Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Tuki- ja liikuntaelinsairaus (TULES, engl. musculoskeletal disorder, MSD) on sairaus tai oireyhtymä, joka vaikuttaa osaan tai koko tuki- tai liikuntaelimeen. Tuki- ja liikuntaelinsairaus saattaa iskeä esimerkiksi selkään, polvi- tai lonkkaniveleen taikka hartioihin[1].
Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat tavallisimpia työhön liittyviä terveysongelmia sekä Suomessa että muissa maissa[2].
Tuki ja liikuntaelinsairauden oireet voivat johtua esimerkiksi tulehduksesta.
Voimankäyttöä tai toistuvaa taikka yksipuolista lihastyötä vaativissa ammateissa kuten esimerkiksi rakennuksilla tai karjatiloilla työskentelevät kuuluvat tuki- ja liikuntaelinsairauksien suurimpiin riskiryhmiin[3].
Suomi ja muut länsimaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Noin viidesosa suomalaisista kärsii vähintään yhdestä tuki- ja liikuntaelinsairaudesta. Nämä sairaudet ovat yleisimpiä eläkeikäisten keskuudessa, joista kolmannes kärsii tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamista toimintakyvyn vajauksista.[4]
Krooninen alaselkäoireyhtymä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomen yleisin tuki- ja liikuntaelinsairaus. Suomen aikuisväestöstä 17 % sairastaa sitä[5][6].
Käsikäyttöisen pyörätuolin käyttäjillä esiintyy noin kuusi kertaa tavallista enemmän olkapääkipua. Myös niska- kyynärpää-, ranne- käsi- ja alaselkäkivut ovat yleisiä. Lähes joka toisella pyörätuolin käyttäjillä esiintyy olkapään vammoja ja kiputiloja kuten kiertäjäkalvosimen repeämiä, jännetulehduksia ja jänteiden rappeutumista. Olkapäävaivojen riski on havaittu olevan suorassa yhteydessä pyörätuolilla liikutun ajan kanssa ja kipujen esiintymisen todennäköisyys kasvaa pyörätuolivuosien määrän kasvaessa.[7][8]
Vain noin 0,7 prosenttia työikäisistä suomalaisista on selkäkivun perusteella myönnetyllä työkyvyttömyyseläkkeellä[5][6]. TULES oli kuitenkin yleisin syy sairauspäivärahan myöntämiselle vuosina 2004–2008. Kela maksoi vuonna 2008 TULES-oireiden aiheuttamien sairauspoissaolojen vuoksi 15,20 euron suuruista sairauspäivärahaa yhteensä 5,4 miljoonalta päivältä eli yhteensä noin 82 miljoonaa euroa.[9][10] Tuki- ja liikuntaelinsairauksien yrityksille aiheutuvista kustannuksista ei ole tehty virallisia arvioita.
Noin 10–15 prosenttia nuorista urheilijoista kärsii alaselkäkivusta.
Riskitekijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voimankäyttöä tai toistuvaa taikka yksipuolista lihastyötä vaativissa ammateissa kuten esimerkiksi rakennuksilla tai karjatiloilla työskentelevät kuuluvat tuki- ja liikuntaelinsairauksien suurimpiin riskiryhmiin[3]. Myös puutteellinen palautuminen työn rasituksista voi johtaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien syntyyn[2]. Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin vähentävät tuki- ja liikuntaelinoireiden riskiä. Esimerkiksi vuorotyön yksilöllinen työvuorosuunnittelu auttaa työntekijöitä nukkumaan paremmin ja vähentää sairauspoissaoloja.[11]
Myös liian viileä sisäilma saattaa aiheuttaa lihas- ja nivelkipuja[12].
TULE-sairauksia ja -oireyhtymiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heliövaara Markku ja Riihimäki Hilkka: Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Suomalaisten terveys, toim. Aromaa et al. 2005
- Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (Arkistoitu – Internet Archive) Duodecim terveyskirjasto
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Simo Ojalaa ja Leena Heiskasta piinaavat lähes jatkuvat kivut, jotka tulivat maataloustöistä: "Olisi lottovoitto, jos saisi työkyvyttömyyseläkkeen" Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 25.3.2023.
- ↑ a b Tuki- ja liikuntaelinten terveys Työterveyslaitos. 19.10.2016. Arkistoitu 27.11.2021. Viitattu 27.11.2021.
- ↑ a b Simo Ojalaa ja Leena Heiskasta piinaavat lähes jatkuvat kivut, jotka tulivat maataloustöistä: "Olisi lottovoitto, jos saisi työkyvyttömyyseläkkeen" Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 25.3.2023.
- ↑ Tuki- ja liikuntaelinongelmista kärsii joka kolmas eläkeläinen – seminaarissa annetaan neuvoja ongelmien ehkäisyyn Lappeenrannan Uutiset. 21.10.2016. Viitattu 8.10.2022.
- ↑ a b Palveluvalikoimaneuvoston perustelumuistio Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko). 2017. Viitattu 2.4.2020.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Selkäsairaudet Duodecimlehti.fi. Viitattu 12.4.2021.
- ↑ Musculoskeletal Pain Due to Wheelchair Use: A Systematic Review and Meta-Analysis. August 2021. Pain and Therapy 10(8).https://www.researchgate.net/publication/353889072_Musculoskeletal_Pain_Due_to_Wheelchair_Use_A_Systematic_Review_and_Meta-Analysis
- ↑ Rasmus Huhtala: Manuaalisella pyörätuolilla liikkuvien yleisimmät olkapäävammat ja niiden ennaltaehkäisy. Integroitu kirjallisuuskatsaus. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/781731/Opinnaytetyo_Huhtala_Rasmus.pdf?sequence=2&isAllowed=y
- ↑ Kelan tiedote 18.12.2009[vanhentunut linkki]
- ↑ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta
- ↑ Jatkuva yötyö altistaa terveysriskeille, varoittaa tuore tutkimus – poliisi, sairaanhoitaja ja vartija kertovat vaikutuksista: "On kausia, jolloin nukun huonommin" Yle Uutiset. Viitattu 13.11.2020.
- ↑ Huoneilman lämpötila Hengitysliitto. Viitattu 23.4.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Wikimedia Commonsissa
