Tullio Levi-Civita
Tullio Levi-Civita | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 29. maaliskuuta 1873 Padova, Veneto, Italia |
Kuollut | 29. joulukuuta 1941 (68 vuotta) Rooma |
Koulutus ja ura | |
Väitöstyön ohjaaja | Gregorio Ricci-Curbastro |
Oppilaat | Carlotta Longo |
Tutkimusalue | Differentiaaligeometria, suhteellisuusteoria, kolmen kappaleen probleema, analyyttinen mekaniikka, hydrodynamiikka ja tensorilaskenta |
|
|
Tullio Levi-Civita (29. maaliskuuta 1873 Padova, Veneto, Italia – 29. joulukuuta 1941 Rooma) oli italialainen matemaatikko.[1][2]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Levi-Civita syntyi Padovassa juutalaiseen perheeseen ja oli asianajaja ja myöhemmän Italian kuningaskunnan senaattorin Giacomo Levi-Civitan poika. Hän valmistui vuonna 1892 Padovan yliopiston matemaattisesta tiedekunnasta Gregorio Ricci-Curbastron ohjauksessa. Vuonna 1894 hän suoritti opettajan tutkinnon. Vuonna 1898 hänet nimitettiin Padovaan professoriksi. Hän pysyi tässä virassa vuoteen 1918 asti, jolloin hänet nimitettiin Rooman yliopiston professoriksi. Levi-Civita oli yksi ensimmäisen maailmansodan jälkeisten teknillisen mekaniikan kansainvälisten kongressien johtohahmoista. Vuonna 1931 kaikkien italialaisten professorien oli annettava fasismille vannottu vala. Levi-Civita vannoi valan moraalisista vastustuksistaan huolimatta. Hän luennoi Yhdysvalloissa ja antoi haastattelun, jota pidettiin Italiaa kohtaan kriittisenä. Hänet kutsuttiin takaisin Italiaan, mutta koska hänellä oli johtava kansainvälinen asema, Italian hallitus ei halunnut reagoida liian voimakkaasti. Lopulta syyskuussa 1938 Italian rotulaki, joka sulki juutalaistaustaiset pois yliopistoista, tuli voimaan ja Levi-Civita erotettiin professuuristaan ja estettiin osallistumasta kansainvälisiin tiedekongresseihin.[1][2]
Levi-Civita kehitti Ricci-Curbastron kanssa tensorilaskennan, jonka he esittivät 1900 teoksessa Méthodes de calcul differéntiel absolu et leurs applications. Tensorilaskennasta tuli myöhemmin yleisen suhteellisuusteorian tärkein matemaattinen apuväline, ja se vaikutti myös voimakkaasti differentiaaligeometrian kehitykseen. Hän työskenteli myös laajasti kolmen kappaleen probleeman parissa ja kirjoitti vuonna 1931 kirjan tavallisista ja osittaisdifferentiaaliyhtälöistä.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Levi-Civita, Tullio School of Mathematics and Statistics University of St Andrews, Scotland. 2005. Viitattu 29.05.2022.
- ↑ a b c Levi-Civita, Tullio astro.utu.fi. 2022. Viitattu 28.05.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tullio Levi-Civita Wikimedia Commonsissa