Tunturipitkäpalko
| Tunturipitkäpalko | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Brassicales |
| Heimo: | Ristikukkaiskasvit Brassicaceae |
| Suku: | Pitkäpalot Arabis |
| Laji: | alpina |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Arabis alpina |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Tunturipitkäpalko (Arabis alpina) on monivuotinen tunturivyöhykkeellä kasvava ristikukkaiskasvilaji. Kaukasianpitkäpalko (Arabis caucasica, syn. A. alpina subsp. caucasica) luokitellaan usein sen alalajiksi.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tunturipitkäpalko kasvaa 10–30 senttimetriä korkeaksi. Varret ovat harmaanvihreitä, karheakarvaisia, haarattomia, ne kasvavat löyhistä ruusukemättäistä. Lehdet ovat leveähköjä, iso- ja terävähampaisia. Aluslehdet ovat ruodillisia, varsilehdet ovat ruodittomia, sepiviä. Kukinto on tukilehdetön terttu. Kukat ovat kaksineuvoisia, verho- ja terälehtiä on neljä. Terälehdet (7–8 millimetriä) ovat melko leveitä, valkoisia, verholehtiä pidempiä. Heteitä on kuusi (neljä pitkää ja kaksi lyhyttä). Sikiäin on kaksilokeroinen, kehänpäällinen. Hedelmä on monisiemeninen litu, lidut (2–3 cm) ovat siirottavia, lituperä on noin 1 cm pitkä. Tunturipitkäpalko kukkii Suomessa heinä–elokuussa.[1]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tunturipitkäpalko kasvaa Suomessa kostealla soramaalla, lähdepaikoilla, kalliotörmillä, purojen ja jokien varsilla ja lumenviipymillä. Se on yleinen vain aivan Pohjois-Lapissa.[2][1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Tunturipitkäpalko (Arabis alpina)
- ↑ Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9