Tupolev

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
OAO Tupolev
Tupolevin pääkonttoria Moskovassa.
Tupolevin pääkonttoria Moskovassa.
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 22. lokakuuta 1922
Avainhenkilöt Andrei Tupolev (perustaja)
Kotipaikka Venäjä Moskova, Venäjä[1]
Tuotteet lentokoneet
Henkilöstö 12 042 (2022)
Emoyhtiö OAK
Tupolev Tu-26/Tu-22M -pommikone

OAO Tupolev (ven. Ту́полев) on venäläinen lentokonesuunnittelutoimisto ja -valmistaja. Tupolevin lentokonesuunnittelutoimiston perustaminen liittyy vuonna 1918 perustetun TsAGI:n osaksi syyskuussa 1922 perustettuun komissioon kokonaan metallisen sotilaslentokoneen suunnittelemiseksi ja kehittämiseksi. Komission johtoon tuli lentokonesuunnittelija Andrei Tupolev (1888—1972).[2][3][4]

Tupolevin yrityksen päätoimipaikkoja ovat suunnittelutoimisto ja koetuotantotehdas Moskovassa, haaratoimipiste Moskovan alueen Tomilinossa ja koelentoasema Moskovan alueen Žukovskissa. Sillä on laaja kumppanuusverkosto.[2] Yhtiössä työskentelee noin 12 000 henkeä.[1]

Useiden Tupolev-koneille sattuneiden onnettomuuksien myötä Suomessa Tupoleveja on leikkisästi kutsuttu nimellä ”Putolev”.[5][6]

Painopisteenä pommi- ja matkustajakoneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tupolevista tuli 1922 suunnittelutoimiston johtaja ja hän ohjasi joukkoa myöhemmin tunnetuksi tulleita suunnittelijoita (kuten Pavel Suhoi, Vladimir Mjasištšev). heidän suunnitelmiensa pohjalta valmistui TB-1-pommikone (eli ANT-4, Tupolevin nimikirjaimien mukaan). Pommikoneiden ohella toimisto suunnitteli sittemmin myös matkustajakoneita, myös Neuvostoliiton ensimmäisen suihkumatkustajakoneen, Tupolev Tu-104:n.[2][3] Andrei Tupolevista tuli n jälkeen myös hänen poikansa Aleksei Tupolev (1925—2001) toimi yhtiön pääsuunnittelijana.[3]

Neuvostoliittolaisten lentokonesuunnittelutoimistojen, kuten Antonovin, Berievin, Mjasištševin, Mikojan-Gurevitšin (MiG), Iljušinin ja Jakovlevin piirissä Tupolev on erikoistunut nimenomaan raskaiden lentokoneiden, pommikoneiden ja siviilimatkustajakoneiden suunnitteluun ja valmistukseen. Tupolev on suunnitellut myös rahtikoneita, miehittämättömiä lentolaitteita ja tutkimus- ja kehitystyypin lentokoneita.[2]

KMV Avian Tupolev Tu-154M Moskovassa (8/2003)

Tunnetuimpiin Tupolevin siviililentokonetyyppeihin kuuluvat Tupolev Tu-134 ja Tupolev Tu-154, joita on runsaasti käytössä Venäjällä ja IVY:ssä. Yritys tuotti aikoinaan yli puolet aiemman Neuvostoliiton alueen maissa käytetyistä matkustajalentokoneista.[2]

Yhdysvaltain Boeing, Euroopan ranskalais-englantilainen Concorde-konsortio ja Neuvostoliitto pohtivat kaikki yliäänimatkustajakoneen rakentamista 1960-luvun alussa, muun muassa koska yliäänipommikoneista oli saatu kokemusta. Ranskalle ja Englannille hanke oli teknologisen osaamisen osoitus, Neuvostoliitolle eräs kilpailu kapitalismin kanssa. Boeing vetäytyi ensimmäisenä, koska koneen tuotannolle ja käytölle ei ollut taloudellisia perusteita. Tupolev Tu-144 valmistui ensimmäisenä, vuonna 1969. Sitä pidettiin Neuvostoliiton sisäisillä lennoilla pitkään, kunnes se vedettiin pois käytöstä. Ranskalais-brittiläinen Concorde valmistui hieman myöhemmin ja oli käytössä 2000-luvun alkuun.

Viime aikoina valmistuksessa olleita Tupolevin lentokonemalleja ovat olleet muassa matkustajalentokoneet Tupolev Tu-204[7] ja Tupolev Tu-214.[8] Yhtiön aiemmin valmistamia, Venäjällä yhä palveluskäytössä olevia pommikoneita ovat Tupolev Tu-95МС,[9] Tupolev Tu-22М3,[10] ja Tupolev Tu-160[11].

Suomi ja Tupolevin lentokoneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan aikana Suomen ilmavoimilla oli käytössään muutamia sotasaaliiksi saatuja Tupolevin pommikoneita (DB- ja SB-koneita) ja lukuisia muita neuvostoliittolaisia tyyppejä.

Suomen ja Neuvostoliiton bilateraalikaupan aikana tarjottiin neuvostoliittolaisia lentokoneita myös Finnairille, mutta lähinnä niiden suuren huoltotarpeen ja polttoainekulutuksen vuoksi Finnair pitäytyi yhdysvaltalaisen McDonnell Douglasin lentokoneissa.

Tupolevin suunnittelemia konetyyppejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • ANT-1, 1923
  • ANT-2, 1924
  • ANT-3 (R-3) "Tiedustelukone n:o 3", 1925
  • ANT-4 (TB-1) "Raskas pommikone n:o 1", 1925
  • ANT-5 (I-4) "Hävittäjä n:o 4", 1927
  • ANT-6 (TB-3) "Raskas pommikone n:o 3", 1930
  • ANT-7 (R-6) "Tiedustelukone n:o 6", 1929
  • ANT-8 (MDR-2) "Merikaukotiedustelukone n:o 2", 1931
  • ANT-9 (PS-9) "Matkustajakone n:o 9", 1929
  • ANT-10 (R-7) "Tiedustelukone n:o 7", 1930
  • ANT-13 (I-8) "Hävittäjä n:o 6", 1930
  • ANT-14 (Pravda), 1931
  • ANT-16 (TB-4) "Raskas pommikone n:o 4", 1933
  • ANT-20 Maksim Gorki, 1934
  • ANT-20 bis (PS-124) "Matkustajalentokone n:o 124", 1934
  • ANT-21 (MI-21) "Monipaikkainen hävittäjä n:o 21", 1934
  • ANT-22 (MK-1) "Meriristeilijä n:o 1" katamaraanirakenteinen raskas pommikone", 1934
  • ANT-23 (I-12) "Hävittäjä n:o 12", 1931
  • ANT-25 (RD) "Pitkän matkan ennätyskone", 1933
  • ANT-27 (MRD-4; MTB-1) "merikaukotiedustelukone n:o 4"; "raskas meripommikone n:o 1", 1934
  • ANT-29 (DIP-1) "Kaksipaikkainen tykkihävittäjä n:o 1", 1935
  • ANT-31 (I-14) "Hävittäjä n:o 14", 1933
  • ANT-35 (PS-35) "Matkustajalentokone n:o 35", 1936
  • ANT-36 (DB-1) "Kaukopommikone n:o 1"
  • ANT-37 (DB-2) "Kaukopommikone n:o 2", 1935
  • ANT-40 (SB ja SB-2) "Nopea pommikone", 1934; (PS-40/41; "Matkustajalentokone n:o 40 ja n:o 41")
  • ANT-41 (T-1; LK-1) "Torpedokone n:o 1", 1936
  • ANT-42 (TB-7 "Raskas pommikone n:o 7"; Pe-8), 1936
  • ANT-43 Matkustajakone, koekone, minkä 1935-1936
  • ANT-44 (MTB-2) "Raskas meripommikone n:o 2", 1937
  • ANT-46 (DI-8) "Kaukohävittäjä n:o 8", 1935
  • ANT-51 (S-3) "Lähipommikone n:o 3" ja tiedustelukone, 1937
  • ANT-57 (d-m) Syöksypommikone, koekone, 1939-1939
  • Tupolev Tu-58 (FB; 103) "syöksypommikone", 1941
  • Tupolev Tu-59 (103U) "syöksypommikone", 1941
  • Tupolev Tu-60 (103V; 103VC; Tu-2) "syöksypommikone", 1941
  • Tupolev Tu-61 (Tu-2; Tu-2s) "syöksypommikone", 1941
  • Tupolev Tu-62 (Tu-2D) "kaukosyöksypommikone", 1944
  • Tupolev Tu-63 (SDB) "nopea päiväpommikone", 1947
  • Tupolev Tu-65 korkealla lentävä tiedustelu-pommikone, 1946
  • Tupolev Tu-67 kaukopommikone, 1946
  • Tupolev Tu-68 (Tu-10) nopea rintamapommikone, 1945
  • Tupolev Tu-69 (Tu-8) kaukopommikone, 1947
  • Tupolev Tu-70 (Tu-12; Tu-70) matkustajakone, perustuu Tu-4:n tapaan B-29 Super Fortress:iin, 1946
  • Tupolev Tu-4; B-4 Boeing B-29 Superfortress kopio, ensimmäinen strateginen neuvostoydinpommikone, 1947, Nato-nimi "Bull"
  • Tupolev Tu-22
  • Tupolev Tu-73 (Tu-14 2 "NIN-1"; Dervent-5) keskiraskas pommikone, 1947 (Tu-14 Nato-nimi "Bosun")
  • Tupolev Tu-75 (Tu-16; Tu-20; Tu-75) kuljetussotilaskone, 1950 (Tu-16 Nato-nimi "Badger")

Tupolevin rakentumattomat suunnittelemat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b Tupolev PJSC Bloomberg, bloomberg.com. Viitattu 20.7.2022. (englanniksi)
  2. a b c d e Asif A. Siddiqi: Tupolev. Russian design bureau Encyclopaedia Britannica, britannica.com. Viitattu 20.7.2022. (englanniksi)
  3. a b c Asif A. Siddiqi: Andrey Nikolayevich Tupolev. Soviet aircraft designer Encyclopaedia Britannica, britannica.com. Viitattu 20.7.2022. (englanniksi)
  4. Tupolev Andrei Nikolajevitš (Туполев Андрей Николаевич) (1888-1972) авиару.рф/aviamuseum. Viitattu 20.7.2022. (venäjäksi)
  5. Lue suuri ja mahtava Neuvostoliitto-Suomi -sanakirja! 1.10.2011. Ilta-Sanomat. Viitattu 17.1.2023.
  6. Eerola, Antero: Parjattu "Putolev" on mainettaan parempi - "konetyyppien vertailu ei ole hyödyllistä" 3.1.2017. Iltalehti. Viitattu 17.1.2023.
  7. Arkistoitu kopio Tupolev / United Aircraft Corporation (UAC), tupolev.ru. Arkistoitu 20.7.2022. Viitattu 20.7.2022. (englanniksi)
  8. Tu-214 Tupolev / United Aircraft Corporation (UAC), tupolev.ru. Viitattu 20.7.2022. (englanniksi)
  9. Tu-95МС. Strategic missile carrier Tupolev / United Aircraft Corporation (UAC), tupolev.ru. Viitattu 20.7.2022. (englanniksi)
  10. Tu-22М3. Long-range missile carrier bomber Tupolev / United Aircraft Corporation (UAC), tupolev.ru. Viitattu 20.7.2022. (englanniksi)
  11. Tu-160 Strategic missile carrier bomber Tupolev / United Aircraft Corporation (UAC), tupolev.ru. Viitattu 20.7.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]