Tuoksuköynnös
| Tuoksuköynnös | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Varsinaiskaksisirkkaiset Rosopsida |
| Lahko: | Gentianales |
| Heimo: | Oleanterikasvit Apocynaceae |
| Suku: | Tuoksuköynnökset Stephanotis |
| Laji: | floribunda |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Stephanotis floribunda |
|
| Katso myös | |
Tuoksuköynnös (Stephanotis floribunda) on oleanterikasvien heimoon kuuluva köynnöskasvi, jota käytetään huonekasvina. Se on kotoisin Madagaskarilta.[3][4]
.jpg)
Tuoksuköynnös on nopeakasvuinen. Luonnossa versot voivat kasvaa 6–10 metrin pituisiksi. Tuoksuköynnöksellä on paksut, nahkeat ja tummanvihreät lehdet, jotka kasvavat 10 senttimetriä pitkiksi. Ne ovat muodoltaan soikeat. Kasvin kukat ovat valkoiset ja 2–3 senttimetriä pitkät. Niiden tuoksu on voimakas.[3] Kukat kasvavat lehtihangoissa. Kukinnan jälkeen kasviin kehittyy hedelmiä. Niitä voi tulla myös huonekasvina kasvatettavaan kasviin. Niiden väri vaihtuu vihreästä keltaiseen.[4]
Huonekasvina tuoksuköynnös vaatii paljon valoa. Multa kastellaan märäksi, mutta annetaan kuivahtaa ennen seuraavaa kastelukertaa. Kasviravinnetta voi antaa keväästä syksyyn. Tuoksuköynnöstä on hyvä sumuttaa silloin tällöin. Kasvia voi lisätä keväisin varsipistokkaista.[3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rabarimanarivo, M. & Ravololomanana, N.: Stephanotis floribunda IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 31.10.2019. (englanniksi)
- ↑ Stephanotis floribunda Catalogue of Life. Viitattu 29.10.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Lipponen, Visa & Hilpo, Seppo: Kodin kukoistavat kasvit, s. 144. Helsinki: WSOY, 2001. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ a b c Månsson, Lena: Ruukkukasvit, s. 294–295. Suomentanut Taina Koivunen. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-15519-9