Tomas Lebe
Tomas Lebe (suomalaisessa historiankirjoituksessa junkkeri Tuomas tai Tuomas-junkkeri; k. 2. marraskuuta 1522 Tynnelsö, Ruotsi)[1] oli tanskalainen sotilas, joka toimi Turun linnan linnanpäällikkönä vuosina 1521–1522 ja puolusti linnaa ruotsalais-suomalaisilta piiritysjoukoilta. Hän on jäänyt Suomen historiaan määräämiensä armottomien teloitusten vuoksi.
Leben vaiheista ennen hänen Suomeen saapumistaan ei tiedetä paljon. Vuonna 1520 hänen tiedetään neuvotelleen Königsbergissä Tanskan edustajana Saksalaisen ritarikunnan suurmestarin Albrekt Brandenburgilaisen kanssa palkkasoturien värväämisestä. Hän osallistui myöhemmin samana vuonna Tanskan kuningas Kristian II:n sotaretkeen Ruotsia vastaan. Kruunautettuaan itsensä Ruotsin kuninkaaksi Kristian II nimitti valtakunnan eri linnoihin itselleen uskollisia päälliköitä. Lebe kuului kesällä 1521 jonkin aikaa Tukholman linnan päällikkökuntaan, ja saman vuoden syksyllä hänet nimitettiin Suomeen Turun linnan käskynhaltijaksi Wulf von Grewendorpin tilalle. Kustaa Vaasan Ruotsissa nostattamaa kapinaa tukeneet Nils Arvidinpojan komentamat joukot piirittivät pian Turun linnan, mutta Lebe puolusti sitä sitkeästi ja taitavasti. Joulukuussa 1521 hän teki vastahyökkäyksen ja aiheutti piirittäjille suuret miestappiot.[1]
Kuukausia kestäneen piirityksen aikana Lebe teloitutti useita linnaan tanskalaismielisyytensä vuoksi paenneita suomalaisia porvareita, joita hän eri syistä epäili pettureiksi. Hän hirtätti linnan muurille muun muassa Nils Arvidinpojan veljen Bengtin. Ruotsalaisen historioitsijan Peder Swartin mukaan Kristian II lähetti tammikuussa 1522 Lebelle määräyksen mestauttaa kaikki Turun linnassa olleet ruotsalaiset ja suomalaiset. Teloitetuiksi joutuivat muun muassa entinen Viipurin linnan päällikkö Tönne Erikinpoika Tott ja Pohjois-Suomen laamanni Henrik Steninpoika Renhuvud. Teloituksen välttänyt Erik Fleming loikkasi piirittäjien puolelle.[1] Tanskalainen amiraali Søren Norby vapautti lopulta Turun linnan piirityksestä keväällä 1522.[2] Leben johtama laivasto lähti syksyllä 1522 viemään Suomesta muonavaroja niinikään kapinallisten piirittämään Tukholmaan, mutta jäi Tukholman saariston Furusundissa Erik Flemingin ja lyypekkiläisten yhtyneen laivaston väijytykseen. Vangiksi jäänyt Lebe hirtettiin Tynnelsössä. Tarinan mukaan hän valitti siitä, että hänet hirtettiin niiniköyteen, vaikka aatelisena hänellä olisi ollut oikeus hamppuköyteen.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Veli-Matti Syrjö: Lebe, Tomas (K 1522) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 21.3.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Tietosanakirja (1914), s. 1261 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 10.6.2019.