Tulilintu (kirja)
Tulilintu | |
---|---|
Kirjailija | Markku Sadelehto (toim.) |
Kansitaiteilija | Heini Kauppinen |
Genre | kauhu |
Suomennos | |
Suomentaja | Titia Schuurman |
Kustantaja | Jalava |
Julkaistu | 1993 |
Ulkoasu | nidottu |
Sivumäärä | 223 |
ISBN | 951-887-027-6 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Tulilintu on Markku Sadelehdon toimittama antologia, johon on koottu naisten kirjoittamia kauhunovelleja. Esipuheessa Sadelehto kertoo, että ”kansainvälinen käytäntö on ollut sijoittaa antologiaan yksi naisen kirjoittama novelli. Olen julkaissut seitsemässä antologiassani naisnovellin, suhde miesnovelleihin on suunnilleen 1:8,5. Palauttessani nyt tasapainon kiistän jyrkästi, että minulla olisi ollut ennakkoluuloja, tendenssini oli vain briljeerata kirjanteossa.”[1] Vuonna 1995 julkaistussa haastattelussa Sadelehto kertoi kirjan olleen ”vanha päähänpinttymä, jonka sain tehdä, kun Marja Luoma kelpuutti sen julkaisuohjelmaansa. Toinen kustannustoimittaja sanoi, että ei.”[2]
Kirjavinkit-sivustolla julkaistu arvio toteaa antologian tunnetuimpien kirjailijoiden Elizabeth A. Lynnin ja Joyce Carol Oatesin tuottavan pettymyksen, mutta ”muut kirjoittajat nostivat tukkaa pystyyn sitten senkin edestä”.[3] Sadelehdon mukaan nuoret lukijat inhosivat kirjan lopetusta, koska se on ”uskomattoman lohduton – – mutta kunhan he ovat vanhoja ja rukoilevat päivästä päivään kuolemaa jossakin inhottavassa vanhainkodissa – – kusessa ja paskassa maaten! Olen sitä mieltä, ettei ihmisen pitäisi elää liian vanhaksi.”[2]
Novellit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Angela Carter: Verikammio (The Bloody Chamber, 1979)
- Nancy A. Collins: Friikit (Freaktent, 1990)
- Lisa Tuttle: Läpisyöty (Bug House, 1983)
- Shirley Jackson: Arpajaiset (The Lottery, 1948–1949)
- Chelsea Quinn Yarbro: Uudistuminen (Renewal, 1982)
- J. L. Comeau: Tulilintu (Firebird, 1990)
- Kathe Koja: Noxin ruhtinas (The Prince of Nox, 1992)
- Joyce Carol Oates: Marttyyrit (Martyrdom, 1992)
- Elizabeth A. Lynn: Valkoisen kuninkaan uni (The White King’s Dream, 1979)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tulilintu 1993, s. 7.
- ↑ a b Tuhkanen, Juho-Antti: Ikuisuuden kultakentillä eli matka antologisti Markku Sadelehdon seurassa kirjallisuuden hämärille rajamaille. Portti, 1995, nro 2, s. 28–29. Tampereen Science Fiction Seura ry.
- ↑ Laura: Markku Sadelehto (toim.): Tulilintu Kirjavinkit. 27.5.2011. Viitattu 11.8.2023.