Tuomo T. Vimpari
Tuomo T. Vimpari (s. 29. elokuuta 1968) on suomalainen monsignore ja katolinen pappi. Hänet vihittiin papiksi 1999. Vuonna 2006 hänet nimitettiin Pyhän istuimen diplomaattipalveluun sen historian ensimmäisenä pohjoismaalaisena jäsenenä.[1]
Vimparin sukuhaara kuuluu 1500-luvun suomalaisen vapaustaistelijan Pekka Antinpoika (Juho) Vesaisen jälkeläisiin.[2]
Tuomo T. Vimpari on käynyt katolista poikakoulua Ranskassa.[3] Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Tampereen ruotsalaisesta yhteiskoulusta 1988 ja suorittanut valtiotieteiden maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1994. Hän on väitellyt kanonisen oikeustieteen tohtoriksi Rooman Pontificia Universitas Gregoriana -yliopistossa 2003 sekä suorittanut Vatikaanin Paavillisen diplomaattiakatemian loppututkinnon 2006 ja teologian lisensiaatin tutkinnon Budapestin Péter Pázmányn katolisessa yliopistossa 2008.[4]
Vimpari on vaikuttanut kotimaassaan muun muassa Katolisen tiedotuskeskuksen johtajana ja Helsingin katolisen hiippakunnan yleisvikaarina. Pyhän istuimen diplomaattina hän on palvellut apostolisissa nuntiatuureissa muun muassa Ukrainassa, Saksassa, Intiassa, Nigeriassa sekä Pyhän istuimen valtiosihteeristössä Vatikaanissa ja lopulta 1. nuntiatuurineuvoksena Romaniassa.[5][6][7][8]
Elokuussa 2024 paavi Franciscus nimitti hänet esimieheksi Rooman kuuriaan, Vatikaanin lainsäädäntötekstien dikasterion eli viraston alisihteeriksi[9].
Vimpari on ollut vuodesta 2009 hänen pyhyytensä kappalainen arvonimenään monsignore. Vuonna 2019 paavi korotti hänet hänen pyhyytensä kunniaprelaatiksi.[10]
Hän on sekä Suomen että Vatikaanin kansalainen[11].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katolinen kirkko Suomessa (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vuorela, Kalevi: Vuosi vuodelta. Katolisen kirkon vaiheita Suomessa reformaation jälkeen, s. 72. Helsinki: Katolisen kirkon tiedotuskeskus, 2005. ISBN 952-9627-35-1
- ↑ Saukkonen, Paavo: Vesaisesta nykyaikaan. Pekka Vesaisen jälkeläistauluja 1500-luvulta vuoteen 2000, s. 727. Myllykoski: P. Saukkonen, 2001, 2. korjattu painos. ISBN 952-91-2923-8
- ↑ Katolinen hiippakuntalehti Fides, 14/1998, s. 2.
- ↑ Kuka kukin on 2015, s. 1013. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
- ↑ Katolinen hiippakuntalehti Fides, 08/2009, s. 3, 03/2015, s. 3 ja 02/2018, s. 3.
- ↑ Mons. Vimparista nuntiatuurineuvos Katolinen.fi. 3.8.2015. Katolinen tiedotuskeskus. Viitattu 6.8.2015.
- ↑ Prelaatti Vimpari siirtyy Vatikaaniin Fides - Katolinen hiippakuntalehti. Viitattu 13.7.2020.
- ↑ Prelaatti Vimpari siirtyy Bukarestiin Fides - Katolinen hiippakuntalehti. Viitattu 4.6.2023.
- ↑ Mons. Vimpari esimieheksi Rooman kuuriaan Fides - Katolinen hiippakuntalehti. Viitattu 18.9.2024.
- ↑ Monsignore Vimparista prelaatti fides.katolinen.fi. Viitattu 10.2.2020.
- ↑ Petri Immonen: ”Kun minut vihittiin papiksi, päätin etten ikinä sano ei siihen, mitä kirkko pyytää” – Monsignore Tuomo T. Vimparille pappeus on palvelutehtävä ja elämän sisältö Helsingin Sanomat. 28.8.2018. Viitattu 18.9.2024.