Tuleman masuuni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tuleman masuuni toimi Laatokan Karjalassa Salmin pitäjän kirkonkylän Tulemassa Tulemajoen suulla lyhyen aikaa vuonna 1896.[1]

Masuunin rakennutti venäläinen yhtiö jonka pääosakas oli suuriruhtinas Peter Nikolajevitš. Yhtiö oli alkanut vuonna 1896 rakentaa rautatehdasta Venäjän puolelle Aunuksen Tulemajärven pitäjään noin kahdeksan kilometriä Suomen rajasta. Raaka-aineena käytettiin alueelta löytynyttä hematiittipitoista rautamalmia ja osaksi järvimalmia. Raudan jalostusta varten rakennettiin masuuni Suomen puolelle Tulemajoen suuhun jossa oli myös satamapaikka ja tätä varten Suomen valtio myi kesäkuussa 1896 Salmin lahjoitusmaihin kuuluneen Tuleman tilan suuriruhtinaalle.[1]

Tuleman masuuni ehti olla nähtävästi käytössä vain vihkiäisten aikana sillä jo heti sen jälkeen yhtiön talousvaikeudet ja Tulemajoen vesivoiman käytöstä syntyneet kiistat kaatoivat koko hankkeen.[1]