Tulokaslaji
Tulokaslaji on eliölaji, joka on levinnyt uudelle alueelle omin avuin, ihmisestä riippumatta.[1]
Tulokaslaji saapuu yleensä joltain lähialueelta, jolta sen levinneisyysalue saattaa olla luontaisesti laajenemassa. Tulokaslajin leviämistä voivat edesauttaa esimerkiksi suotuisat lämpötilajaksot ja sopivat tuulet. Tulokas pyrkii uudella asuinalueellaan asuttamaan samankaltaisia elinympäristöjä kuin alkuperäisillä esiintymisalueillaan. Se voi asuttaa uuden alueen pysyvästi tai tilapäisesti.[1][2]
Suomessa tulokaslajeiksi kutsutaan maahan parin viimeisen vuosisadan aikana tulleita lajeja.[2] Näistä esimerkkejä ovat villisika, merimetso ja useat perhoslajit.[1] Suomeen on 2000-luvulla saapunut yli tuhat uutta tulokaslajia, useimmat niistä lentäviä hyönteisiä. Ilmaston lämpeneminen on edesauttanut etelästä tulleiden tulokaslajien leviämistä Suomeen. Tulokaslajit ovat Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja, ellei niitä ole määritelty riistalajeiksi.[3]
Tulokaslajin ja vieraslajin, eli ihmisen vaikutuksesta levinneen lajin, rajanveto on joskus vaikeaa. Lajien esiintymisalueet ovat vaihdelleet suuresti, ja kasvit voivat säilyä siemeninä jopa vuosisatoja.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Dispersaali
- Migraatio (biologia)
- Harhailija
- Muinaistulokas eli arkeofyytti
- Uustulokas eli neofyytti
- Apofyytti
- Agriofyytti
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c tulokaslaji Tieteen termipankki. Viitattu 25.7.2019.
- ↑ a b c Vieraslajeja koskevat määritelmät Vieraslajit.fi. Viitattu 25.7.2019.
- ↑ Rosa Lampela: Sakaali saapui Suomeen, tulokaslaji on luonnonsuojelualueilla rauhoitettu Tekniikka ja talous. 26.7.2019. Viitattu 26.7.2019.