Tuohituomi
Tuohituomi | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Rosales |
Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
Alaheimo: | Rosoideae |
Suku: | Tuomet Prunus |
Laji: | maackii |
Kaksiosainen nimi | |
Prunus maackii |
|
Katso myös | |
Tuohituomi (Prunus maackii) on Koillis-Aasiasta kotoisin oleva lehtotuomen (Prunus padus) sukuinen puu.[1]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuohituomi on juurivesaton, oraton puu, joka voi kasvaa 5–10 metriä korkeaksi. Sen haararankaa peittää kuparinruskea, tuohimainen kuori, joka on nuorena karvainen.[1] Puun haarat ovat aluksi pystyt, mutta alkavat iän myötä siirottaa tai jopa riippua sivuilla.[1][2] Sahalaitaiset, 6–10 senttimetriä pitkät lehtilavat ovat muodoltaan soikeat tai pitkänpuikeat, kärjestään pitkäsuippuiset ja tyvestään pyöreät. Lapojen yläpinta on kalju ja alapinta keltanystyinen sekä heikosti karvainen. Lehtiruoti on 1–2 senttimetriä pitkä ja yleensä nystyinen.[1]
Tuohituomi kukkii touko–kesäkuun vaiheessa heti lehtien puhjettua. Sen kukat muodostavat 5–7 senttimetrin mittaisia, karvaisia terttuja, joissa on 6–10 kukkaa.[1] Kukkien teriö on kellanvalkoinen ja terälehdet 5 millimetriä pitkät.[1][2] Kukintoperä on lehdetön tai pienilehtinen. Verhiö on karvainen, ja kukkapohjusta lyhemmät verhiönliuskat ovat kapean kolmionmuotoiset ja laidoista nystyhampaiset.[1] Loppukesällä terttuihin kypsyy mustia, noin 5 millimetrin mittaisia luumarjoja.[1][2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuohituomi kasvaa luonnonvaraisena Mantšuriassa ja Korean niemimaalla. Suomessa se menestyy Oulun korkeudelle saakka.[1]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuohituomi viihtyy hemiboreaalisella vyöhykkeellä tuoreiden, rehevien metsien reunamilla ja aukioilla sekä purojen varsilla.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Hämet-Ahti, Leena & Palmén, Annikki & Alanko, Pentti & Tigerstedt, Peter M. A.: Suomen puu- ja pensaskasvio, s. 199. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0
- ↑ a b c Tuohituomi ja kevätkaihonkukka ovat toukokuun kasvit Kymen Sanomat. 28.4.2010. Viitattu 9.5.2010.[vanhentunut linkki]