Tuomo Melasuo

Tuomo Melasuo (s. 9. syyskuuta 1948 Turku) on suomalainen Algerian, Pohjois-Afrikan ja läntisen Välimeren alueen tutkija. Ennen eläköitymistään hän toimi TAPRI:n tutkimusjohtajana sekä rauhan- ja konfliktintutkimuksen professorina Tampereen yliopistossa. Hän on myös poliittisen historian dosentti Turun yliopistossa.

Elämänvaiheet

Tuomo Melasuo vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Paimiossa, Paimion parantolan kupeessa, ja opiskeli Turun yliopistossa poliittista historiaa ja valtiotieteitä. Nuorena Tuomo Melasuo harrasti sarjakuvia ja jazz-musiikkia, ja nämä harrastukset yhdessä johdattelivat hänet myös ranskankielisen maailman pariin.

Tieteellinen ura

Melasuo on työskennellyt vuodesta 1985 TAPRIssa (Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus) erilaisten tutkimusprojektien parissa, keskittyen viime vuosina TAPRIn Välimeri-projektin hoitamiseen. Välimeri-projektin merkeissä Melasuo on toiminut myös Euroopan ja Välimeren maiden kulttuurien väliseen dialogiin keskittyvän Anna Lindh -säätiön Suomen yhteyshenkilönä vuodesta 2004 lähtien. Melasuo on toiminut myös pitkään Unescon yhteiskuntatieteellisen tutkimusohjelman MOST:n johtoryhmässä edustaen Länsi-Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa.

Melasuon keskeisempiä mielenkiinnon kohteita ovat:

• Poliittinen historia, kolonialismi, dekolonisaatio
• Kulttuurien väliset suhteet
• Kehitysmaatutkimus
• Algeria, Pohjois-Afrikka, Välimeri, Lähi-itä, Länsi-Afrikka, Eurooppa
• Kansalliset liikkeet, vapautusliikkeet
• Sosiaaliset liikkeet, sosiaaliset konfliktit, sosiaalinen kehitys
• Poliittinen islam, Lähi-idän politiikka, konfliktit, demokratisaatio
• Välimeri ja euro-välimerellinen kanssakäyminen

Kunnianosoituksia

Tuomo Melasuolle myönnettiin 2002 Chevalier de l'ordre des Palmes Académiques -arvonimi, joka on merkittävä Ranskan valtion myöntämä kunnianosoitus Ranskaa ja ranskalaista kulttuuria tunnetuksi tekeville henkilöille.

Vuonna 2008 Melasuolle tehtiin 60 ikävuoden kunniaksi juhlakirja Building Peace by Intercultural Dialogue, jossa hänen tutkimuksenkohteitaan ja uraansa käsiteltiin monelta kannalta.

Julkaisuja

• Merentakainen Ranska - siirtomaaimperiumista frankofoniaan, teoksessa Louis Clerc & Kristina Ranki (toim.), Suomalaisten Ranska, kaunis tuntematon, Ajatus kirjat, Helsinki, 2008
• Edvard Westermarck and Morocco, arabiaksi teoksessa "The Arab-Scandinavian Dialogue", Studies edited by Tuomo Melasuo, Preface by HRH Prince Hassan Ben Talal, uusitun version käännös arabiaksi, Ward Books - Politics, Beirut & Warda, Amman, 2005.
• Siirtomaavaltojen ajasta uuteen imperiumiin? Globalisaatiota ja oikeudenmukaisuutta, teoksessa Anssi Männistö (toim.), Miksi soditaan?, Vastapaino & Ylen avoin yliopisto, Tampere, 2003.
• Algerian poliittinen kulttuuri, 1990-luvun kriisi ja niiden tutkimus, teoksessa Esa Sundbäck (toim.), "Muille maille vierahille..." Kalervo Hovi ja yleinen historia, Turun historiallinen arkisto no. 56, Turun historiallinen yhdistys, 2002.
• Algerian poliittinen kehitys 1800-luvulta vapautussotaan 1954, Tutkimuksia, No. 85, 1999, Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus.
• Algerian katkerat vuodet, teoksessa A. Takala, H. Hollmén & A. Suramo (toim.), Mitä Missä Milloin 1999. Otava 1998.
• (Ed.), Beyond Barcelona. Europe and the Middle East in the Mediterranean International Relations, Research Report, No. 66, 1995, TAPRI, Tampere, 1996.
• (Toim.), Vieras Välimeri. Kulttuurien ja politiikan kohtauspaikka, TAPRI, Tutkimuksia No. 59, 1994, 383 s.
• Historiaa kolmannessa maailmassa - Afrikan tutkimus osana tieteenalan kehitystä Teoksessa Turun koulu - Juhani Paasivirran 70-vuotisjuhlakirja, Turun yliopisto, Poliittisen historian julkaisuja C:26, Turku, 1989
• Kylmä sota, liennytys ja kolmas maailma, teoksessa S. Zetterberg (toim.) Maailmanhistorian Pikkujättiläinen. WSOY 1988.
• (Toim.), Wallinista Wideriin. Suomalaisen kolmannen maailman tutkimuksen perinteistä. Suomen rauhantutkimusyhdistys 1984.
• Siirtomaajärjestelmän purkautumisen teoreettista tarkastelua, Brittiläisen siirtomaavallan purkautuminen ja "Pikkuimperiumit", teoksessa Avain aikamme maailmaan, Turun Yliopisto. Historian laitos & WSOY. 1983