Tummaevämeriahven

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tummaevämeriahven
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Luukalat Osteichthyes
Alaluokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Heimo: Meriahvenet Serranidae
Alaheimo: Meriahvenet Epinephelinae
Tribus: Epinephelini
Suku: Epinephelus
Laji: guttatus
Kaksiosainen nimi

Epinephelus guttatus
(Linnaeus, 1758)[2]

Synonyymit[3]
  • Perca guttata Linnaeus, 1758
  • Holocentrus punctatus Bloch, 1790
  • Lutjanus lunulatus Bloch & Schneider, 1801
  • Holocentrus pirapixanga Lacepède, 1802
  • Serranus maculosus Valenciennes in Cuvier & Valenciennes, 1828
  • Serranus catus Valenciennes in Cuvier & Valenciennes, 1828
  • Serranus arara Valenciennes in Cuvier & Valenciennes, 1828
  • Serranus pixanga Valenciennes in Cuvier & Valenciennes, 1828
  • Epinephelus cubanus Poey, 1865
  • Serranus stathouderi Vaillant & Bocourt, 1878
Katso myös

  Tummaevämeriahven Wikispeciesissä
  Tummaevämeriahven Commonsissa

Tummaevämeriahven[4] (Epinephelus guttatus) on meriahventen (Serranidae) heimoon ja meriahventen (Epinephelinae) alaheimoon kuuluva merivesissä elävä kalalaji.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tummaevämeriahven Isla de la Juventudilla.

Tummaevämeriahven saavuttaa tavallisesti noin 40 senttimetrin pituuden (TL) ja voi maksimissaan kasvaa lähes 80 senttimetrin mittaiseksi (TL). Se voi painaa maksimissaan noin kahdeksan kilogrammaa.[2][5] Tummaevämeriahven on väritykseltään kellanruskea, vihertävän valkea tai vaalean punaruskea. Päässä ja ruumiissa on täpliä, joiden väri vaihtelee kirkkaan oranssinruskeasta tummanpunaiseen. Selkäevä, pyrstö ja peräevä ovat oliivinvärisiä. Rintaevät ovat vaalean oranssinpunaisia ja vatsaevät ruumiin värisiä. Tummaevämeriahvenella on kyljissään vaakasuuntaisella rivillä 92–104 suomua. Selkäevässään lajilla on 11 piikkiruotoa ja 15–16 nivelruotoa. Peräevässään tummaevämeriahvenella on kolme piikkiruotoa ja kahdeksan nivelruotoa ja rintaevissään 16–18 ruotoa.[6][5]

Levinneisyys ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tummaevämeriahventa tavataan trooppisella läntisellä Atlantin valtamerellä alueella Pohjois-Carolinasta Venezuelaan. Se on Karibialla sukunsa Epinephelus yleisin laji.[3][5] Lajin elinympäristöjä ovat koralliriutat ja kallioiset pohjat 2–100 metrin syvyydessä vedenpinnasta.[1][5] Laji on hermafrodiitti: naaraat saavuttavat sukukypsyyden 22–24 senttimetrin mittaisina ja vaihtavat sukupuolta 28 senttimetrin mittaisena (SL). Lisääntymisaika on Karibialla marraskuusta huhtikuuhun, Bermudalla toukokuusta heinäkuuhun ja Meksikonlahden eteläosassa tammikuusta huhtikuuhun. Tummaevämeriahvenen yleisintä ravintoa ovat ravut ja muut äyriäiset, mutta ne syövät myös kaloja ja mustekaloja.[1][6][5]

  1. a b c Brule, T.: Epinephelus guttatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 18.9.2021. (englanniksi)
  2. a b Epinephelus guttatus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 18.9.2021. (englanniksi)
  3. a b Parenti, Paolo & Randall, John E.: An annotated checklist of the fishes of the family Serranidae of the world with description of two new related families of fishes. FishTaxa, 2020, s. 70. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.9.2021. (englanniksi)
  4. Varjo, Markku; Koli, Lauri & Dahlström, Harri: Maailman kalojen nimet, s. 72. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0
  5. a b c d e Randall, John E. & Heemstra, Phillip C.: FAO Species Catalogue (Vol 16 – Groupers of the World, s. x. Rooma: FAO, 1983. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 18.9.2021). (englanniksi)
  6. a b McEachran, John & Fechhelm, Janice: Fishes of the Gulf of Mexico, Volume 2: Scorpaeniformes to Tetraodontiformes, s. 145. Rooma: University of Texas Press, 1998. ISBN 9780292706347 Teoksen verkkoversio (viitattu 18.9.2021). (englanniksi)