Azerbaidžanin matkailu

Azerbaidžanin matkailu tarkoittaa matkailua Azerbaidžaniin. Azerbaidžan on sijalla 39 mitattaessa maassa vierailevien matkailijoiden määrää.

Azerbaidžanilla itsellään on suuret öljyvarat, jonka myötä se on osallisena vaikuttamassa maailmantalouden kasvuun. Azerbaidžanin alueella sijaitsee yhdeksän yhdestätoista ilmastovyöhykkeestä. World Travel and Tourism Concilin mukaan Azerbaidžan on yksi kymmenestä maasta, jossa turismi on kasvanut eniten vuosien 2010–2016 aikana. Azerbaidžan oli myös ensimmäisellä sijalla nopeimmin kehittyvien matkailutalouksien joukossa.^[1]

Viisumi

Turistiviisumin voi hankkia Azerbaidžanin suurlähetystöistä. Toinen vaihtoehto on hankkia e-viisumi. Tammikuussa 2017 Azerbaidžan otti käyttöön uuden elektronisen viisumisysteemin, joka sallii yhden maahantulon 30 päivän aikana. Virallisen verkkosivun nimi on ASAN visa ja se mahdollistaa e-viisumin hankkimisen 93 maan kansalaiselle. Viisumi myönnetään kolmen työpäivän kuluessa hakemuksesta. Viisumin hinta on 20 Yhdysvaltain dollaria. Kiireellisen e-viisumin voi saada kolmessa tunnissa. Itsenäisten valtioiden yhteisön kansalaiset eivät tarvitse viisumia alle 90 päivän vierailuihin maassa. Poikkeuksena ovat Turkmenistanin ja Armenian kansalaiset, joilta edellytetään viisumin hankkimista.^[2]

Saapuvat matkailijat

Vuonna 2008 Azerbaidžanissa vieraili yli 1 400 000 matkailijaa. Vuonna 2016 Azerbaidžanissa vieraili matkailijoita eniten seuraavista maista:

Sija	Valtio	Määrä
1.	Venäjä	744 125
2.	Georgia	506 306
3.	Turkki	313 341
4.	Iran	248 632
5.	Irak	62 983
6.	Ukraina	55 508
7.	Yhdistyneet arabiemiraatit	53 180
8.	Kazakstan	31 994
9.	Yhdistynyt kuningaskunta	29 514
10.	Uzbekistan	16 093
11.	Saksa	13 042
12.	Valko-Venäjä	12 320
13.	Yhdysvallat	12 291
14.	Israel	10 814
15.	Italia	8 654
16.	Turkmenistan	7 637
17.	Saudi-Arabia	7 463
18.	Kiina	7 363
19.	Intia	6 012
20.	Ranska	5 785
Vierailijoita yhteensä		2 248 773

Matkailija määrän kehittyminen
Vuosi	Matkailijoiden määrä
2006	900 000
2007	1 100 000
2008	1 400 000
2009 (9 kuukautta)	1 000 988
2010	1 850 000
2011	2 239 000
2012	2 484 048
2013	2 508 904
2014	2 297 804
2015	2 006 176
2016	2 248 773

Tällä hetkellä Azerbaidžanissa on 230 matkatoimistoa. Hotellien ja hostellien yhteenlaskettu määrä on yli 560.^[3]

Hotelli määrän kehittyminen
Vuosi	Hotellien määrä
2007	320
2008	370
2009	452
2010	499
2011	508
2012	514

Valtion tuki

Vuodesta 2002 valtio on perustanut turismia tukevia ohjelmia, esimerkiksi ”Turismin kehitysohjelma vuosille 2002–2005 ja 2010–2014”. Ohjelmalle asetettiin tavoiteeksi kerätä tilastoja matkailusta ja erityisesti sen vaikutuksesta BKT:hen. Toisen matkailua koskevan ohjelman on pannut alulle matkailuministeriö ja se on nimeltään ”Matkailun kehittäminen Azerbaidžanissa vuosina 2008–2016”. Ohjelma sisälsi suunnitelmia matkailuun liittyvän koulutuksen järjestämisestä ja majoituksen määrän lisäämisestä turistien houkuttelemiseksi Azerbaidžaniin.^[4]

Maaliskuussa 2018 kulttuuri- ja matkailuministeriön matkailuosaston päällikkö Aydin Ismiyev ilmoitti haluavansa luoda ”Halal-matkailua”. Ajatuksena on tarjota matkailumahdollisuuksia ja elämyksiä erityisesti islamilaisista maista tuleville. ”Halal-matkailua” pidetään matkailun uuteen nousevana suuntaan.^[5]

Lomakeskukset

Pääkaupunki Bakun lisäksi Azerbaidžanissa on yli 10 lomakeskusta. Merkittävimmät lomakeskukset sijaitsevat Gəncəssä, Qəbələssä ja Şəkissä.^[6]

Gəncəssä vierailijoille järjestetään erilaisia retkiä. Kaupunki on kuuluisa sen arkkitehtuurista ja erityisen tunnettu on vanha Gəncən portti.^[7]

Şəki on tunnettu arkkitehtuuriperinnöstään. Yksi tunnetuimmista nähtävyyksistä on Şəkin kaanien palatsi. Sen rakennutti kaani Məhəmmədhüseyn vuonna 1797. Palatsi kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Lisäksi kaupungista löytyy monia mausoleumeja, linnoituksia ja uskonnollisia kohteita.^[8]

Lənkəran on yksi merkittävimmistä Azerbaidžanin vanhoista kaupungeista. Se sijaitsee Kaspianmeren rannalla, lähellä Iranin rajaa.^[6]

Historialliset monumentit

Pääkaupunki Bakusta löytyy useita historiallisia monumentteja eri aikakausilta. Bakun vanhakaupunki muodostaa Bakun historiallisen ytimen. Joulukuussa 2008 vanha kaupunki, mukaan lukien Şirvanşahien palatsi ja Neitsyttorni, pääsivät UNESCOn maailmanperintökohteiden listalle.^[9]

Şirvanşahien palatsi

Şirvanşahien palatsi on yksi Azerbaidžanin arkkitehtuurisista helmistä. Se on peräisin 1400-luvulta. Palatsi sisältää historiallisen kompleksin, palatsin, kirjastohuoneen, Şirvanşahien huoneen, palatsin moskeijan ja minaretit, kylpylän ja Seyid Yəhya Bakuvin huoneen.^[10]

Neitsyttorni

Neitsyttorni sijaitsee vanhan kaupungin lounaisosassa. Se sijaitsi alun perin Kaspianmeren rannalla, mutta 1900-luvun alkupuolella maanvaltauksen jälkeen tornin erottaa rannasta vilkas katu ja monta puistikkoa. Torni rakennettiin nykyiseen muotoonsa 1100-luvulla tai mahdollisesti jo aiemmin. Joidenkin tutkijoiden mukaan ehkä 600–500-luvulla eaa. Torni rakennettiin kahdessa osassa. Alaosa, joka on 13,7 metriä korkea, on rakennettu ennen ajanlaskun alkua. Neitsyttorni korkein kohta on 29,7 metriä korkea. Paksuimmassa kohdassa tornin seinämä on 5 metriä paksu. Tornissa on kahdeksan tasoa ja 21 metriä syvä kaivo.^[11]

Atəşgah

Niin kutsuttu ”Tulitemppeli” eli Atəşgah sijaitsee Apšeronin niemimaalla noin 30 kilometrin päässä Bakusta. Temppelin nimi tulee iranin kielen sanasta ātaš (آتش), joka tarkoittaa tulta. Atəşgah on rakennettu 1600–1700 luvuilla. Temppeli on toiminut sekä hindulaisten, zarathurstralaisten että sikhiläisten pyhänä paikkana. Erityisen tärkeä temppeli on ollut zarathurstralaisille, joille Baku oli pyhiinvaelluksen ja filosofian keskus. Tutkijat ovat arvelleet, että Atəşgahissa sijaitsi muinaninen zarathustralaisten pyhäkkö, mutta se tuhoutui islamilaisten armeijoiden valloittaessa Persiaa ja sen lähialueita.

Historiallinen kompleksi muutettiin museoksi vuonna 1975, ja nykyisin siellä vierailee noin 15 000 kävijää vuodessa. Se pääsi maailmanperintökohteiden listalle vuonna 1998.^[12]

Mərdəkanin linna

Mərdəkanin linnan alueella Bakun esikaupungissa sijaitsee kaksi historiallista tornia. Toinen nelikulmaisen muotoinen on rakennettu 1100-luvulla. Sen rakennetutti Akhsitan, širvanšah Mechehrinin poika. Torni pystytettiin Akhsitanin voiton kunniaksi. Torni on 22 metriä korkeaa ja sen seinään paksuus vaihtelee 1,6 metristä 2,6 metriin. Torni koostuu viidestä kerroksesta. Toinen torni on ympyrän muotoinen. Torni on 12,5 metriä korkea. Tornin seinään on kaiverrettu teksti, jonka mukaan tornin on rakennuttanut arkkitehti Abdulmejid Masud vuonna 1232.^[13]

Şəkin kaanien palatsi

Şəkin kaanien palatsi Şəkissä toimi Şəkin kaanien kesäasuntona. Se sijaitsee noin 250 kilometrin päässä pääkaupunki Bakusta. Palatsi on rakennettu 1700-luvun alussa. Rakennus on koristeltu lasimaalauksilla ja koristelaatoilla. Teokset ovat saaneet vaikutteita Nizamin töistä. Palatsin pihalta löytyy suihkulähde.^[14]

Moderni arkkitektuuri

Heydər Əliyev -keskus

Heydər Əliyev -keskus on modernin Bakun symboli. Arkkitehtina toimi tunnettu arkkitehti Zaha Hadid. Rakennus on saanut nimensä entisen presidentin Heydər Əliyevin mukaan. Keskusksesta löytyy muun muassa konferenssihuone, galleria ja museo.^[15]

Alov qüllələri

Alov qüllələri (’liekkitornit’) ovat kolme pilvenpiirtäjää pääkaupunki Bakussa. Tornit ovat Bakun korkeimmat rakennukset. Rakennuksen huoneet toimivat asuntoina, hotelleina ja toimistoina. Alov qüllələrin rakennuttamisen hinnaksi on arvioita 350 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 2007 ja rakennus valmistui vuonna 2012.^[16]

Vuoristoturismi

Vuoristoturismi on yksi suosituimmista turismin muodoista Azerbaidžanissa. Turisteja varten on rakennettu kaksi suurta lomakeskusta.

Xınalıq

Xınalıq on korkemmalla Azerbaidžanin sijaitseva vuoristokylä. Se kuuluu Quban alueeseen, joka on tunnettu kaukaisesta sijainnistaan ja kauniista maisemistaan. Vuoriston korkein kohta on 2250 metriä merenpinnan yläpuolella. Kylän ympäriltä lyötyy lukuisia lähteitä ja luolia. Xınalıqista löytyy myös pieni museo paikallisista historiallisista esineistä kuten työkaluista, vaatteista ja käsikirjoituksista.^[17]

Lahıc

Lahıcin kylä on kehittynyt muinaisen taiteen keskukseksi. Se sijaitsee Azerbaidžanin pohjoispuolella Suur-Kaukasuksen vuoriston eteläisellä rinnealueella, noin 1505 metriä vedenpinnan yläpuolella Girdimançayjoen rannalla. Lahıc on tunnettu metsistään, vuorenhuipuistaan, vesiputouksistaan, historiallisista monumenteistaan ja rakennuksistaan sekä perinteisistä käsityötavoistaan.

Laza

Lazan kylä sijaitsee Şahdağvuorella.^[18]

Kansallispuistot

Azerbaidžanissa sijaitsee yhteensä yhdeksän kansallispuistoa: Zəngəzurin kansallispuisto, Şirvanin kansallispuisto, Ağgölin kansallispuisto, Hirkanin kansallispuisto, Altıağacin kansallispuisto, Abşeronin kansallispuisto, Şahdağin kansallispuisto, Göygölin kansallispuisto ja Gobustanin kansallispuisto.

Gobustanin kansallispuisto

Yksi kuuluisimmista nähtävyyksistä Bakun alueella on Gobustanin kansallispuisto, joka on perustettu vuonna 1966. Se on tunnettu kivikaiverruksistaan, mutatulivuoristaan ja kaasukivialueistaan.

Kansallispuistossa on yhteensä noin 6 000 kalliopiirrosta. Kuvat esittävät muun muassa ihmisiä, eläimiä, aseita, rituaalitanssia, härkätaisteluja, venettä aseellisen soutajan kanssa, sotureita, kamelikaravaaneja, tähtiä ja aurinkoa. Kalliopiirrokset pääsivät Unescon maailmanperintökohteiden listalle vuonna 2007. Alueilla on myös jälkiä asutuksesta ja hautapaikoista. Vanhimmat näistä ovat peräisin ajalta viimeisimmän jääkauden jälkeen ja tuoreimmat keskiajalta.^[19]

Matkailun edistäminen

Azerbaidžan toimi jalkapallojoukkue Atlético Madridin t-paitojen sponsorina vuosina 2012–2014. Pelipaitojen etuosaan painettiin teksti: ”Azerbaijan, the land of fire”. Paitojen sponsorointi maksoi Azerbaidžanille 12 miljoonaa euroa. Sponsoroinnin tavoite oli näkyvyyden saaminen ja turismin edistäminen Azerbaidžanissa.^[20]

Museot

Suurin osa museoista sijaitsee suurissa kaupungeissa kuten Bakussa, Gəncəssə, Nahitševanissa, Sumqayıtissa, Lənkəranissa, Mingəçevirissä ja Şəkissä. Azerbaidžanista löytyvät muun muassa seuraavat museot:

Maatalousmuseo
Rustam Mustafayevin taidenmuseo
Uskotojen historian museo
Cəfər Cabbarlın teatterimuseo
Arkeologian ja etnografian museo
Azerbaidžanin itsenäisyydenmuseo
Kansallinen Azerbaidžanin historian museo
Azerbaidžanin kansallinen koulutusmuseo
Azerbaidžanin lääketieteen museo
Olympiamuseuo
Hüseyn Cavidn kotimuseo
Azerbaidžanin musiikkikulttuurin museo
Luonnonhistoriallinen museo, nimetty Həsən bəy Zərdabi mukaan
Rinayn malakologinen museuo
Itämaisten mattojen museo
Abdulla Şaiqin kotimuseo
Əzim Əzimzadən kotimuseo
Cəfər Cabbarlın kotimuseo
Cəlil Məmmədquluzadən kotimuseo
Leopoldin ja Mstislavin kotimuseo
Məmməd Səid Ordubadin museo
Nəriman Nərimanovin museo
Səməd Vurğunin kotimuseo
Üzeyir Hacıbəyovin kotimuseo

Metsästys

Suosituimmat lajit, joita metsästetään Azerbaidžanin alueella ovat itäkaukasianvuohi, villisika, rusakko, viiriäiset ja vesilinnut.

Metsästyslupa

Metsästyslupaa Azerbaidžanissa täytyy anoa Bakun ekologian ja luonnonvarojen osastolta sekä ekologian ja luonnonvarojen osastolta. Metsästys on kielletty Ağdamin, Xanlarin, Goranboyn, Daşkəsənin, Gədəbəyn ja Tərtərin alueilla sekä Kaspianmeren alueella, vihreällä vyöhykkeellä, suojelluilla alueilla sekä lähellä kaupunkia ja lomakeskuksia.

Metsästysajat

Eläin	Metsästyskuukausi
Itäkaukasianvuohi	kesäkuu–marraskuu
Vesilinnut	lokakuu–maaliskuu
Kaukasianpeura	kesäkuu–lokakuu
Susi, kettu, jänikset	elokuu–maaliskuu
Villisika	syyskuu–maaliskuu
Mustafrankoliini	heinäkuu–maaliskuu
Ilves	syyskuu–maaliskuu

Parantolat

Azerbaidžanissa on jonkin verran terveysturismia. Erilaiset spat ovat olleet suosittuja Azerbaidžanissa neuvostoajoista lähtien. Tällä hetkellä^milloin? Azerbaidžanista löytyy useita parantolaita, joissa voi saada muun muassa sydän-, verisuoni-, hermosto-, luu-, lihas- ja ihohoitoja.

Naftalan

Suosituin parantola Azerbaidžanissa on Naftalan. Naftalan kaupunki sijaitsee 320 kilometrin päässä pääkaupunki Bakusta ja 50 kilometrin päässä Gəncəstä. Naftalanin parantava maaöljy oli tunnettu jo antiikin aikoina. 1890-luvulla siitä alettiin valmistaa lääkintätarkoituksiin käytettävää naftalaania. Kuuluisan tutkimusmatkailija Marco Polon on kerrottu kuvanneen naftalaania iho-ongelmien ihmeparantajaksi. 1930-luvulla Naftalaaniin perustettiin öljyhoitoja tarjoava parantola-kylpylä.^[21]

Galleria

Şirvanşahien palatsi, Baku (UNESCO World Heritage Site).
Neitsyttorni, Baku (UNESCO World Heritage Site).
Bakun vanhakaupunki (UNESCO World Heritage Site)
Bibiheybət-moskeija, Baku.
Maisema Qubassa.
Vesiputous Lerikissä.
Turistibussi
Şirvanin kansallispuisto

Lähteet

[1] ttp://cesd.az/new/wp-content/uploads/2011/07/CESD-Tourism-Paper.pdf

[2] Asan visa//Republic of Azerbaijan Ministry of Foreign Affairs

[3] Azerbaijan as a Tourist Destination

[4] Tourism-related projects and events

[5] Азербайджане создается «Халяль-туризм^{[vanhentunut linkki]}

[Nimetön-rCuR-1-6] в Азербайджане 2018^{[vanhentunut linkki]}

[7] Гянджа, курорт (Arkistoitu – Internet Archive)

[8] информация (Азербайджан)^{[vanhentunut linkki]}

[9] Walled City of Baku with the Shirvanshah's Palace and Maiden Tower

[10] Shirvanshah´s palace

[11] Maiden Tower (Arkistoitu – Internet Archive)

[12] Ateshgah Temple, Baku

[13] Mardakan Quadrangular Tower (Arkistoitu – Internet Archive)

[14] Sheki, the Khan's Palace

[15] Heydar Aliyev center

[16] Flame Towers - Baku, Azerbaijan

[17] Life in Baku

[18] Journey Around Quba’s Mountain Villages In Azerbaijan

[19] Rock Art Cultural Landscape

[20] Azerbaijan's sponsorship of Atlético Madrid proves spectacular success

[21] History of naphthalan oil

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]

[15]

[16]

[17]

[18]

[19]

[20]

[21]

Azerbaidžanin matkailu

Sisällys

Viisumi

Saapuvat matkailijat

Valtion tuki

Lomakeskukset