisanoutui jonkin ajan kuluttua työpaikastaan. Hän pääsi työhön Suomen Pankkiin ja jatkoi opintojaan. Myöhemmin kun Niininen alkoi seurustella Åbo Akademin kirjaston johtajana toimineen filosofian maisteri Allan Törnuddin (1889–1961) kanssa, Engblom tuli usein juttusille pariskunnan kanssa tavatessaan heidät kaupungilla ja käytti Niinisestä tällöin halventavia ja vihjailevia ilmauksia. Engblom levitti kaupungilla myös juoruja Niinisestä ja väitti tämän muun muassa pyydystäneen kadulta erään saksalaisen kauppamatkustajan.

Törnudd ahdistui tilanteesta ja päätti tehdä jotain sen ratkaisemiseksi, vaikka Niininen koettikin estellä häntä joutumasta vaikeuksiin asian takia. Joulukuussa 1926 Törnudd antoi Niiniselle 6,35 mm:n Bayard-pistoolin sekä saksalaisia seteleitä, joita Niinisen oli tarkoitus levittää paikalle sen jälkeen kun olisi ampunut Engblomin, jotta tekijäksi epäiltäisiin jotakuta ulkomaalaista.

Niininen sopi 2. tammikuuta 1927 Engblomin kanssa puhelimitse tapaamisesta, jossa olisi tarkoitus selvittää asiat. He tapasivat 3. tammikuuta illalla kello 22 Turun Vartiovuorenmäellä. Niinisen oli tarkoitus ampua Engblom tässä tapaamisessa, mutta hän ei kyennyt sitä tekemään, koska Engblom käyttäytyikin nyt ystävällisesti ja tarjoutui avustamaan Niinistä rahallisesti. Tapaamisen jälkeen Törnudd moitti Niinistä ja halusi nyt itse hoitaa ampumisen.

Niininen sopi kuitenkin uuden tapaamisen 13:nneksi tammikuuta kello 22 aikaan samassa paikassa Vartiovuorenmäen itäisellä rinteellä. Uudessa tapaamisessa Engblom käyttäytyi töykeästi, ja Niinisen ja hänen välilleen syntyi riita, joka päättyi siihen, että Niininen ampui Engblomiin kaksi laukausta, joista toinen oli kuolettava. Hän jätti paikalle myös useita saksalaisia setelinippuja.

Poliisi saavutti tutkimuksissaan läpimurron, kun selvisi, että paikalta löytyneet 6,35-kaliiberisen taskupistoolin hylsyt oli ammuttu samalla aseella kuin Alan Törnuddin Paraisilla sijainneen kesähuvilan pihalta löydetyt hylsyt. Niininen ja Törnudd joutuivat poliisikulusteluihin, ja 25. huhtikuuta Törnudd tunnusti yllyttäneensä Niinisen murhaan. Tämän jälkeen myös Niininen teki tunnustuksen.

Turun raastuvanoikeus tuomitsi 10. joulukuuta 1927 Margit Niinisen elinkaudeksi kuritushuoneeseen murhasta ja Allan Törnuddin yllytyksestä murhaan samoin elinkaudeksi kuritushuoneeseen. Turun hovioikeus alensi tuomioita helmikuussa 1928 niin että Niininen sai 10 vuotta kuritushuonetta tahallisesta taposta ja Törnudd 4 vuotta kuritushuonetta avunannosta tappoon.

Korkein oikeus alensi vielä Niinisen tuomiota niin että hänet tuomittiin täyttä ymmärrystä vailla tehdystä taposta 5 vuodeksi kuritushuoneeseen. Tasavallan presidentti Lauri Kristian Relander armahti Margit Niinisen joulukuussa 1929, ja tämä vapautui Hämeenlinnan naisvankilasta 18. joulukuuta 1929 vietettyään siellä noin puolitoista vuotta. Vapauduttuaan hän jatkoi kesken jääneitä opintojaan. Presidentti armahti myös Allan Törnuddin ja hän pääsi ehdonalaiseen vapauteen maaliskuussa 1930.

Margit Niininen meni naimisiin Allan Törnuddin kanssa vuonna 1930 vapauduttuaan vankilasta. Hän valmistui samana vuonna filosofian kandidaatiksi ja työskenteli Helsingin kaupungin palveluksessa lastensuojelutyössä vuodesta 1939 alkaen. Niininen väitteli filosofian tohtoriksi 1956. Hän jäi eläkkeelle lastenhuoltotoimiston toimistopäällikön tehtävästä vuonna 1968.

Törnuddin ja Niinisen poika Klaus Törnudd julkaisi tapauksesta vuonna 2008 kirjan Berättelsen om Allan och Margit (2008), ja sitä ovat käsitelleet Tuomas Rimpiläinen kirjassaan Messukylän veriteko ja muita rikostarinoita Suomesta. (2015) ja Rauno Lahtinen kirjassaan kirjassa Murhia ja hirmutekoja Turussa (2021). Juha Siltanen on kirjoittanut tapauksesta näytelmän Ihana neiti N. eli Vartiovuoren arvoitus, jonka kantaesitys oli Turun kaupunginteatterissa marraskuussa 2018.

Aiheesta muualla

• J. E. Engblomin surmatyön sieluopilliset perussyyt. Margit Niinisen ja Allan Törnuddin henkinen rakenne, Helsingin Sanomat, 04.12.1927, nro 329, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot